Olen 14v tyttö.
Minua on koulukiusattu, minulla on ihmissuhdeongelmia ja olen aika yksinäinen.
Vihaan isäpuoltani, joka on naimisissa äitini kanssa. Kotona saan kuulla paljon nälvintää ja täällä ei ole hyvä olla.
Olen jollain tasolla diagnosoinut itselleni melankolian.
Minua väsyttää paljon, minulla särkee usein päätä, ei enää kiinnosta olla sosiaalinen.
Tunnen itseni mitättömäksi ja friikiksi. Ajattelen, että ilman ihmissuhteita elämäni olisi parempaa. Olen perfektionisti ja psykiatrisella alalla työskentelevä tätini sanoi että olen neuroottinen.
Itken toisinaan aika helvetin usein, mutta joskus en pysty itkemään vaikka yritän.
Ajattelen negatiivisesta ja pinnani ei kestä. Unohtelen asioita, eristäydyn ja ahdistun. Minulla on vähän itsetuhoisuutta ja paljon ulkonäköpaineita.
Selitän kyllä niin hienosti nämä taas mutta onko teillä arvioita, mikä minulla on...tai olenko masentunut?
Minua on koulukiusattu, minulla on ihmissuhdeongelmia ja olen aika yksinäinen.
Vihaan isäpuoltani, joka on naimisissa äitini kanssa. Kotona saan kuulla paljon nälvintää ja täällä ei ole hyvä olla.
Olen jollain tasolla diagnosoinut itselleni melankolian.
Minua väsyttää paljon, minulla särkee usein päätä, ei enää kiinnosta olla sosiaalinen.
Tunnen itseni mitättömäksi ja friikiksi. Ajattelen, että ilman ihmissuhteita elämäni olisi parempaa. Olen perfektionisti ja psykiatrisella alalla työskentelevä tätini sanoi että olen neuroottinen.
Itken toisinaan aika helvetin usein, mutta joskus en pysty itkemään vaikka yritän.
Ajattelen negatiivisesta ja pinnani ei kestä. Unohtelen asioita, eristäydyn ja ahdistun. Minulla on vähän itsetuhoisuutta ja paljon ulkonäköpaineita.
Selitän kyllä niin hienosti nämä taas mutta onko teillä arvioita, mikä minulla on...tai olenko masentunut?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Elämänarvot on vaan kallellaan väärään suuntaan. Mun silmillä katsottuna oot ihan "muksu" mutta itse tunnet itsesi hyvinkin "aikuiseksi". Tuon ikäisenä kun on muiden armoilla niin siinä on vähän paha muuttaa elämäänsä. Teiltä vaaditaan liikaa ja vanhemmat haluaa säätää teidän elämäänne omien arvostuksien ja mieltymyksien suuntaan. Sun ulkonäköpaineet on ihan normaalia ikäisilläsi. Oot varmaan "erityisherkkä" ihminen (Googleta) ja tavallisen oloiset tapahtumat kuormittaa sinua liikaa. Tuosta saattaa ajan mittaan masennuskin alkaa kun ei pääse toteuttaa itseään.
Oon itse erityisherkkä ja työskentelen asiakaspalvelussa jossa puolet on vieläpä kännikaloja (itse olen absol). Huomaan vuosi vuodelta jännitteitä kasautuvan kroppaan enemmän ja enemmän (kaiken maailman oireita..). Haluaisin tehdä työni yksin ja rauhassa. Jotenkin olen jo 20 v sitä kuitenkin tehnyt eikä ole voimia / uskallusta alkaa etsimään muuta työtä.
M -66
Hei nimimerkki, nefilintappaja
Koulukiusaaminen on asia, johon pitää aina suhtautua vakavasti. Oletko kertonut siitä, onko siihen puututtu? Ellei, ja mikäli se jatkuu vielä koulun alettua kuukauden kuluttua, kerro asiasta; kotona ja koulussa. Tee se heti, jos kiusaamista ilmenee. Kiusaaminen vaikuttaa aina kiusattuun. Ehkä juuri se on syy miksi tunnet itsesi mitättömäksi, ahdistut, eristäydyt ja miksi sinulla on itsetuhoisuutta. Ahdistuminen ja eristäytyminen sekä itsetuhoisuus ovat oireita jostain, mahdollisesti masennuksesta, jota itse epäilet itselläsi olevan. Masennut on sairaus, jota on hoidettava. Onko äitisi kysellyt voinnistasi? Ehdotan sinua rohkeasti kertomaan äidillesi ettet voi hyvin. Menkää vaikka yhdessä jonnekin hakemaan apua; terveyskeskuksesta voi aloittaa.
Tsemppiä sinulle,
Pirkko-pappi
Hyvä tyttö. Ei kukaan voi tietää onko sinulla paha mieli, paha olla tai masentaako sinua. Vain sinä tiedät sen. Kokemuksesi ja tilanteesi tuntuu hyvin ikävältä.
Tämäon ihan helvetin säälittävää. Osaan olla kuin ihmiset haluavat, mutta silti tuntuu että mikään ei riitä. Olo on usein sellainen epätodellinen ja sekava.
Kiitos ihmiset jotka vastasitte/vastaatte
Yrität siis mukautua ja mennä ihan mihin solmuun tahansa, että sinut hyväksyttäisiin. Kyllä sinulla on oikeus elää myös ihan omanlaistakin elämää. Ei ole sinun roolisi aina olla se mukautua. Sinä riität ihan omana itsenäsi ja siihen sinulla on sama oikeus kuin jokaisella meistä.
Äh... sama mitä teen en ole kelvollinen mihinkään. Kun olen oma itseni, minua arvostellaan koko ajan. Koen olevani huono ihminen kun en kelpaa muille sellaisena kun olen. Aina hoetaan sitä, että miten aina tarvitaan itsessä on vikaa, jos ei tule muiden kanssa toimeen. Ja heti perään sanotaan, että ei kannata välittää.
Tein beckin masennustestin ja sain 26 pistettä.
Kaikki kertomasi viittaa siihen, että olet ainakin jonkinverran.
T. Myös