Helluntailainen naapurina

Jos on lapsia, niin elämä on senmuotoinen. Pienet lapset, voi tulla lastenvaunut tai kärryt hississä vastaan. Arkipäivänä voi ruokakassien kanssa olla isäntä tai emäntä liikkeellä ja voivat ehkä hississä sanoa päivääkin.
Helsingissä se tosin tuntuu vieraalta, mutta kuitenkin.
Myös talosupaperia ja silmänkirkastuspaperiakin voivat ostaa ja niitten kanssa ovat liikkeelä. Jouluna on vaara, että joulukuusen tuovat tupaan, kuten pakanatkin.

Eli aivan outoa sakkia ovat. Talvella pitävät lakkia päässä jne.

Oliko sinulla muuta mielessä?

Ihan tavallisa ihmisiä ovat! Ei tarvitse pelätä mitään!

Jos taloyhtiössä on sauna, niin sinne pääsee karkuun. Alastomuus on helluntalaisella kuin valkosipuli vampyyrille.

Luultavasti saat ihan hyvät ja rauhalliset naapurit. Ei helluntailaisten asuminen poikkea mitenkään valtaväestöstä. Jos helluntailaiset ovat edelleen 'uskossa', tuskin tarvitsee pelätä järjestyshäiriöitä. Erikseen ovat tietenkin ne lukuisat helluntailaiset, jotka elävät "tämän maailman mukaan" ja joita helluntaiseurakunta ei halua erottaa jäsenyydestään.

Seuraavassa vanha muisto aiheesen liittyen: Oma helluntaikotini oli taajama-alueen ulkopuolella. Isälläni oli 1970-80 luvuilla 'todistuspakko', kuten useimmilla helluntailaisilla oli tuohon aikaan. Kun radiosta tuli kesäisin helluntaiseurakunnan kokous tai muu helluntailainen ohjelma, isäni vei kotimme ainoan radion ulos, kotimme portaille ja volume käännettiin ääriasentoon, jotta ääni kantaisi mahdollisimman pitkälle. Näin evankelioitiin lähinaapuria, uskovaa Herännäisyyteen kuuluvaa perhettä. Myös Niilo Ylivainion puheita soitettiin samaan tyyliin kotimme portailta.

Hävettihän se meitä lapsia ja nuoria, kun joskus tiellä sattui liikkumaan muitakin. Paikkakuntani helluntaiseurakunnassa pidettiin tätä evankelioimismuotoa erittäin hyvänä asiana. Mitä mieltä lienevät tämän päivän helluntailaiset tällaisesta naapureiden 'pakkoevankelioinnista"?

Teille täytyy vastata. Asu niin kuin naapurit haluaisivat sinunkin asuvan.
Asun taloyhtiössä, missä on ollut helluntailasia ja ei mitään vakeuksia. Tällä hetkellä on yhtiössämme Jehovalaisia. Ensin aluksi oli hieman vaikeaa kun eivät halunnet olla missään hyvänpäivän sanomisessakaan tuttavallisia. Mutta asia on jotenkin korjaantunut. He ovat tavallisia asukkaita omine tapoineen ja uskonsa sääntöineen. Eivät juoruile eivätkä mellasta kännipäissään niin kuin muutamat, joiden takia on polisiakin avuksi haettu. Yleensä taloyhtiön valittajilla tavallisista naapureistaan on itsellään paha olla ja vaikeuksia. Liiallinen meluaminen ja rähjääminen on taloyhtiön säänntöjen vastaista. Varoistus, jos ei tehoa sitten savustus!

No mutta jos ottaa valkosipulia tai sitten housut pois, niin onko se jotenkin luteriolaisempaa ja kertoo yhteiskunnan suosittamasta trendistä ja normaalista veronmaksajasta vai miten se menee ?

ja joo tosiaankin ei ole evankeliumille eduski huuudattaa seuroja pihalla täysvolyymilla !

tosin siihen katekoriaan soisi kuuluvan myös naapurin jokapyhäiset musiikin jumputukset kun normikansa saapuu biletyksiltään kontaten autosta punkkaan.

Jaat heille aina kohdatessanne Herätkää- ja Vartiotorni-lehtiä. Voin vakuuttaa että ilahtuvat suuresti joka kerta ja teistä ja perheistänne tulee erottamattomia.

Jos tämän palstan tarinoihin on uskomista, niin olet joutunut pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen. Voi sinua ihmisparkaa, otan osaa. Kyllä kunnon luterilainen tai ortodoksi olisi ollut sentään lottovoiton tasoinen tuuri. Kirkkokuntahan sen naapuruudenkin ihan varmaasti määrittelee, senkin olemme täällä oppineet. Kysy vaan lisää, me vastataan. Onhan täällä muutama erikoisasiantuntijakin, tähänkin ketjuun jo vanhoja muisto-faktoja ovat laittaneet.

Asuin muutaman vuoden helluntailaisen naapurissa, sen jälkeen jouduin muuttamaan pois. Se oli todella levotonta aikaa. Siellä juoksi jos jonkinlaista puoskaria, noitatohtoria ja manaajaa. Iltaisin kuulimme seinän läpi kun he "täyttivät maan". Ihmettelin sitä, että sama ääni kuului vaikka mies oli työmatkalla. Tällä hetkellä asun toisessa osoitteessa ja naapurissa asuu muslimiperhe. Todella mukavia ja ystävällisiä ovat. Onneksi muutin pois, ihan lastenkin takia.

Nauratti kovasti tuo aloitus =D Vitsihän se oli, eikö niin?

Jos minä saisin valita naapurini, olisi Uskova ihminen paras mahdollinen. Eipähän ainakaan stereot huutaisi.......tum tum tum tum tum.....

Saattaa kuulua ajoittan kovaäänistä kiellilläpuhumista ja möykettä, jos on kotikokous järjestetty. Muuten varmaan ihan ok naapureita.

Työkavereina epäammatillisia, eivät sovi mielestäni sosiaalialalle. Ammatillisesti kyseenalaisia, haluavat vaikuttaa heikommassa asemassa olevaan ihmiseen uskonnollisissa argumenteilla aina.
Vaikeita ihmisiä joka asiassa, ovat tietäviä ja parempia. Vetoavat jeesukseen ja arvostelevat kaikia muita. Tämä on kokemusperäistä tietoa.
Kaikenkaikkiaan, en suosittele kenellekkään, vaikeita ihmisiä.

Kovia ovat käännyttämään, varsinkin tällä palstalla. Tunnin sisällä 3 käännytysyritystä kolmelta eri ihmiseltä."Otatko Jeesuksen vastaan?"-"En tiedä." 2.hellari"Otatko Jeesuksen vastaan?"-"En tiedä."Komas hellari"Otatko Jeesuksen vastaan?"-"En tiedä."

Jos pysyvät siellä neljän seinän sisällä ei ongelmia.

Eivät kunnioita muiden vakaumusta vain omaansa. Jos vakaumuksesta tulee puhetta tulet jyrätyksi.

Naapurina perushellari on samanlainen kuin uudestisyntynyt luterilainen. Ihmisinä olemme kyllä jokainen erilaisia niin kuin uskomattomatkin.

Joten, Ottakaa Jeesus vastaan pelastajananne.. Se ei edes tarkoita helluntailaisuutta, voit pysyä Luterilaisena, mutta et Jehovalaisena :)

En halua olla hellarin naapuri. Kyttäävät ja juoruavat. Ovat olevinaan muita parempia, synnittömiä ihmisiä: Vetoavat joka paikassa olevansa uskossa, ja tämän pitäisi heidän mielestään riittää todisteeksi siitä, että he muka ovat rehellisiä, kunnollisia ihmisiä, kaiken arvostelun a ja epäilyn yläpuolella!!

Haukkuvat ja arvostelevat ihmisiä takanapäin. Kenenkään muun lapset eivät tietenkään osaa käyttäytyä kuin heidän omansa.Aina on vika muissa Arvostelevat jopa lasten pukeutumista, aikuisista nyt puhumattakaan. Arvostelevat toisten elämäntapoja, alkoholin käyttöä, vaatetusta ,rahan käyttöä ym.


Ja totta tuo käännytysvimma, ja ainainen oikeassa olemisen tarve .Heidän uskonsa on se ainoa oikea.

Aikoinaan minulla oli hellari naapurina, ja he olivat riidoissa kaikkien naapureitten kanssa, välillä jopa omien vanhempiensakin kanssa, jotka hekin olivat samaa hellari poppoota.

No nythän sinä kerroit koko helluntai biografian.
Se, että on helluntailainen, ei merkitse, että hän on tosi uskovainen.
Valitettavasti meissä on nykyään samoja piirteitä, kuin esim Ev.Lut kirkossa. Kaikki ei oo tosi uskovia.
Sulle kävi kepulisti, kun sait ei uskovaisen hellarin naapuriksi.
Ei kaikki ole samanlaisia. Joskus tulee vastaa tosi uskovainen, toista kunnioittava ja rakstava. Ei riidanhaluinen.
Meille on kyllä annettu tehtäväksi evankeliumin eteenpäinvieminen.
Varoitettava on hel....tiin joutumisesta. Muuten me ollaan vastuussa Jumalan edessä..

Minä olen pitänyt aina kiinni siitä Raamatun opetuksesta, että "jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa". Room. 12:18.
Aina asia ei ole itsestä riippuvainen, mutta silloin kannattaa muistaa jae 21:
"Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä."

Naapurini tietävät, että olen helluntailainen, ja meillä on hyvät naapuruussuhteet. Joskus he, ja jopa heidän sukulaisensa ja tuttavansa kyselevät, miten olen tullut uskoon ja mitä helluntailaisuus tarjoaa muihin kristinuskon suuntauksiin (lähinnä luterilaiseen kirkkoon) verrattuna. Itselleni ei helluntailaisuus ole itseisarvo sinänsä, vaan tärkein on Jeesuksen Kristuksen, Jumalan pojan sisäinen tunteminen siinä määrin kuin olen Raamatusta oppinut, ja Pyhä henki on saanut sen sanomaa minulle henkilökohtaisesti valaista. Vielä ei ole lopullista kirkkautta näköpiirissä, mutta
"vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan aina sydänpäivään saakka". Sananl. 4:18

Muuan tuttavani (erittäin tunnettu suomalainen muusikko) sanoi minulle kerran, että hänestä olisi kauheaa herätä jonakin aamuna helluntailaisena. Olemme hyvissä väleissä, ja hän luotti minuun, etten suutu mokomasta. Minua asia huvitti, ja vastasin, että minä olen herännyt satoina aamuina helluntailaisena eikä se ole tuntunut yhtään pahalta. Nauroimme ja jatkoimme porukalla kyseisen henkilön valmistaman lounasruuan nauttimista.
En varoitellut helvettiin joutumisesta.

Täälläpäin nämä hellarit olivat ei toivottuja naapureita, tai oikeammin koko sukuhan heitä oli ja osa on vieläkin täällä -osa onneksi muuttanut aika kauas-Ja ei ole kyse romaaneista, vaan ihanpa valtaväestöä.......:)))

Se ei ole totta että he haluavat elää sovussa kaikkien kanssa, ei vaikka Raamatussa kuinka niin sanotaan .

.Joillain hellareilla on oikein sydämen halu kylvää riitaa ja epäsopua ympäristöönsä-Sanotaanhan Raamatussa niinkin että uskovat riitaantuvat joka paikassa ja vieläpä keskenään, jopa omaa perhettään kohtaan, ja täällä näyttää olevan totta juurikin tuo...::))

Lueppas nyt vähän paremmin se kohta josa uskovat riitaantuvat keskenään !

ja ei haittaa jos vaikka hiukan tajuatkin siitä jotain.

Seitsemäs kerros on oikein magneetti joka vetää helluntailaisia puoleensa.

Sillä se on heille tärkeä uskonnollinen luku.

Jopa tärkeämpi kuin kaksitoista.

Tai kaksikymmentäneljä.

Jehoville on sitten tuo sataneljäkymmentäneljätuhatta. Mutta heidän harmiksi niin korkeaa taloa ei ole helsingissä.

HELLUNTAILAINEN RIITELEE VAIKKA YKSINÄÄN, SYYTTÄEN SITTENKIN PERKELETTÄ , HÄNELLÄ ITSELLÄÄNHÄN EI MIHINKÄÄN OLE OSAA EIKÄ ARPAA..........

Kyllähän se on totta että hellareissa on paljon mt-ongelmaisia, joten meno on sen mukaista...:)

Toki monikin mielenterveyspotilaskin on tullut uskoon ja voinut liittyä helluntaihinkin.