Unettomuus

en nukun paljon

Unettomuudella tarkoitetaan kyvyttömyyttä nukkua riittävästi. Se ilmenee joko vaikeutena nukahtaa iltaisin, vaikeutena pysyä unessa tai liian aikaisena heräämisenä. Normaalisti ihminen nukahtaa noin puolessa tunnissa ja on yön aikana hereillä vajaat puoli tuntia. Henkilön katsotaan kärsivän unettomuudesta, jos hän kärsii unen saamisen tai unessa pysymisen vaikeudesta vähintään kolmena yönä viikossa.

Unettomuus on hyvin tavallinen vaiva tai oire. Ainakin joka kolmas aikuinen kärsii vuoden aikana unettomuudesta ja joka kymmenes on kärsinyt unettomuudesta yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan. Unettomuus on tavallisempaa naisilla ja iäkkäillä.

Unettomuus on usein hyvin kiusallista aiheuttaen päiväväsymystä ja altistaen masennustiloille, ahdistushäiriöille ja alkoholin liikakäytölle.

Terve uni

Riittävän yöunen määrä vaihtelee eri ihmisillä ollen 6–9 tuntia. Terve ihminen nukahtaa yleensä vajaassa tunnissa ja on yön aikana hereillä puolisen tuntia. Yöuni koostuu vilkeunesta (REM-uni)) ja perusunesta (NREM). Vilkeunen aikana silmissä ilmenee nopeaa värähtelyä (Rapid Eye Movement). Vilkeunen aikana aivojen sähköinen toiminta on valvetilan tapaan vilkasta. Nukahtamista seuraa ensin perusunijakso ja sen jälkeen lyhyt vilkeunen jakso. Yön aikana perusuni ja vilkeuni vuorottelevat noin 90 minuutin välein. Vilkeunijaksot pitenevät aamua kohden tultaessa 10 minuutista 30 minuuttiin. Valtaosa unista nähdään vilkeunen aikana.

Ruumiinlämpö ja sen vuorokausivaihtelu määräävät suurelta osin nukahtamisalttiutta ja unen pituutta. Nukahtamistaipumus on suurimmillaan aamuyöstä 2-6 aikaan, kun ruumiin lämpö on alhaisimmillaan. Yöunen määrä on pisimmillään, kun henkilön nukahtaminen tapahtuu ruumiin lämpötilan alkaessa laskea klo 22–24 välillä. Samasta syystä lämpimät sukat voivat helpottaa nukahtamista. Käsien ja jalkojen verenkierron vilkastuminen laskee muun elimistön ruumiinlämmön laskuun ja uneliaisuuden voimistumiseen. Makuuhuoneen viileys edesauttaa nukahtamista. Makuuhuoneen lämpötilan ja jalkojen pintalämmön välinen ero auttaa nukahtamista.
Univaje ja univelka

Univajeella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen nukkuu vähemmän kuin hänen unentarpeensa edellyttää. Jatkuvan univajeen seurauksena syntyy univelka.

Tavallisia univajeen syitä ovat vakava masennustila tai viivästynyt unijakso, jolloin ihminen herää liian aikaisin eikä saa riittävästi virkistävää unta.

Univaje ja univelka vaikuttavat monin tavoin elimistön toimintaan ja aineenvaihduntaan. Univaje ja univelka lisäävät kortisolin illanaikaista eritystä lisämunuaisesta. Kilpirauhasen toiminta vilkastuu ja sydämen syke kasvaa. Samanaikaisesti ruokahalua säätelevien rasvasolujen erittämän leptiinin määrä pienenee ja mahalaukun solujen tuottaman greeliinin pitoisuus suurenee verenkierrossa. Tuloksena näistä univajeen aiheuttamista aineenvaihdunnallisista muutoksista on nälän tunne ja halu käyttää nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja. Tämän seurauksena jatkuva univaje ja univelka ovat eräs tärkeä syy lihomiseen.

Etenkin koululaisilla, mutta myös opiskelijoilla ja työssä käyvillä, univelan tuloksena on päiväväsymys ja sen aiheuttamat keskittymis- ja oppimisvaikeudet.

Liian lyhyeksi jäänyt yöuni voidaan korvata päiväunilla. Puolen tunnin lepo päiväunineen riittää virkistämään univajeesta väsyneen ilman, että päiväunet vaikuttavat seuraavan yön uneen.

Niin, ensin tulee miettiä, mistä se unettomuus johtuu....