Vaan todellinen "meinaan, en meinaakaan"- palsta. Tai pikemminkin saamattomien-mekka. Eiku tää onkii sellainen jaarittelijoiden itsetuntoa kohottava psyykkaus- mesta. Lopputulos aina sama:plus, miinus, nolla..
Ei tämä ole mikään ikävöinti-paikka
naureskelijanainen
43200
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
sen näin: ikävä on universaali tunne, sillä ihmisellä on ikävä toisen luo. Noin lähtökohtaisesti. Siihen kiteytyy paljon. Huom. suomi/suoli24 on suomen suosituin nettifoorumi ja täällä ylivoimaisesti suosituin tämä ikävä-palsta.
No on sulla hauskaa sitten.
Kuuleppas aloittaja! Olen tehnyt montakin aloitetta, ja vaikka mitä ihastukseni eteen! Ei kaikki täällä ole pelkästään itkemässä bittiavaruuteen tunteitansa! Mutta ymmärrän pointtisi, tämä paikka on iha p3rseestä!
Ikävä on tunne. Ihminen tekee päätöksen toimiiko tunneärsykkeen mukaan. Toiset harkitsee pitkään tai päätyy ajatukseen ettei tee mitään. Syy on jokaisen oma asia.
Toiset eivät ole impulsiivisiä eikä spontaaneja. Toiset on vakaita ja harkitsevia luonteita.
Kumpaan luotat enemmän vakaaseen ja siirtoaan harkitsevaa ihmiseen vai tuuliviiriin joka toimii nopeasti pienestäkin tunne ärsykkeestä?
Kumpaa luot mieluummin suhteen ja kumman tunteisiin luotat itse enemmän?
Itse luotan ihmiseen joka tietää mitä haluaa ja on sen tarkasti harkinnut. En oikein osaa luottaa tuuliviiriin joka tekee päätöksiä nopeasti. Sellaisen tunteet tule nopeasti ja katoaa nopeasti. Sellaisen ihmisen luotettavuus ja uskollisuus sekä kyky kyetä vakavaan ja pitkään suhteeseen ovat kyseenalaisia. Kyseenalaistaisin itse asiaa.
Parempi ujo ja ehkä täysin tänne jumiutunut kuin tuuliviiri. Tänne jumiutunut nyt ainakin tietää kenet haluaa eikä muita huoli. Eikä hänen tunteet katoa nopeasti kuin pieru saharaan.
En koe oikeutta arvostella muita palstalaisia rohkeuden puutteesta koska itsekin täällä kirjoitan. Se on hiukan tekopyhää koska syyllistyn samaan myös itse.
päätöksiä nopeesti, olen vähän jahkaaja, mut riippuu tietysti asiasta. Tuuliviiri en ole. Masentunut olen ollut ja silloin sitä ihmienen on käytännössä ja konkretiassa aikaansaamaton. SIksi kai myös täällä.
Olen aina havannoinut ympäristöäni ja luottamuksesta puheenollen, luotan vain itseeni.
Myötäelän kaikenlaisten ihmisten kanssa, virtuaalisestikin. Empatiaa ei puutu, mutta myötätuntoa ei enää heru ihmisille, jotka hakevat ns sääliä tai imevät itsestäni kaiken energian, eivätkä koskaan saa mitään oikeasti tehtyä, valmista. Ikävää. Kyllä.
On rikos vain olla ja jauhaa samaa purkkaa tai soittaa samaa vanhaa levyä...purkkakin alkaa maatumaan 15 vuoden kuluttua ja levyistä puhumattakaan. Puhujia on kaikkialla aivan liikaa, tekijöitä promille.
Miksi tekeminen on niin vaikeaa??? Ikävässä voi tehdä itsekin jotain muuta kuin pakkien jälkeen jatkaa ikävöimistä. Se on jo pakkomiellettä. Ei rakkautta. Ja rakkaus ei ole tunne, se on voima. Se on kaukana tunteesta, se on pikemminkin elämänsuunta, -tarkoitus tai elämäntapa.
Eli sinä määräilet muita oleen tuntematta tunteitaan? Mikä oikeus sulla on puuttua toisten tunteiden tuntemiseen?
Mä ainakin kyllä määrään itse omista tunteistani ja tunne niitä jos tahdon. kukaan ei tule mua siinä määräilemään. Jos mua itkettää niin minähän itken. jos mua pelottaa ja jähmetyn paikoilleni niin minähän pelkään ja jähmetyn. Jos mua naurattaa niin nauran.
Kukaan ei tule mun tunteiden kokemista estämään. siihen kenelläkään ei ole oikeutta. Vääräksi tunteet tekee vasta teot. Jos petän ollessani suhteessa. Jos lyön ollessani vihainen. Jos stalkkaa ikävöidessäni. jne. Teko tekee tunteesta väärän ei tunne.
Jos estätte muita tuntemasta ja painostatte johonkin johon joku ei valmis saatte aikaan toiselle ahdistuneisuushäiriön, syömishäiriön tai depression.
Miten se on niin vaikeaa käsittää että keskittyisitte elämään kunnolla ja hyvin vain se oma elämä ja antakaa muiden huolehtia siitä omasta elämästään.
Itse tiedän että jos tukahdutan tunteeni olen mielenterveystoimiston asiakas. En siis toimi sun neuvojen mukaan. sori vaan
Ilo, suru, haikeus......tunteita. Rakkaus on asia, johon voi vaikuttaa omalla toiminnallaan, mutta tunteet, ne tulevat itsestään. Rakkaudessakin on tunteita, mutta mitä???
Havainnollistan: kun olet yksinäinen, uupunut, onneton...kaipaat jotain sisältöä elämääsi. Täytettä. Rakkaus ei ole se täyte. Rakkaus on voimallista puhetta, toimintaa, energiaa, läpinäkyvää mysteeristä voimaa, joka saa aikaan esim kuumuuden, rakkaus tekoja joista välittyy rakkaudellinen voima. Ihmiset ymmärtävät rakkauden väärin, rakkaus on elämänasenne, tapa toimia niin, että et halua satuttaa itseäsi, et toisia, vaan haluat antaa vaikkapa huomiota toiselle, ja toinen kokee sen mukavana tunteena. Rakkaudessa ei tunneta itsekkyyttä, rakkaudessa ajatellaan vain toisia. Itsensä niinsanotusti uhrataan rakkauden työssä, siltikin tuntematta ikävää, kipua, tuskaa, kärsimystä jne.
Rakkaudesta rakasteleminen, se on järisyttävä kokemus, taivaallinen, sanoinkuvaamaton tapahtumaketju, jossa kumpikin haluaa kilvan tuottaa toiselle hyvää oloa, ajattelematta ensin itseään ja itsensä tyydyttymistä. Näillä mennään. Nyt juon kahvia ja jatkan rakkauden työtäni.
Aina rakkaus ei sovi sen hetkiseen elämään. Joskus on paremoi suojella tärkeimpiään itseltään.
Anteeksi vaan, tuo on huonoa itsetuntoa, etkä osaa rakastaa itseäsi, vaan olet omasta mielestäsi ihan vaan luuseri. Ei muuta.
Ei ole vaan fakta. Läheiseni on sairastunut takiani ja jos sairas olen niin sairastutan samanalailla muutkin. Pakko suojella ettei muille käy niin kuin yhdelle rakkaalleni kävi.
Sinut on manipuloitu tai elät vain omassa kurjassa itsesäälissäsi. Tuokin on tekosyy. Älä viiti edes jatkaa.. Olen väärä kohde uskomaan tuota sontaa. Jos joku on sairastunut, niin hänellä on perimä, elämäntavat, laåpsuuden traumaattiset kokemukset jne ..kukaan ei sairastu toisen vuoksi. Ellet ole juottanut hänelle rotanmyrkkyä, syanidia, seitikkejä, elohopeaa, lyijyä, tai tartuttanut sukupuolitaudin....
Mun tapauksessa sairastui. meni psykoosiin tekoni aiheuttaman järkytyksen seurauksena. Akuutti psykoosi. lähipiiri syytti minua.
Ja sinä luuseri uskot?????????????????
En jatka.
Mieti ja hae se järkikulta muualta kuin sukulaisiesi luota. Hölmö!
Uskon. Mua ei tarvitse haukkua. Syy oli minun. yritin tappaa itseni. Järkytys oli suuri ja läheiseni meni sen seurauksena psykoosiin. olin sairas ja sairauteni uuvutti lähipiiriäni. se on henkisesti raskasta olla "hullun" omainen. Et tiedä mistä puhut. ota selvää.
tiedän.
Syy oli minun. Olin sairas mutta itsekäs ja sairas. otan täyden vastuun. Haluan ottaa jotta koskaan en uudelleen tee samaa.
Ole itsellesi armollinen. Se miksi ihminen haluaa vaikuttaa itsemurhaamalla itseään, on se viesti kaikille, että "minulla on paha olo, enkä jaksa kestää tätä enää yksin..."
Silloin joskus kun ikävöimäni ihmiseen olin yhteyksissä oli elämässäni hankalaa. Sairastuin samaan aikaan uudelleen mielenterveydeltä ja aloin pelkään kaiken muun lisäksi myös itsemurha vaaran paluuta. Koin monella tapaa kaikkien muiden syiden lisäksi tarvetta suojella häntä "hulluudeltani". En halunnut historian toistavan itseään. nyt tämä ihminen varattu ja minä siksi täällä.
Aloitukseen vastasin kärkkäästi koska nämä asiat ei yksiselitteisiä. ihmisillä on syynsä olla täällä ja aloittajan kaltaiset kaikki samaan nippuun niputtajat on raskaita putkinäkönsä kanssa. Emme me kaikki ole samasta muotista valettuja. Ei siis saa alkaa kypsymättömästi vääntään kaikkia väkisin samaan muottiin.
ONKO koskaan selvitetty mikä on sun psyyken ongelman syy? Tiedän ihmisestä enemmän kuin arvata saattaa. Itseasiassa kaikki asiat ovat selkeitä, ihminen tekee itse asioista vaikeita. Se jos jokin on sitä ihmisyyttä. Ole onnellinen, että olet elossa ja että nyt on nyt. Pystyt kertomaan syvistä asioista itsessäsi. Se on harvinaista, mutta olet oikeassa, kun ihminen pakenee, eikä halua kohdata itseään, käy aina vaan huonommin. Mieli on kiero, koska ihminen ei osaa täydellisesti hallita mieltään. Jos osaisi. niin.... no en kerro mitä. Etsi hyvä asia elämässäsi. Jos niitä on enemmän kuin yksi, niin olet voittaja. Psyykenasioilla ihmiset voivat vedättää hyvin paljon, puolin ja toisin, ja kumma kyllä.. vihaan sääliä. Sääli on ihmisen aliarvioimista ja epäuskoa toisen kykyihin vaikuttaa asioihinsa ja olotilaansa. En viitsi phylosofioida enempää. Kaunis ilma. Lenkille ja nauttimaan heinäkuisesta Reinon-päivästä.
Mä olen saanut asianmukaista ammatti apua. Siihen luonnollisesti kuuluu kaikki mahdolliset fyysisen että psyykkisen puolen tutkimukset. Terapiat on käyty läpi. Syyt on selvillä ja niihin olen saanut apua.
Itse karsastan sanoja "potilas" tai "pitkäaikaissairas" ja muutenkin ihmisten turhaa voivottelua joka sanotaan tyhjästä. Osa ei edes niitä tarkoita. sanoo vaan kun niin kuuluu sanoa. Haluan että jokainen ymmärtää että tämän tyyppiset sairaudet on vakavia ja tappavia mutta sääli...se ei minua parantanut vaan perseelle potkiminen ja kannustus. Nyt olen terve.
Se varjo seuraa sinua aina. Olet nyt remissiovaiheessa.
Toivottavasti ei seuraa. niin.. joku sellainen se nyt lääketieteellisesti on. Pelko uudesta sairastumisesta ainakin seuraa mua aina.
Pelko on tae siitä, että sairastut uudelleen. Tiedän. Älä pelkää, etsi maaginen oljenkorsi.
pelon määritelmä on että pelko on luotu ihmisen suojaksi. Estämään ihmistä toimimasta itselleen haitallisesti. Ehkä sopivassa määrin sairauden uusiutumisen pelko olisi ihan hyvästä. Ei tulisi liian rohkeasti ylitettyä omia psyykkisia sietorajoja ja leikittyä terveydellä välittämättä siitä että rajat on paukkunu jo ajat sitten. Pelko toimii hyvänä hidastajana. Ehti ajatteleen kaksi kertaa mitä on tekemässä.
Liiallisena se jähmettää ihmisen ja saa stressaantuun liikaa ja lopulta sairastuun.
Sen oljenkorren löytäminen on multa kyllä vielä vähän hukassa. Yritän vain elää mahdollisemmin rauhallista "tylsää" elämää (arkea) lääkärin suositusten mukaan. Lääkärin sanat sai mut huvittuun kun se oikeasti suositteli rauhallista, turvallista tylsää elämää. :) sillä nyt sitten etiäpäin.
Niin. Onhan tuokin puolustelua. Pidät itsestäsi, suojelet itseäsi. Välität itsestäsi. Pelko on mielestäsi perusteltua. Mitä oletkaan saavuttanut elämässäsi, kun mietit sitä viiden vuoden kuluttua? Niin, voi olla, että olet suojellut itseäsi olemattomalta pahalta ja olet siinä pisteessä missä olit aikanaan viisi vuotta sitten? Sori, puhuit pussiin. Miksi uskot mieluummin lääkäreitä kuin itseäsi? Etsi itsestäsi se voima, se oljenkorsi. Kai sinussa on siihen? Lääkkeitä ei kuulu syödä lopun ikää. Ei ne koe-rotatkaan kauaa eläneet.
tai sitten sinä. Minä en yö lääkkeitä. en syönyt koko edellisen sairaus jaksoni aikana kuin 3-4 viikkoa jonka jälken keskeytin räjähtävästi nousseen itsemurha ajattekun takia. (lääkkeet syylliset) ja loppu hoito oli lääkkeetöntä. Tein hätä lopetuksen jotta en tee pahaa itselleni.Jos nyt et laittaisi sanoja mun suuhun. ok?
Lääkärit tiesi että pahoinpidelty nainen joka kärsii siitä syystä mielenterveyden ongemista ei kaipaa jännitystä elämään vaan ihan normaalia tylsää rauhallista arkea ja siitä olen ihan samaa mieltä. Lääkkeitä en minäkään suosi. täyttä moskaa.
Luen rivien välistä. Katkeruus.
En tiedä nyt kenelle tämä oli mutta mä en ole ainakaan katkera tai kaunainen mutta vihainen olin kylläkin. Edelleen pulssi kohoaa kun mietin asiaa. Vihani voimalla ei vuosi sitten ollut juurikaan rajoja kun siinä paskassa kamppailin sillä syyllinen oli se joka väkivaltaa minuun oli harjoittanut. Vihani vaan kasvoi sitä mukaa kun paskaa sateli niskaan ja elämä lahoili terveyden romahtamisen seurauksena. Sitä myös päästelin pihalle ihan avoimesti vihastani kertoillen. Mielestäni siihen minulla oli jopa oikeus.
Viha oli tukahdutettu sisälle ajatellen ettei siihen ole minulla oikeutta. Se oli päästettävä ulos jotta paranen. Ja sitähän sitten tuli. Terapiassa ne padot yks kerta aukesi ja itkua ja vihaa tuli vyöryllä ulospäin. Yllätyin itsekin siitä miten hirveän paljon pahaa oloa mun sisällä oli ollut.
Vihaa ja itkua tuli 4-5 kk ryöpyllä ulos musta ja sitten alkoi helpottaan. Rauhotuin ja alkoi muutkin asiat taas kiinnostaa
Jälkikäteen se hämmentää ajatella miten kovalla voimalla vihaa ja itkua minusta ulos tuli. Se tuli kuin paineella ulos. Ihan kuin olisin olisin ollut joku pullo jossa liikaa hiilihapollista ja kun korkin avaa niin sisältö tulee paineella ulos. Siltä musta tuntui itsestäni. En pystynyt enää hallitseen niitä itkun purkauksia enkä lopettaan sitä vihaa. Ne tuli hallitsemattomasti ulos minusta. Toisaalta pelottavaakin kun hallinta omiin tunteisiin katoaa ja ohjaus siirtyy johonkin muualle. Onneksi olin hoidonpiirissä ja kaikki se tapahtui seurannassa. pelkäsin etten kestä sitä..
Aivan sama mitä kirjoitat. Tuo kellonaika paljastaa ihmisestä PALJON. Pakenija, koeta nyt mennä eteenpäin, käsittele asiat ja mene eteenpäin.. Jos et muuten niin etanamaisella sitkeydellä. Etana ei koskaan peruuta.
Sulla taitaa olla ongelmia joita haluat muiden syyksi laittaa. Onko tullut mieleen että JOLLAIN on TÖITÄ? hERÄSIN TÖIHIN SIIHEN KELLON AIKAAN. jos nyt vain katsoisit miksi haluat löytää minusta syytä kaikkeen.
Syytä minua nyt:
töihin heräämisestä (olisiko pitänyt sluipaa töistä jotta sinä tyytyväinen? )
Siitä että en hakeudu uuteen väkivaltaiseen suhteeseen enkä biletä tai hae jännitystä elämääni vaan yritän elää rauhallista normaalia arkea johon ei kuulu kyseenalaiset miehet, väkivalta, päihteet, vauhti ja vaaralliset tilanteet. (pitäisikö hoitaa itseni narkkari linnakundin vaimoksi ja alkaa taas vetään viinaa hirveää tahtia?)
En syö lääkkeitä ja noudatan lääkärin antamia loppu itsehoitoa ohjeita jotta en uudelleen sairastu. (pitäisikö tehdä asiat niinkuin viimeksi eli vetää burn outin jälkeenkin vielä sata lasissa kuuntelmatta ketään vain tehden oman pään mukaan?? )
Pidän pientä pelkoa hyvänä jotta en ylitä psyykkisiä rajojani eli haali ylettömästi töitä, ryyppää hulluna, ole kokoajan menossa vaan jarrutan ja muistan huolehtia itsestäni muistaen sairastumisen pelon.
Mikä nyt on se todellinen ongelma? Luuletko minua joksikin ja kuvittelet jotain??? Koetat nyt ihan tahallaan vääntää minua syylliseksi kaikkeen ja siihen on jokin syy. Haluan teitää mikä se syy on ja mitä nyt edellä mainitun toiminan sijaan mun sinun mielestä pitäisi tehdä?
Mistä se kenkä nyt ihan oikeasti puristaa?
Muistutan että olen HETERO SINKKU NAINEN JOKA ON ALLE 30 VUOTIAS. jotta et nyt sekoitaisi minua johonkin ihmiseen.
Tuli mieleen muutama vaihtoehto
A: kuvittelit minut joksikin ihmiseksi ja purat vihasi minuun siksi.
B: Minä olen juurikin se ihminen jota ikävöit ja purat jotain omaa turhaumaa siitä että asiat meni kanssani niinku meni (siinä tapauksessa suosittelisin puhuun asiasta kanssani irl asian oikeilla nimillä eikä kaivella väkisin väittelyä keksityistä syistä. Se ei johda mihinkään. typerää väitellä juustosta jos oikea syy on kahvi. ymmärrät varmaan vertauksen.)
Toisekseen on kovin mahdotonta että olisit ainakaan minun kaipaama ihminen. se on varattu eikä välitä musta tuon taivaallista
C: Muistutan sua jostain tuttavastasi joka loukannut ja pääseen sijais kärsijäksi.
D: sulla on vain kiukkukohtaus ja haluat purkaa sen johonkin
sä tosin kuulostat pms oireiselta naiselta joka haluaa vaan vääntää riidan väkisin jostain koska nyt vaan on kiukku fiilis ja asiat on tänään vain ymmärrettävä väärin koska haluaa vaan kaivaa sen tappelun jostain. Mulla on kovin äijämäinen fiilis nyt (hmm.. nyt tiedän mieltä mun exästä tuntui.. TURHAUTTAVAA )
on hyvä, että kaltaisiasi naisia on olemassa jotta kaltaisellani tyypillä on jotain mitä kohtaan kantaa kaunaa... ;)
Sori, sanojen takana on vieläkin voimallisempi nainen. Sanat ovat vain liipasu. Jos luulee tietävänsä, se ei ole sen rinnalla mitään, kun yksinkertaisesti tietää asioista.
niin, varsinkin alta kulmain katsellessa...
Huomaatteko, mieltä pysytyy niin helposti huijaamaan...?
Olen iloluonteinen ja naureskelen paljon.
Koskaan en toisille. Huomaatteko, moni ja kaikki lukiessaan ajattelevat, ajattelivat, että naureskelen teille..? EIKÖ??? Niin ei ole. Se oli se teidän mieli..
Eiköhän jokainen viimeistään parin kuukauden `kuurin` jälkeen älyä tämän palstan meinigin.
Sepä juuri. Mutta joku on oppinut salaa ihmisestä myös nettiyhteisössä tai virtuaalisessa maailmassa.
Ei tämä paikka kyllä mikään ilon mekkakaan ole!:-)
Sitä juuri, on. Iloissaan ihmiset tykkää paneskella toisiaan virtuaalisesti ja haukkua, solvata jne.
Huomenta pitkästä aikaa. En lähtisi sanomaan kuten aloittaja "saamattomien" mekka jne. Ei kaikki voi tai halua puhu kielletyistä tunteista sille yhdelle, jos tietää, ettei toinen kykene niitä käsittämään ..
Kyllä muakin on naurattanut monet jutut täällä, vakaviakin tunteita on aistinut.. Mutta mulle täällä ei mitää..
Joten eiköhän täällä ole pyörinyt muutama itseni kaltainen, joka varattuna jumiutui tunteisiin ja vaan päästeli tuntojaan bittiavaruuteen, ja tuntemattomien kirjoitusten joukkoon.
Ei kai kukaan nyt aikuinen ihminen kuvittele, että täällä tuntemattomien kansaa sanoja vaihdellessa, oma asia yhtäkkiä selviää :), vai luuleeko?
Mulle selvisi tässä n. puolentoista vuoden aikana että tunteiden katopaikka tämä on, ei muuta. En nykyisin täällä paljoakaan käy..
Hänelle ja hänen koko elämälleen aina vaan pus
Luottamuksesta; Paljon olet valehdellut päästäksesi rakkaasi, koken luo rauhassa. Jos unelmoitkaan mitään muuta kuin ystävyyttä välillämme, ehdoton 0- toleranssi sen suhteen, niinkuin yleensä julkisissa paikoissa