Kertokaapas tietäväiset minulle miksi yksi "yrittävä" väestönryhmä eli jyväjemmarit on etuoikeutettu jos jonkinmoisiin tukiin. Ei ole mitään väliä tuleeko sitä satoa ja menestyykö vilja. TUET PYÖRII KUITENKIN! Entäs jos toisenlaisella yrittäjällä eli kauppiaalla ei kauppa käy, maksaako yhteiskunta hänelle tukia toiminnan jatkamiseksi?
TOTUUDET JULKI JA SUUREN KANSAN TIETOON P*RKELEEN LOISET!
TOTUUDET JULKI JA SUUREN KANSAN TIETOON P*RKELEEN LOISET!
Vastaukset 17
Vanhimmat
On jopa useita.
..niiden "demariloisten" mersuja ja traktoreita ei yhteiskunta maksa!
PS. Eli sinulta ei löytynyt ainakaan vastausta kysymykseeni?
... näillä palstoilla yritetään lämmitellä vanhaa vastakkainasettelua maamies ja muu väestö. Kirjoitukset tuntuvat tulevan jostain kumpujen yöstä. Ei nykyään tätä vastakkainasettelua ole.
Viljelijöitä on enää 2 prosenttia väestöstä ja yleinen käsitys on, että viljelyä pitää maassamme jatkaa. Ei se ole maatalousyrittäjän vika, että lähinnä sosialidemokraattinen idea on koko Euroopassa on, että viljelijä saa lähes puolet tuloistaan unionin tai kansallisista tuista. Ne tuethan valuvat kuluttajan hyväksi alentuneina elintarvikkeiden hintoina. Viljelijälle olisi yksinkertaisempaa saada täysi korvaus tuottajahinnoissa.
Oiva: "Viljelijälle olisi yksinkertaisempaa saada täysi korvaus tuottajahinnoissa."
Tässä voi olla helposti Oivan kanssa samaa mieltä. Nimenomaan tähän tulisi kaikin keinoin pyrkiä. Tuottaja saakoon täyden hintansa markkinoilla. Kun hinta määräytyy kysännä ja tarjonnan mukaan, kenelläkään ei ole naputtamista. Nyt kun myös ulkomaista kilpailua sallitaan, markkinat ovat myös globaalimmin toimivat, joten yksittäiset huonot sadot tai poikkeuksellisen hyvät sadot Suomessa eivät pääse ylikorostuneesti vaikuttamaan hintoihin.
Viljelyä voidaan maassamme huoletta jatkaa. Kaikkea muutakin hauskaa voi tehdä, kunhan se vaan kustannetaan omilla varoilla.
Omavarainen maataloustuotanto ja siis elintarvikehuolto nähdään maassamme tavoiteltavana asiana. Tästä vallitsee tiettyyn rajaan saakka melkoinen konsensus. Hyväksyn sen itsekin johonkin rajaan asti, vaikka yleisesti ottaen suhtaudun protektionistiseen järjestelmään kriittisesti.
Jos siis lähdetään siitä, että meillä pitää tuottaa omavaraisesti elintarvikkeita, tulemme sen kysymyksen eteen, miten tämä omavaraisuus pitäisi taata. Voi siis sanoa, että maataloustuotteiden tuottaminen on tältä osin yhteiskunnan tehtäviin kuuluva toimi.
Jos yhteiskunta ottaa kantaakseen jonkin tehtävän, se tavallisesti järjestään käytännössä niin, että yhteiskunnan virkamiehet huolehtivat toiminnosta tai sitten niin, että yhteiskunta ostaa yksityiseltä tominnon. Esimerkiksi yhteiskunnan järjestyksenpidosta vastaavat virkamiehet eli poliisit. Yhteiskunnnan kuljetuspalveluista voivat huolehtia myös yksityiset, kun julkinen sektori on ensin kilpailuttanut liikennepalveluyrityksiä.
Maataloustuotannossa ei ole noudatettu kumpaakaan edellä mainittua periaatetta. Sen sijaan kaikille maanviljelijöiksi ilmoittautuneille on annettu subjektiivinen oikeus saada yhteiskunnalta korvausta. Kyse olisi samasta kuin, että kaikki halukkaat ilmoittautuisivat järjestyksenpitotehtäviin ja heillä olisi siitä oikeus samanlaiseen korvaukseen kuin virkamiespoliiseilla.
Jos maataloustuotanto halutaan pitää yhteiskunnallisena toimintona, pitäisi siis vähintäänkin kilpailuttaa tuottajia, jotta yhteiskunta voisi sitten ostaa tarvitsemansa maataloustuotemäärän. Nyt rahat myönnetään subjektiivisen oikeuden perusteella ja yhteiskunnalista vatiketta vaatimatta. Tämä on johtanut ylituotantoon ja tehottomiin tuotantomalleihin.
Niin että onko ne yrittäjiä?
Ihan vapaasti saat mennä kokeilemaan millaista on olla maanviljelijä! Työpäivät ei ole aina 8 tuntisia, työt alkaa kun keli sallii ja loppuu kun kelit ei anna myöten. Ei siinä kelloa katsota milloin töitä tehdään! Olosuhteet on mitä on, lomia ei juuri ollenkaan! Työkoneet kalliita, peltoa pitää lannottaa että tulisi satoa! Siten se pitää puida, kuivattaa, jauhaa... Nämä kulut tulee tuottajan pussista maksettavaksi!!! Viljan hinta olematon, samoin maidon tuottajahinta. Katsoppa paljon maidon hinta jyväskylässä! Virolainen maito 1 sentti/litra, suomimaito 4 senttiä! Mietippä sitä paljon on tuottajan osuus? Meneppä huvikseen rengiksi maatilalle niin sen jälkeen et valita yhtään! Jos ei suomalainen ruoka kelpaa niin syö sitte virolaista!
Maanviljelijöiden etujärjestön MTK:n sivuilla on kuvattu maanviljelijän, siis viljanviljelijän arkea. MTK kertoo meille, että nyt kun sato tulee korjatuksi, alkaa viljelijällä seuraava kautta koskeva suunnittelu ja koneiden huolto. Maalis- huhtikuu kuluu sitten MTK:n mukaan tarkkailtaessa lumen sulamista ja routatilannetta. Erittäin "intensiivinen" aika on siis viljelijällä MTK:n mukaan juuri nyt ajankohtaistumassa.
Yrittäjyys ei määräydy sen mukaan, onko työ raskasta vai kevyttä. Joidenkin yrittäjien elämä on tosi kevyttä. He ovat saaneet yrityksensä toimimaan hyvän idean ympärille ilman, että tarvitsee itse panna suuremmin tikkua sen eteen ristiin. Silti näitä voi ihan hyvin kutsua yrittäjiksi, vielä hyvin menestyviksi yrittäjiksi.
Yrittäjyydelle on leimallista se, että yrittäjä kantaa täysimääräisen riskin yrityksensä kannattavuudesta itse. Jos tulee konkurssi niin kuin monelle tulee, siinä menee yleensä omat ja lainatut rahat. Yrittäjä saa vastapainoksi sen voiton verojen jälkeen täysimääräisenä, jonka hän kykenee yrityksellään tuottamaan. Tämä on yritys ja yrittäjä on sellainen, joka ei kitise, koska koko yritysidea on hänen omansa. Ja jos huonosti menee, syyllinen löytyy yleensä peiliin katsomalla.
'Yrittäjyydelle on leimallista se, että yrittäjä kantaa täysimääräisen riskin yrityksensä kannattavuudesta itse. '
-valtio vain häviää yleensä eniten, kun yritys menee konkkaan. Yrittäjänähän ei tarvitse olla mitenkään koulutettu.
Yhteiskunnan etu on kuitenkin jonkinlainen taloudellinen tasaisuus tai tasapaino, ettei yritystoiminta olisi sellaista, että kun menee hyvin niin palkataan lisää ja kun huonosti pistetään vaikka kaikki varmuudenvuoksi kilometritehtaalle.
Yhteiskunnan ja yritystenkin kannalta on varmasti kannattavampaa pitää ihmiset työkykyisenä myös lama-ajat, vaikka YRITYKSIÄKIN jouduttaisiin sitten tukemaan pysymään pystyssä.
Paljon olisi opiskeltavaa sulla viime laman (90-luvun alusta)synnyttämisestä.
Voit ihan vapaasti alkaa yrittämään tukien persolla. Soitto mihin tahansa kiinteistövälitykseen riittää ja on jos minkä kokoista tilaa myytävänä.Maksa ensi tilan hinta ja ala sitten laittaa se tuotto kuntoo hankkimalla tarvittavat koneet ja tuotanto välineet esim. lehmät tai kanat. Loppuhan on sitten itsestä kiinni kuinka suureksi haluat tuotantoa laajentaa ja näin pääset nauttimaan tukitulvasta l. omasta palkastasi. Suomessa teollisuus ottaa maataloustuotteet ilomielin vastaan maksamatta juuri mitään esim. parhaaseen luokkaan menevän sonnin kilohinta tuottajalle on 2.45 euroa/kilo ,viljakilosta saa n. 10 centtiä.
Ei muuta kun tule yrittämään.Onneksi tämä ammatti on kaikille vapaa eikun mukaan vaan.
Maanviljelijä ei ole yrittäjä koska ei itse voi määritellä hintaa tuottamilleen tavaroille, kuten maito, liha, viljat jne. Tästä johtuen maanviljelijä on tuottaja, jolle joku ulkopuolinen määrittelee hintatason. Ja jos tukia ei olisi, jäisi tulos pakkaselle tai hyvällä onnella jopa - nollaksi.
Kuka sitten on yrittäjä Suomessa, jos tekemästään työstä ei saa saada palkkaa.
Jos palkkaa aletaan maksamaan Suomessa yleisesti sen periaatteen mukaan mikä on työn hinta kehitysmaissa, niin työttömyyskortistossakin saa paremman palkan eikä tarvitse/saa tehdä mitään. Onko tarkoituksena laittaa kaikki kortistoon?
Asiasta voisin kirjoittaa laajemminkin, mutta ei taida tila eikä aika riittää. Kuitenkin, jos potisin kateutta jotain/joitakin kohtaan, ei se jäisi räkyttämisen asteelle, vaan toimisin.
Miksi siis purnaat. Ole hyvä ja mene onnelaan. Maatiloja on tällaisen syksyn jälkeen myynnissä, joten kullan vuoleminen on kohdallasi helpompaa, kuin uskotkaan.
Muuten, luulen, ettet itsekään kuulu yhteiskunnan tukipilareihin.
Eihän kyse ole titenkään mistään kateudesta. Kyse on siitä, että yhteiskuntaa pitää suunnitella järkevästi eikä maksaa turhasta. Keskustan harjoittamasta maatalouspolitiikasta ovat vuosikymmenet kärsineet sekä veronmaksajat että kuluttajat. Hurjimmallaanhan nämä tahot pantiin maksumiehiksi, kun voita ja kananmunia lahjoitettiin puoli-ilmaiseksi ulkomaille ylituotannon huippuvuosina. Jos näet siinä jotain järjen hiventäkään, niin kerro ihmeessä.
Viestissäni en kommentoinut sanallakaan Eu:n edeltävää aikaa enkä ole keskustalaisen politiikan ystävä, ainakaan kuntapuolella. Kepu on kuitenkin valtakunnanpolitiikassa ainut sosialidemokratian vastavoima.
Koska kuitenkin, Suuri Ajattelija, otit puheeksi sodanjälkeisestä ajasta sen hetken, kun puute viimein loppui ja elintarvikehuolto oli riittävän laajaa, totean vain, että vallinneella maatalouspolitiikalla oli muutakin tehtävää, kuin kansan elättäminen, mm. kommunismin torjunta. Todennäköisesti Sinä, juusot ja monet muutkin palstan kirjoittajista olisivat olleet erinomainen kasvualusta vasemmistoaatteelle.
Maatalouspolitiikasta todennäköisesti ymmärrän Sinua enemmän ja tiedän hyvin, ettei passivoiva politiikka kannusta yrittämiseen. Kuitenkin, poliittiset linjat määritellään Suomen rajojen ulkopuolella.
Muuten, tuo Juuson kirjoitus sopisi paremmin Huuhaa-palstalle.
Jos tässä maassa joku työ osataan hyvin, niin pitäisikö sitä tukea vai myydä se vain mahdollisimman nopeasti pois ulkomaille rasittamasta Suomea ja tukea mieluimmin Suomen työttömiä olemaan työttöminä?
Kait nämä Juusot pitää jättää tänne Suomen onnelaan. Yrittäjät jo nyt siirtyvät laumoittain ulkomaille se kai lienee tarkoituskin.Suomessa voitaisiin siirtyä kaikille tasapuolisesti maksettavaan ,kaikille samansuuruiseen kansalaispalkkaan riippumatta siitä tekeekö mitään.
Jos maatalous lopetetaan Suomesta niin kyllähän sitä jossain tuotetaan ja ilmeisesti myös tänne tuodaan. Koska ollaan eu:ssa niin joutuu Suomi kuitenkin tukemaan tuottavien maiden maataloutta.
Lopetetaan samalla tuet teollisuuteen,telakoille,liikenteeseen,koulutukseen,työttömyyteen jne.