Yli 40 vuotiaana lääkkseen?

En ole kuullut. Omahan on elämäsi, joten halutessasi voit tietenkin yrittää.

Monia!!!! MOnet 40v hakevat lääkikseen ja jopa vanhempiakin. Tiedän yhden, joka on yli 50v. Siitä vaan lukemaan ensi vuoden pääsykokeeseen. Itsekin olen yli 40v ja olen hakija sekä ensi vuonna sisälle pääsijä.

Höpiset, liian vanha on oppimaan ja omaksumaan uutta. Tyhjää aikaa hakkaamaan sinne nuorten keskuuteen, ja vähintään 6 v opiskelua. Eäkeikähän Se on jo käsillä, eikä kukaan työllistä liki 50v lääkäriä jolla ei ole edes kokemusta....

Antakaa nuorille mahdollisuus, heissä on tulevaisuus.

Lääkärit työskentelevät usein 70-vuotiaiksi, osa senkin jälkeen.

eräs koulukaverini on 45v että tervetuloa vaan. aivan yhtä hyvin hänellä menee koulu kuin muillakin.

Pääsykokeeseen on vielä aika helppo järjestää lukuaikaa, mutta kannattaa miettiä sitten sitä opiskelua sisäänpääsyn jälkeenkin. Siinä häviää helposti se perheelle menevä aika, kun ei pystykään enää itse aikatauluttamaan lukemisiaan, vaan mennään tehdyllä ohjelmalla.

Niin äitihän tulee olla vain ja ainoastaan lapsia varten kotona aina.!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Lopettakaa jo noi ikäjutut. Tai lapsiajutut. Joko hakee tai ei hae.

En stressaisi sisäänpääsyn jälkeisestä ajankäytöstä.

Lääkisopiskelua voi ajankäytöltään verrata normaaliin 8-16 kokopäivätyöhön, loma-ajat ovat tietty pidemmät kuin normipalkkatyössä. Ensimmäisen kahden vuoden preklliniset opinnot vastaavat lähinnä osa-aikatyötä.Opintojen koulumaisuus ja valmiit lukujärjestykset itse asiassa pikemminkin helpottavat kuin vaikeuttavat perheellisen opiskelua.

Lääkäriksi opiskelevissa on paljon pienten ja vähän isompienkin lasten vanhempia, myös yksinhuoltajia ja pääsääntöisesti ihan hyvin ovat pärjänneet ja usein normitavoiteajassa valmistuneetkin. Tarvittaessa voi ottaa välivuoden tai mukauttaa opintosuunnitelmaansa siten, että suorittaa jonkun tietyn vuoden opinnot kahdelle vuodelle hajautettuna tms.

Puhuin tuosta pääsykokeen jälkeisestä lukemisesta oikeastaan juuri tuon takia, että kovin moni tuntuu sanovan vähintään ekan vuoden olevan kevyttä lukemista pääsykokeeseen verrattuna ja että suurinpiirtein luennoilla käymällä pärjää.

Kyllähän sitä tietenkin ihmiset tuppaa lukemaan kovinkin eri määriä, mut en kyllä todellakaan luonnehtis hommaa miksikään osa-aikatyöksi.

Asioita, jotka aina järjestyy, mutta voi tulla se työmäärä shokkina, jos on ajatellu, että sieltä itsestään valmistuu.

Varmaan riippuu lähtötasosta ja opiskelutyylistä, miten vaativaksi opiskelun kokee.

Moni jo pidempään työelämässä ennen lääkistä ollut kuitenkin pitää prekliinisia opintoja kokopäivätyötä kevyempinä, osa jatkaa vanhassa duunissaan osa-aikaisena ja pärjää hyvin opinnoissaan. Tällä en nyt tarkoita etteikö lääkiksessä joutuis kohtuullisesti opiskelemaan, mutta ei se perusasiantuntijaduunia vaativampaa puuhaa ole.

Etukäteen on paha sanoa, miten vaativalta mahdolliset lääketieteen opinnot aloittajasta tai kenestäkään muustakaan aikanaan tuntuvat, mutta harvoin ne perheellistenkään opinnot aikatauluongelmiin kaatuu. Eikä tulevan työmäärän pelossa nyt ainakaan kannata jättää hakematta.

No siis onhan perheellisiä lääkäreitäkin. Ja ikähaitari noin 25 - 70. Silti onnistuu työ ja muu elämä. Ei opiskelijalla ainakaan vaikeampaa voi olla.

Lääkis on sen verran kevyt koulu että ehtii tehdä täysipäiväistä työtä jos vain on joustavat työajat. Jos siihen päälle on perhe niin sitten voi tehdä ajasta tiukkaa.