Olen lukenut että jotkut ihmiset valittavat oman motivaationsa puutteesta. Tämä tuntuu mielestäni epäloogiselta, koska heillä on ilmeisesti jotain mihin he haluaisivat motivoitua, koska puutteesta puhuvat. Mutta eikö tuon motivaation haluaminen ole jo motivaatiota?
Se ettei mee unelmiensa perään ei oo motivaation puutetta, vaan laiskuutta.
Se ettei mee unelmiensa perään ei oo motivaation puutetta, vaan laiskuutta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onko lääkitys tuhonnut limbisen järjestelmän? Neuroleptit lamaavat otsalohkot ja limbiset järjestelmät, mm. hyppocampuksen ja amygdalan, jolloin motivaation löytyminen on mahdotonta.
Nimimerkki "neuroleptit?" nosti hyvin tärkeä asian esiin eli mikäli takana on psyykenlääkekäyttöä esim. neuroleptien, ssri:den tai vastaavien muodossa, voi aivovaurioista johtuen olla mahdotonta tuntea kunnolla varsinaista motivaatiota. Psyykenlääkkeet, kuten laittomatkin huumeet, vaurioittavat erilaisia välittäjäainejärjestelmiä, joista mm. mainittu limbinen järjestelmä on oleellinen ihmisen tunteiden, halujen ja motivaation syntyyn. Kun limbinen järjestelmä vaurioituu monet vajoavat tunteettomuuteen eivätkä enää kykene tuntemaan kunnolla mielihyvää, jos ollenkaan. Tunnekokemusten ja mielihyvän puute saavat ihmiset ahdistumaan, apaattiksiki ja masentuneiksi. Tähän perustuu esimerkiksi "masennuslääkkeiden" masennusta lisäävä ja kroonistava vaikutus. Ilmiötä kutsutaan useammalla eri nimellä, mutta tardiivi dysforia on ainakin jonkin verran tutumpi käsite lääkäri- ja tiedekunnan keskuudessa. Voit googlettaa tuolla hakusanalla, kun haluat tietää enemmän. "Masennuslääkkeiden" masennusta kroonistavasta vaikutuksesta ovat puhuneet ohimennen Suomenkin televisiossa muun muassa psykologi Aku Kopakkala sekä professoritason Peter Gotzsche Tanskasta ohjelmassa MOT: Masentavat lääkkeet.
Hmmm... joskus niissä unelmissa ei ole järkeä. Ei niitä sitten kannata havitellakaan.