Niin, siis, "jouduin" hoitoon viime syksynä. Aika pian osastolta kotiuduttua aloin kuitenkin vähentämään ruokamääriä, ja viimeset puoli vuotta oonkin sit taas syönyt 500-800 kcal, viime aikoina 750 kcal/pv. Nyt kuitenkin päätin alkaa syömään kunnolla, ensin 1000kcal/pv ja siitä sit pikkuhiljaa nostamaan kunnes lopulta ateriasuunnotelman mukaisen määrän 1700/pv
MUTTA itse kysymys! Minulle selitettiin hoidon alussa, että tarvitsen fosforilisää, jotten kuole. Entäs nyt? En pysty paljastamaan hoitotaholle enkä eritoten perheelleni, että olen huijannut, jotta pääsisin fosforini mittauttamaan. Tai jos pääsekin, siihen menisi vielä pari viikkoa. Voinko kuolla jo sen parin viikon aikana, jos syön kunnolla? Kun hoitaja joskus selitti, että alkaessa syödä kunnolla fosforiarvot ensin kohoavat ja sitten voivat äkisti laskea ja voi kuolla.
MUTTA itse kysymys! Minulle selitettiin hoidon alussa, että tarvitsen fosforilisää, jotten kuole. Entäs nyt? En pysty paljastamaan hoitotaholle enkä eritoten perheelleni, että olen huijannut, jotta pääsisin fosforini mittauttamaan. Tai jos pääsekin, siihen menisi vielä pari viikkoa. Voinko kuolla jo sen parin viikon aikana, jos syön kunnolla? Kun hoitaja joskus selitti, että alkaessa syödä kunnolla fosforiarvot ensin kohoavat ja sitten voivat äkisti laskea ja voi kuolla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
se tulee varmaan vain silloin jos on ollut pitkään syömättä (no vähänkuin sinä) mutta vain silloin jos kalorimäärät nousevat yllättäen korkeille lukemille (2000kcal?)
Niin kävi ilmeisesti keskitysleiriltä vapautuneille juutalaisille, joten heillä tilanne ehkä vähän erilainen kuin sinulla! :) En sinuna huolestuisi
Refeedingin syndrooma. Itse melkein kuolin, sydän meinasi pysähtyä.
Ja olin syönyt ennen n.1500kcal/pv n.reilu puolivuotta, kunnes ahmin about 7000kcal. Insuliinipiikki painaa jo muutenkin matalalla olevat ravinteet verenkierrosta soluihin ja siitä tulee ongelmia.