Miltä se tuntuu?

Ei sitä voi selittää... ei kokeilemattomalla ole mitään sellaista minkä kautta vois mieltää millaista on olla pilvessä. Jos oot käyttänyt psykedeelejä niin pilvi on mieto psykedeeli ja silloin sitä ymmärtää paremmin millaista on olla oloissa.

"Älä pelkää" on ainoo ohje jonka voi antaa. Mun ekoilla kerroilla kun istuskelin parvekkeella oli hassua kun kaikki mikä oli väähn kauempana tuntui kulkevan ohi kuin olis istunut junassa... musiikki kuului välillä fyysisinä muotoina... esineet suureni ja pieneni näkökentässä, kun tutki jotain esinettä niin se näytti kuin olis tutkinut suurennuslasilla... käytävissä etäisyydet saattoi kaksinkertaistua... Huomio kiinnittyi tosi metkalla tavalla erilaisiin asioihin... näkökentässä näkyi sellaisia fraktaaleja ja näkökenttä meni säpäleiseksi, teksti sotkeutui esim. tietokoneen näytöllä silleen että kirjaimia ei tunnistanut mut silti tekstin ymmärsi... keho muuttui enemmän itsestään viestiväksi (tunsi erilaisia elimiä ja itsensä paljon tarkemmin...)... monet niistä kokemuksista on aika pelottavia ekalla kerralla ja sit kun sydän alkaa laukkaan niin tuntuu kuin se räjähtäis mut ei se räjähdä kun se tunne vaan on pilven takii sellainen. Ajatukset saattaa alkaa toimimaan "automaattisesti" eikä päätään pysty hallitsemaan kuten selvin päin (eikä ole tarviskaan. Oudot aistimukset tai toisintajuamiset tosin saattaa olli hirmuisen pelottaviakin... kaikkein friikein kokemus oli kun tunsin muuttuvani ihan oikeaksi pikkukiveksi - kokonaan.). Hyppää vaan täysillä mukaan ja ammentaa uudesta kokemuksesta pelotta kaiken irti.

"Älä pelkää mitään"... se on mun ainoo neuvo. Jokaisen pilvi on erilainen kokemus. Ainutlaatuinen kokemus juuri sinulle... Parhaat apuvälineet pilveen on kynä ja paperi, muovailuvahaa, vesivärit tai jotain muuta luovaa. Sielt pystyy repimään ihan uudenlaisii muotoja esim. taiteessa... tai jos on musikaalinen niin sit soitella instrumenttiä... sävelet irtoo ihan omalla tavallaan kun ne alkaa oikeasti KUULLA ja tajuta...

Mut älä käytä liikaa. Noi kaikki oikeasti hauskat jutut laantuu ihan liian nopeasti jos siitä tekee tavan itselleen. Satunnaispössyttely on kuninkaiden laji, tarkoitan sitä koko sydämestäni.

On aika yksilöllistä miten koet pössyt. Ekalla kerralla kun kokeilin (olin humalassa) tulin vaan enemmän känniin. Tämän jälkeen olen polttanut hassista noin kolme vuotta lähes päivittäin sen jälkeen ruohoa saman verran, myös lähes päivittäin. Nyt polttelen ihan silloin tällöin, pari vuotta oli jopa taukoa. Minulle ei ole koskaan ollut ongelma pitää muutaman vuoden/viikon/kuukauden taukoa. Olen vaan sellainen persoona (ja fysiikka), etten ole jäänyt koukkuun tupakkaa, viinanaan, ruohoon enkä edes kahviin vaikka kaikkia olen rutkasti jossain vaiheessa elämää käyttänytkin. Tätä en nyt sano kehoituksena, vaan tarkoitan, että ihmiset on erilaisia.
Ja sitten takas siihen miltä tuntuu... hihittelyvaihe menee jonkun kertaa polteltua ohi. Tulee mietiskelyä, fundeeraamista, musiikki tosiaan voi kuulostaa aikas kivalta ja ihan toisenlaisia juttuja löytyy kuin selvinpäin. Tulee hirmuisesti "hyviä" ideoita, ns. paukkuideoita, jotka ei kuulosta enään yhtään hyviltä selvinpäin :) Ovat kuitenkin täysin vaarattomia :) Tärkeintä on, että olet rauhallisessa ja turvallisessa paikassa kun poltat. Mikään ei ole inhottavampaa kuin ruveta skitsoomaan. Älä siis lähde baariin tai baanalle. Pössyttely ei kovin hyvin sovi yhteen bailaamisen kanssa. Ehdottomasti on rauhoittaja, mutta joskus myös hyvä rakastelu"huume". Alkoholia älä sotke mukaan. Tai jos juot niin eka paukut, sitten odottelua ja vasta sitten olutta. Muuten voi tulla överit. Se taas tarkoittaa pahaa oloa, samanlaista kun jos olet ottanut liikaa viinaa.
Paukkuja ei myöskään koskaan pidä ottaa huonoon oloon, tarkoitan suruun tai masennukseen. Ja sitten tärkein. Käytä pieniä määriä. Parasta mitä tiedän (nyt kaiken kokeneena ;) on aivan miniminiminit, sellaiset homeopaattiset paukut. Ne tavallaan pistävät ajatuksen toiselle vaihteelle, mutta eivät tee sinusta aivan tööttiä.
ja kokemuksen äänellä: Paukut liikaa käytettynä aiheuttavat vetelöitymistä, passivoitumista ja minulla välillä on tullut pientä vainoharhaisuutta.
Missään nimessä kyseessä ei ole vaaraton aine, mutta vaaraton ei ole viinakaan eikä tupakka ja mari on sentään niitä vaarattomampi.

Musta tulee pilvessä alussa tosi hilpeä (riippuen lajikkeesta, joskus vain vajoan ajatuksiini ja nautin olosta). Nauran herkästi ja ajatukset kulkee aika vilkkaasti... ajattelu poikkeaa normaalista, en osaa oikein selittää, ajattelen asioita eri tavalla, jotenkin "syvällisemmin". Usein musta tulee myös sosiaalinen, mutta yksinkin viihdyn oikein hyvin ajatuksieni kanssa. Vaikutus kestää muutaman tunnin - liian vähän aikaa :D Loppua myöten lähes aina musta tulee aika vainoharhainen "musta puhutaan paskaa", "kaikki jotka kattoo mua tietää että oon pilvessä", "noi kattoo mua ilkeästi". Niin ja pilvessä tulee sellainen leijuva tunne, välillä raskas ja välillä kevyt. ah

"Onko se sen arvoista?"

Riippuu paljonko maksat siitä. Itsekasvatettuna on varmasti vaivan väärtti.


"ei voi tietää... tuleeko siitä pska olo lopuks?"

Ei tule, ellei paskaksi oloksi laske sitä, että ei ole enää pilvessä, ohi meni ja aivan liian aikaisin. Toinen pölkky tulille vaan.

Moikka, mä oon tosi pilvessä ja kännissä samaan aikaan!

Onko kysyttävää? Mä haluan kertoa kaiken. Täällä on sativaa ja indicaa ja ne yhdistettynä alkoholiin, saadaan mukava pöntsäys päälle. Tuntuu ihmeelliseltä!

Rakastan teitä kaikkia! Ihan sama kuka oot, rakastan sua! Oot hieno! Rauhaa ja rakkautta teille kaikille! Rauhaa ja rakkautta!