Osa Lapin koululaisista joutuu päivittäin käyttämään koulumatkaan enemmän aikaa kuin laki sallii.
Ala-asteen oppilaista yhdeksän käytti Lapissa koulumatkoihinsa ainakin joinakin päivinä yli 2,5 tuntia ja yläasteen oppilaista 28 käytti koulumatkaan päivittäin yli kolme tuntia aikaa. Yhteensä 370 oppilaalta kului koulumatkoihin lähes laissa määritelty maksimiaika.
=
Lapin kuntien valtapuolue Kepu ei välitä mistään mitään... ei edes pienistä koululaisista. Verorahat syydetään ties mihin tukiin ja tukiaisiin, ja lapset jätetään heitteille.
Ala-asteen oppilaista yhdeksän käytti Lapissa koulumatkoihinsa ainakin joinakin päivinä yli 2,5 tuntia ja yläasteen oppilaista 28 käytti koulumatkaan päivittäin yli kolme tuntia aikaa. Yhteensä 370 oppilaalta kului koulumatkoihin lähes laissa määritelty maksimiaika.
=
Lapin kuntien valtapuolue Kepu ei välitä mistään mitään... ei edes pienistä koululaisista. Verorahat syydetään ties mihin tukiin ja tukiaisiin, ja lapset jätetään heitteille.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ratamopedi esitti taas irrallisen herjan, ilman selkeitä parannusehdotuksia.
Ratkaisumahdollisuuksia on kaiketi kolme:
1. Otetaan taas käyttöön jo lopetetut koulut. (Joihin heikoimmillaan tulisi ehkä pari-kolme oppilasta...ja pari opettajaa...)
2. Asuntolat oppilaille. (Ja perhe-elämä sen kuin "paranisi"...)
3. Annetaan koulukyydeistä huolehtiville takseille hälytysajoneuvojen oikeudet. (Siinähän tuota niin kammottavaa matka-aikaa voisi kuroa vähän pienemmäksi, 150 km/h...)
Tietysti malli "Lopullinen ratkaisu" olisi (Ratamopedin esi-isien tyyli) kansalaisten pakkosiirrot. Syrjäseutujen väestö pakkosiirrettäisiin jonnekin Mellukontulaan kivikennoihin...
Toisaalta olen kuullut myös, että pääkaupunkiseudulla työntekijöiden päivittäiset työmatka-ajat saattavat venyä useiden tuntien mittaisiksi. Pk-seudun valtapuolue kok-dem-vihr ei välitä mistään mitään... Verorahat syydetään ties mihin musiikkitaloihin ja lahojen puitten muistokirjoituksiin, ja työmatkalaiset jätetään heitteille.
Ratkaisuvaihtoehtoja on useampia. Itse pidän parhaana sitä, että sellaisten syrjäseutujen, joiden omaehtoinen elinkelpoisuus on realistisesti arvioiden mahdtonta, pitää pyrkiä satsamaan kaikki irtiotettava raha lasten koulutukseen. Silloin on hyväksyttävä pienetkin lähikoulut. Tähtäimeksi koulutuksella täytyy ottaa sen kannustaminen, että nämä lapset sitten hyvän koulutuksen turvin pääsivät pois ankeista oloista.
Kriisikunniksi tässä suhteessa voi luokitella esim. seuraavien tekijöiden mukaan:
- kunnan talous on suhteettoman suuressa määrin muiden kuin omien verotulojen varassa;
- kunnassa elää paljon työelämän ulkopuolelle lopullisesti syrjäytynyttä väestöä;
- kunnassa alkoholin kulutustaso on keskimääräistä korkeampi;
- väkivaltarikosten määrä on kunnassa henkeä kohti laskettuna keskimääräistä korkeampi;
- kunnassa on vähän tai ei ollenkaan sellaista yritystoimintaa, jolla olisi kansainvälisiä tai oman kuntarajan ulkopuolelle yltäviä vaikutuksia
Näiden kriteerien lisäksi voi löytyä muitakin, mutta nämä riittäneet ensi alkuun karsimaan elinkelvottomat maailmanlopun kunnat muista.
Ja sitten vaan ponnekkaasti "Pelastakaa edes elinkelvottomien syrjäseutukuntien lapset" -projektiin.
Ainakin yritin laittaa vastineen tuohonkin "päästöön"...