Hei! Oletko sinä yksinhuoltajaisä, yhteishuoltajaisä tai naimisissa oleva isä, jonka puoliso on paljon poissa kotoa? Asutko vielä pääkaupunkiseudulla tai sen lähikunnissa? Ryhmällä valmistuvia elokuvasuuntautuneita medianomiopiskelijoita ammattikorkeakoulu Arcadasta on tarkoituksena tehdä lopputyönään n. 30 min. pituinen dokumenttielokuva isien arjesta lastensa kanssa. Etsimme nyt isiä, jotka olisivat kiinnostuneita esiintymään ohjelmassamme. Kuvaukset ajoittuisivat suunnilleen ajalle loka/marraskuu 2004 – tammi/helmikuu 2005.
Mikäli kiinnostuit ja haluat osallistua antamalla pienen kuvausryhmän seurata arkeasi kuvaamisen ja haastatteluiden muodossa 1-3 kertaa viikossa sopimuksen mukaan, tai jos vain haluat tietää enemmän, pyydämme ystävällisesti että otat yhteyttä meihin mahdollisimman pian.
Dokumentin tarkoituksena on saada isien ääni kuuluviin sekä ”todistaa” että myös isät pärjäävät lapsen ainoana tai osa-aikaisena kasvattajana ja huoltajana. Meitä kiinnostavat arkiset askareet kuten ruoan laittaminen, siivoaminen, kasvattaminen ym. Myös mahdolliset ongelmat, unelmat, tavoitteet ja ilon aiheet ovat tärkeitä.
Olemme kiinnostuneita kuulemaan kaikenlaisten isien arjesta. Sekä uusien, kokeneempien että erilaisissa elämäntilanteissa olevien isien tarinat ja kokemukset kiinnostavat. Joten jos kiinnostuksesi heräsi, ota rohkeasti yhteyttä! Haluamme kuulla mielipiteesi! Vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin.
Ystävällisin terveisin, oppilastuottaja Emil Heikinheimo
[email protected]
puh. 050 - 572 2756
Mikäli kiinnostuit ja haluat osallistua antamalla pienen kuvausryhmän seurata arkeasi kuvaamisen ja haastatteluiden muodossa 1-3 kertaa viikossa sopimuksen mukaan, tai jos vain haluat tietää enemmän, pyydämme ystävällisesti että otat yhteyttä meihin mahdollisimman pian.
Dokumentin tarkoituksena on saada isien ääni kuuluviin sekä ”todistaa” että myös isät pärjäävät lapsen ainoana tai osa-aikaisena kasvattajana ja huoltajana. Meitä kiinnostavat arkiset askareet kuten ruoan laittaminen, siivoaminen, kasvattaminen ym. Myös mahdolliset ongelmat, unelmat, tavoitteet ja ilon aiheet ovat tärkeitä.
Olemme kiinnostuneita kuulemaan kaikenlaisten isien arjesta. Sekä uusien, kokeneempien että erilaisissa elämäntilanteissa olevien isien tarinat ja kokemukset kiinnostavat. Joten jos kiinnostuksesi heräsi, ota rohkeasti yhteyttä! Haluamme kuulla mielipiteesi! Vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin.
Ystävällisin terveisin, oppilastuottaja Emil Heikinheimo
[email protected]
puh. 050 - 572 2756
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuka on väittänyt ettei isistä ole lapsensa hoitajiksi? tuollaisen näkökulman todistelu vaan vahvistaa sitä mielikuvaa, että isistä ei ole hoitajiksi. Asia on sen verran päivänselvä ettei siihen mitään todisteluja tarvita. Minusta tuo näkökulma on nykypäivänä pikkuisen aikansa elänyt.
On se nyt aika selvää, että kuka tahansa isä osaa ruokaa laittaa ja vaipat vaihtaa ja siivota, pyykätä herrajumala! kyse on vain tahdosta oppia ja onko aikaa, ei siitä etteikö osaa tai hallitse. Ei noihin toimintoihin mitään todistelua erikseen tarvita eikä mitään ylimaallisia taitoja joita muka vain naisilla on:)
Kannattais varmaan ottaa vähän kypsempi näkökulma isyys asiaan. Ei enää eletä 60-70 luvulla, jolloin miehen oli häpeällistä tampata mattoja tai kuljettaa lastaan vaunuissa.
Ottakaa huomioon nykyajan työelämä ja sen kasvavat vaatimukset, jotka haittaavat isyyden toteuttamista. Moni isä haluaa hoitaa enemmän lastaan, mutta elantoa on hankittava eikä työnantajat ole kovin suvaitsevaisia. Työntekijän erityisesti miehen pitää elää firmalle 24h ja kiitos kännyköiden ja netin koko ajan täytyy olla työnantajan saavutettavissa. Vapaa-ajan ja työelämän rajat ovat häilyvät, liian häilyvät ja se estävää rauhoittumisen perheen kesken. Koko ajan saa olla varuillaan, että kohta tulee soitto työnantajalta. Ylitöitä pitää olla valmis tekemään.
En väitä etteikö isistä olisi lastensa hoitajiksi. Vaippojen vaihto ym. arkiaskareet sujuvat varmasti yhtä kätevästi kuin naispuolisilta vanhemmilta. Mutta keskusteltuani yksinhuoltajaisien kanssa olen saanut käsityksen, että heihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti. Tältäkin palstalta olen lukenut tarinoita jotka vahvistavat näitä ennakkoluuloja. Ihmetellään miksi lapset ovat valinneet isänsä äidin sijaan huoltajaksi ja kyllä jotkut myös ihmettelevät että mitenköhän se isä nyt pärjää niiden arkiaskareiden kanssa. Joillekin se on itsestäänselvää, toisille ei. TV-ohjelmalle pitää aina kuvitella kohderyhmä ja nämä ennakkoluuloiset ihmiset ovat juuri niitä tässä tapauksessa. Kuvaukset arkiaskareista joita lueteltiin ilmoituksessa, olivat viitteitä asioihin joita isit voivat puuhailla kuvausten aikana, jotta dokumentista ei tule pelkkää henkilöhaastattelua. On tarkoitus myös näyttää normaalia elämää perheissä haastatteluiden ohessa, ei mitenkään ylikorostaa sitä. Ehkä joillakin isillä on erilaiset tavat ja prioriteetit arjen asioissa kuin äideillä. Näitä asioita haluammekin saada selville. Tämä on tietysti täysin tapauskohtaista. Mutta toki sukupuolten välillä erojakin löytyy.
Uskon että yh-äitien tarinoita ja elämää on esitelty jonkin verran, mutta uskoakseni yh-isien näkökulmaa ei ole kuultu paljoakaan. Mikäli se eroaa, se jääköön nähtäväksi. Vuonna 2000 tehdyn tilaston mukaan vain noin reilu 2 prosenttia suomalaisista perheistä koostui yh-isästä ja lapsesta/lapsista. Eli uskon että moni on myös kiinnostunut kuulemaan mitä heillä on sanottavana.
Ja kuten ehdotat, aiomme myös ottaa huomioon työelämän ja sen tuomat lisäongelmat ajankäytön suhteen.