kasvissyönti ja vauva?

niin kyllä se ruoka on ruokaa vasta jos sillä kasvaa juuret:). meillä on mietintä vielä vähän puolitiessä, mutta alustavasti ollaan mietitty että lapsi saisi n.kerran viikossa lihaa kun/jos mies tekee itselleen aterian jossa sitä on. kuitenkin jos sitä lihaa ei anna, ei lapsen vatsa luultavasti tule kestämään sitä jos joskus tekeekin itse päätöksen syödä..

Minä vietin todella vähälihaisen lapsuuden, varmuudella en ensimmäisenä elinvuonnani saanut lihaa ollenkaan. Maitotuotteita kyllä käytettiin monipuolisesti. Nykyään on vihannesten, soijaproteiinien, pähkinöiden jne. saatavuus hieman toista kuin 70-luvulla, kun minua syötettiin kasvisruoalla. Ja silti olen käsittääkseni (?) suhteellisen normaali. (Vai voiko vakavasti aliravittu ja aivovaurioitunut ihminen saada nykyään maisterin paperit ja vakituisen työpaikan - synnyttämätön kun olen?)

Jos olet huolissasi, niin etsipä joku avarakatseinen ravitsemusterapeutti, joka vähän antaa osviittaa siitä, miten eläinvalkuaisen voi korvata. Ja luulisi, että kirjallisuuttakin vaihtoehdoista löytyy.

Tällä palstalla on myös käyty keskustelua siitä, miten kasvisruoalla ruokittu lapsi pystyy myöhemmin tottumaan lihaan, jos lapsi itse haluaa valita toisin kuin vanhempansa. Omasta kokemuksestani: ongelmitta. Alle kouluikäisenä söin lihaa vain toisinaan (tuskinpa edes viikoittain), ja kuten jo mainittu, vauvaikäisenä en lainkaan. Nykyään olen ihan tavallinen, tosin rehupainotteinen sekasyöjä.

Ja vielä yksi kommentti: eipä ihme, että nykyään on vanhemmuus on pahasti hukassa, kun jo vauvavaiheesta pelätään, että lapselle tulisi kasvatettua jotain omia arvoja ja asenteita (esim. lihansyönnin etiikka). Tottakai lapselle tulee antaa mahdollisuus tehdä omat ratkaisut aikanaan, mutta se aika on murrosiässä! Jotain vikaa on oltava aikusten arvoissa, jos niiden mukaan ei voi elää lapsiperheen arkea!

Meilläkin asia on mietintävaiheessa (rv 18!) mutta alustavasti ollaan ajateltu syöttää lapselle kalaa, ei muuta lihaa. Itse oon vakaumuksellinen kasvissyöjä, mies syö lihaa erittäin harvoin mutta ei näe eettistä ongelmaa siinä mitä lapselleen syöttää.

Kalalinja on valittu niillä perusteilla että varmistetaan että lapsi saa tarvittavat ruoka-aineet ainakin ihan pienenä, kun soijaa, papuja, maitoa ja kananmunaa voi antaa vain rajallisesti. Mies voi myös laittaa kalaruokaa itselleen. Itse en syö kalaa, mikä usein muodostuu ongelmaksi juhlissa ja ravintolassa - eli näin minimoidaan myös käytännön ongelmat.

Lopetin lihansyönnin jo ala-asteella (80-luvulla) ja koin paljon vastustusta koulun ruokalan "tädeiltä" ja sukulaisilta. Siksi haluan yrittää kuunnella omaa lastani tarkkaan, ja jos hän haluaa syödä lihaa (koulussa, kavereilla) niin hänellä on siihen oikeus. Kotona pysytellään silti monipuolisella kasvislinjalla.

Raskausaikanakin vegelinja on pitänyt, vaikka kala on alkanut tuoksua pelottavan hyvältä. Ehkä sorrun 8 vuoden kalatauon jälkeen... :-) Proteiinien, b 12-vitamiinin ja kalsiumin saantiin olen kiinnittänyt erityisesti huomiota.

mun mielipiteeni on se että lapsella on oltava oikeus lihaan, kalaan, kanaan, vaikka itse olen kasvissyöjä (en syö kun kalaa joskus hyvin harvoin, lähinnä juhlissa)lapsi voi sitten myöhemin itse valita kieltäytyykö lihasta ym.... paljon lapsi syö myös kasviksia, kokemuksesta tiedän että päiväkodissa tulee vastaan ongelma jos lapsi on täysin kasvissyöjä.. itse olen lastenhoitsu ja päiväkodissa töissä, meillä on siellä kasvissyöjälapsi 4v ja kovin kaihoisasti katsoo kun muut lapset syö lihaa, kalaa, kanaa.. ihmettelee miksi hänelle annetaan erinlaista ruokaa... kannattaa kyllä miettiä tarkkaan..