Tulin yli kymmenen vuotta sitten kirjoittelemaan tällekin palstalle yleensä Tunteet-palstalle. Ja jonkun vuoden tauon jälkeen piipahdin silloin tällöin, mutta enemmän kirjoittelin Yhteiskunta-palstalla, mutta tsekkasin myös täällä. Ja yritin saada ihmisiä sinne reaalielämään opettelemaan käytännössä niitä ihmissuhdetaitoja ettei ikävöi itseään kipeäksi täällä labyrintissä (netissä). Kun ei aina tiedä, kuka se toinen kirjoittaja oikein on. Ja tunteet sun muut menee hukkaan. Se on sama kuin avioliitossa tai parisuhteessa, jossa on monenlaisia tunteita, joista pitäisi päästä puhumaan sen kumppanin kanssa. Mutta jos et sitä jostain syysta voi tehdä, tulee joku muu väliin. Avioliitossa se voi olla toinen nainen, kakkonen. Joka valitettavasti imee kermat siitä parisuhteesta. Jos ei ole ongelmien selvitystä, ei ole sitä ihanaa sopuakaan sen jälkeen. Myös nettikeskustelu omista ongelmista ilman niiden selvittämistä asianomaisen kanssa, on sama kuin "suhde kakkoseen, kolmoseen....".
Pahimmissa tapauksissa kaikkensa jakanut täällä, voi itse jäädä alastomaksi ja tyhjäksi. Ja joku muu vienyt "kermat päältä". Kuka sitten? ???
Elämme aikoja kuten nyt Suomessa tällä hetkellä, jokainen on varmaankin huomannut "myrskyt" sekä hengelliset ettämuut. Silloin kannattaa pysähtyä miettimään ja alkaa etsimään oikeista kohteista vaikka uusia näköaloja tällä tarkoitan erityisesti Ilmestyskirjaa. Kannattaa alkaa opiskelemaan ja miettimään. Rakkautta on niin monenlaista. Myös itsensä rakastaminen ja ne ikuisuusasiat ovat tärkeitä. Tämä ei ole ole mikään saarna vaan toivon, voivani saada sinut edes etsimään, sitten päätät mitä teet, kunhan et ajadu tietämättäsi siihen suuhtaan johon et ole edes pyrkinyt. Maailmassa vaan on monenlaisia intressejä.
Pahimmissa tapauksissa kaikkensa jakanut täällä, voi itse jäädä alastomaksi ja tyhjäksi. Ja joku muu vienyt "kermat päältä". Kuka sitten? ???
Elämme aikoja kuten nyt Suomessa tällä hetkellä, jokainen on varmaankin huomannut "myrskyt" sekä hengelliset ettämuut. Silloin kannattaa pysähtyä miettimään ja alkaa etsimään oikeista kohteista vaikka uusia näköaloja tällä tarkoitan erityisesti Ilmestyskirjaa. Kannattaa alkaa opiskelemaan ja miettimään. Rakkautta on niin monenlaista. Myös itsensä rakastaminen ja ne ikuisuusasiat ovat tärkeitä. Tämä ei ole ole mikään saarna vaan toivon, voivani saada sinut edes etsimään, sitten päätät mitä teet, kunhan et ajadu tietämättäsi siihen suuhtaan johon et ole edes pyrkinyt. Maailmassa vaan on monenlaisia intressejä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen itse epäsäännöllisesti vieraillut tällä palstalla n.vuoden ajan. Täällä on välillä ihan hyviä juttuja ja jotkut niistä avaavat myös erilaisia näkökulmia. En usko,että kukaan näiden nettijuttujen perusteella elämäänsä ohjaa mihinkään suuntaan. Eihän täällä kukaan tiedä kenen kanssa kirjoittelee.
Aloittaja on siinämäärin väärässä, että asioista kaikkea ei kaikki välttämättä pysty keskustelemaan sen puolisoonsa kanssa ja toisaalta toiset puhuukin kaikki asiansa ja yrittää selvittää asioita puolisonsa kanssa siinä välttämättä onnistumatta.
Enkä itse ainakaan ole huomannut, että joku täällä kovin tarkasti suhdettansa kuvailisi.
Asioihin voi ottaa humoristisen puolen. Itselleni huumori on tärkeää vaikeinakin aikoina. Huumorintaju on tärkeä piirre toisessa ihmisessä. Taitolaji sekin. Huumoria kun tulee viljellä toisia loukkaamatta ja niin ettei se tapahdu toisten kustannuksella.Palstallakin näkee niin monenlaista kirjoitusta.
Jos joku asiallisista ja hyväntahtoisista nettijutuista kiehahtaa niin kannattaisiko katsoa omaa toimintaansa.
Hyvä provoaloitus oli.
Kiitos kommentistasi. Joskus oli kyllä hyviä juttuja, varsinkin alkuaikoina, riippuu tietenkin millä palstalla oli.
Kyllä luulis, että sen puolison kanssa pitäis pystyä puhumaan ainakin ne tärkeimmät asiat. Varsinkin kun ikää tulee se "tarve" on suurempi kuin nuorena, jolloin ei aina osaakaan puhua ihan kaikesta. Helposti ajaudutaan omiin elämiin parisuhteessa ja käydään kääntymässä; pyykkiäpesemässä sekä sekstaamassa. jos vielä innostaa.
Miksi ei voi yrittää opetella puhumaan?
Tiedän erittäin hyvin, ettei kaikki pysty puhumaan puolisonsa kanssa. On oma kohtaista kokemusta, siksi se on minulle tuttua. Mutta en siitä huolimatta katso sen olevan hyvä asia. Olemme eronneet.
Tiedän, että asioihin voi suhtautua huumorilla ja vaikeina aikoina sitä revittävä kaikesta mahdollisesta, että jaksaa. minulla on omanlaiseni huumori, mutta nyt en sitä halua.
En usko nettijuttujen olevan niin hyväntahtoista ja asiallista kuin annat olettaa. olen senverran lukenut näitä, että tiedän. en ole enään/enää sinisilmäinen ja pulmunen. Kyllä jokaisella on katsottavana juuri omaan peiliinsä niin sinulla kuin minulla ja muilla palstoilla kävijöillä.
Valitettavasti tämä ei ole provokirjoitus, vaikka niin haluaisit sen olevan.
En yritä tällä kasvattaa suomi24:n kävijämäärää enkä saa mitään hyötyä tällä kirjoituksellani. Haluan vain herättää ihmisiä ajattelemaan itse. Ei kai se paha asia ole?
Hyvä ap ei ollut mun kokemusta ettei puhuttaisi. Vaan aivan toisin kuten mainitsinkin...Asioihin löytyy niin monenlaisia syitä.
Menehän sinäkin ulos aurinkoon jo.