Tervetuloa tutustumaan kirkkoon

Erosin kirkosta. Ihan tuttu systeemi. En usko, että kukaan aloitukseksi perusteella ajattele, että ai, täytyypä mennä kirkkoon.

Poikani ristiäisissä (emme olleet tavanneet aiemmin) kastepappi kävi kotonamme ja vaati, että allekirjoitan paperin, jossa luovutan henkisen kasvatuksen isälle, koska hänen tietojensa mukaan en kuulu kirkkoon. Kieltäydyin jyrkästi. Kuuluin kirkkoon, ja tiettävästi kirkollisverorahanikin olivat kelvanneet. Ihmettelen edelleenkin tapausta. Olen omasta mielestäni nk. normaalin näköinen ja käyttäydyn normaalin sosiaalisesti.
Minulle riitti ja siitä lähtien olen ajatellut, että pitää tunkkinne. Onneksi Suomessa on uskonnonvapaus.

Tuota... Olen istunut kirkossa varmaan parikymmentä kertaa. Yhden kerran viihdyin (hyvä puhuja hyvä musiikki minimaalinen uskontosisältö).

Miksi ihmeessä menisin uudestaan? Käyn, jos on tarpeen häiden/hautajaisten takia, mutta muuten? Taivaasta voi puhua tuolla tai täällä, se ei taivaan olemassaoloon sinänsä vaikuta millään tavalla.

Parahin Kimmo Karitsa.

Oletkin sitten tullut uskoon ja liittynyt ev lut kirkkoon. Kirkon kannalta valintasi on ollut täysin oikea, koska ilman kaltaisiasi uhrautuvia ihmisiä kirkon rahat loppuisivat ja vaikkapa piisparaukkojen 100'000 euron vuositulot jäisivät maksamatta.

ps eli muista pistää siihen kolehtihaaviin aina riittävän iso seteli, kirkko kun ei elä pelkästä Pyhästä Hengestä vaan se tarvitsee Rahaa!

Uskontojen "äänimaailma."

Nykyisin kun yhteiskunta pyrkii vähentämään n.s. melusaastetta niin liikenteen kuin teollisuudenkin mutta uskonnot tuottajat sitä edelleen vaikka suurimmalla osalla ihmisillä on omat ajannäyttäjät.

Ääripäässä on islama jossa viisi kertaa päivässä kuuluu minareettista lainaus Wiki "Muessin, myös Muezzin (turk. müezzin, arab. مؤذن‎ mu'addhin) on moskeijan rukouskutsuja, jonka perinteinen tehtävä on kutsua muslimeja mukaan rukoukseen minareetista käsin".

Ja ollessani juuri etelä-Saksan suurkaukungissa jossa tietyn välein ympäri kaupunkia olevista kirkoista kuului toistuvasti kellojen kalkatus.

Onko siis tarpeellista tuottaa melusaastetta joka olisi helppo poistaa ja se, että tiettynä suurena kirkollisena juhlapäivänä kyllä voisi kellot kalkattaa.

Kun menee autoa katsastamaan ja äänenvaimennin hieman vuotaa niin eipä katsastusinsinööri lyö leimaa rekisteriotteeseen koska meteli on kuuleeman liian kova ja sitten korjauksen jälkeen tullee uusintanäyttö, maksullinen - totta kai.

Mikäpä siinä, jos tuntee kirkon vanhakantaiset opetukset, arvot ja moraalin omakseen ja haluaa tukea kirkon toimintaa.
Itse en usko kirkon oppeihin enkä kirkon arvoihin tai moraaliin joten en halua kuulua ko. yhteisöä enkä tukea sen toimintaa. Se hyvä mitä kirkon opetuksissa ja arvoissa on, on täysin uskonnosta riippumatonta, yleismaailmallista humanismia.

Olen sen verran tutustunut kirkon toimintaan, että kyse valinnassani ei ole ennakkoluuloista eikä yksittäisestä kokemuksesta. Muutamat kasteet ja hautajaiset ovat olleet hyvin järjstettyjä, kauniita tilaisuuksia, mutta ne olisivat olleet aivan yhtä kauniita ja merkityksellisiä ilman papin loitsintaakin, ainoastaan vähemmän vaivaannuttavia.

Johtuneekohan tuomitseminen paljon ennakkoluuloista? Voihan sitäkin olla, mutta minusta on näyttänyt, että kirkon arvostus enemmänkin pohjautuu ennakkoluuloihin ja arvostus laskee tiedon kasvaessa. Kirkko kun markkinoi hyväntekeväisyyttään ja tehtäviään ja antaa ymmärtää antavansa paljonkin, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että tekeminen on varsin hyvää bisnestä ja antaminen on harvoin omasta antamista vaan muiden antamisen jakamista - tehottomasti.

Toki touhussa on paljon positiivistakin, mutta minulle ne positiiviset asiat eivät riitä kuittaamaan negatiivisten runsautta. Suotakoon kirkon toimintaan osallistuminen kuitenkin niille, joiden omantunnon mukaista se on.