Mietinpä tässä sellaista, että mitä tosiaan jos velkaneuvonta on hyödytöntä? Velkaa ei tosiaan ole hirveitä summia vielä kasassa (on tullut lähinnä eri lekureista ja oli leikkausta jne.) mutta "oletan tietäväni jo" että moinen velkaneuvonta on melko hyödytöntä.
Lainaa en voi saada, koska en ketään löytäisi sitä takaamaan, eivätkä tuloni ole tasaiset - joka onkin se syy miksi tässä pisteessä ollaan - ja tiedän, että näistä pienistä varoista on ihan turha maksaa mitään ekstraa, kun ei edes niihin perus juttuihin riitä rahat.
Tuloista sen verran kiinnostuneille, eli elän opintotuen ja keliakiatuen varassa (yhteensä 240€ pyöristettynä) ja siinä ne sitten olikin, avopuolison korkeista tuloista johtuen. Ongelma vaan siinä, että mistään ei heru mitään apua, juuri hänen korkeiden tulojensa vuoksi, eikä hän ole velvoitettu elättämään minua, eikä elätäkkään. Tästä syntyy tietenkin pientä lisä velkaantumista minulle itselleni, juuri (hammas)-lääkäri kulujen vuoksi.
Joten mistä apua? Säästää osaan, jos säätää voisi yhtään mistään enää. Työttömyystukea tai minkäänlaista päivärahaa en saa ja pienistä tuloista ei voi mitään oikein maksaakkaan, joten mikä neuvoksi?
Lainaa en voi saada, koska en ketään löytäisi sitä takaamaan, eivätkä tuloni ole tasaiset - joka onkin se syy miksi tässä pisteessä ollaan - ja tiedän, että näistä pienistä varoista on ihan turha maksaa mitään ekstraa, kun ei edes niihin perus juttuihin riitä rahat.
Tuloista sen verran kiinnostuneille, eli elän opintotuen ja keliakiatuen varassa (yhteensä 240€ pyöristettynä) ja siinä ne sitten olikin, avopuolison korkeista tuloista johtuen. Ongelma vaan siinä, että mistään ei heru mitään apua, juuri hänen korkeiden tulojensa vuoksi, eikä hän ole velvoitettu elättämään minua, eikä elätäkkään. Tästä syntyy tietenkin pientä lisä velkaantumista minulle itselleni, juuri (hammas)-lääkäri kulujen vuoksi.
Joten mistä apua? Säästää osaan, jos säätää voisi yhtään mistään enää. Työttömyystukea tai minkäänlaista päivärahaa en saa ja pienistä tuloista ei voi mitään oikein maksaakkaan, joten mikä neuvoksi?
Vastaukset 18
Vanhimmat
"Ongelma vaan siinä, että mistään ei heru mitään apua, juuri hänen korkeiden tulojensa vuoksi, eikä hän ole velvoitettu elättämään minua, eikä elätäkkään. "
http://www.laki24.fi/pepe-puolisovaratelatus-elatusvelvollisuus.html
"Puolisoilla on velvollisuus osallistua toistensa elatukseen. Avioliittolaki turvaa kummankin puolison oikeuden. Puolisoiden keskinäinen elatusvelvollisuus perustuu lakiin, eikä toisen puolison laitoshoito poista tätä velvollisuutta. Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ja asumis- ym. -oloista riippumatta ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Lasten oikeudesta saada elatusta vanhemmiltaan on säädetty ja kirjoitettu erikseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen."
Luettuani huolellisemmin huomasin, että oletkin avoliitossa etkä avioliitossa, joten lainaamani teksti ei koske sinua tällä hetkellä.
Tossa tilanteessa aika moni on muuttanut erikseen puolisosta.Ainakin paperilla käytännössä tietysti voi asua kuten ennen.Vaikeina tietysti on löytää joku luukku itselleen. Mutta vaikka huone solusta tai alivuokralaishuone voisi olla vaihtoehto. saisit itsenäisen opintotuki asumistuki keliakiatuki.
Toine mahdollisuus olisi lopettaa opinot ja kirjautua työttömäksi ellet löydä työtä. Nykyään puolison tulot ei enää vähenä työttömyystuen määrää.
Tietysti voisit myös jatkaa kuten nyt ja etsiä joku pieni homma lisäksi, niinhän suurin osa opiskelijoista rahoittavat opitojaan. Ja aia ihme etteipuoliso elätä suo, maksatko vuokraakin. ja onko teillä eri ruokabudjeetti.
Velkaneuvoja kai selvittäis sun velat ja tulot ja miettii voiko jostakin saada tukea tai järjestelylainaa. Hammaslääkärit ym ovat opiskelijoille varsin edullisia.Voi olla vaikeaa saada TS takauksen kun sulla on noin pienet tulot, samoin sosiaalinen luotto.
Toimeentulotuessa tuloina otetaan huomioon kaikki tuen hakijan ja hänen perheenjäsentensä käytettävissä olevat tulot. Avopuoliso lasketaan perheenjäseneksi. Lain mukaan avopuolisot eivät kuitenkaan ole velvollisia elättämään toisiaan. Samoin Kela laskee teidät ruokakunnaksi. Sosiaalista luottoa myönnetään vain maksuvaraa omaaville.
Sinulla on vaihtoehtoina työpaikan etsiminen, joko opintojen ohella osa-aikaisena tai sitten keskeytät opintosi ja siirryt kokoaikaiseksi työntekijäksi. Voit muuttaa puolisosi kanssa erilleen, omaksi ruokakunnaksi, jolloin olisit oikeutettu kaikkiin tukiin. Voit myös olla tekemättä mitään, jolloin kunnalliset rästimaksut siirtyvät suoraan ulosottoon. Muut mahdolliset velkasitoumuksesi menevät perintätoimistoille ja aikanaan nekin siirtyvät voudille. Kun valmistut opinnoistasi ja löydät työpaikan, alkaa ulosotto pidättää tilityksiä palkastasi.
Sinuna kokeilisin ensin käyntiä sosiaalityöntekijän luona. Terveydenhoitomaksuihin voidaan myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea, jospa tässä kohden voisi käyttää sitä harkintaa.
Kiitos hyvistä vastauksista :) Töitä löytyy erittäin keikkakohtaisesti tällä hetkellä. Tiedän kokemuksesta, että työkkäristä ei heru mitään - syy miksi opiskelen juuri nyt. Sanoivat vaan, että kun olen niin nuori jä jäi ammattikoulu ja lukio kesken (Tein kaksoistutkintoa) ja siirryin oikeisiin töihin, niin niistä sitten nyt rokotetaan mm. sillä että työttömyystukea ei heru senttiäkään.
Sosiaalityöntekijät on jätetty hakemus, mutta viittaavat avopuolison tuloihin ja yhteiseen ruokakuntaan, elikkä myös sieltä ei heru mitään. Voi toki olla hieman höpsö sosiaalityöntekijä, en osaa sanoa.
Tosiaan kun ne luottotiedot on Jo mennyt, niin se on hieman vaikeaa hankkia eri vuokra-asuntoa itselle - asutaan tosiaan avokin omistusasunnossa - kun mylskään takuuvuokrat yms. ei onnistu millään muotoa näillä tuloilla.
Oletko ottanut avokin kanssa puheeksi että rahasi eivät riitä edes hampaitten hoitoon?
Onhan tuosta puhuttu ja aina välillä hän jelppii juuri noissa laskuissa. Toki niitä sitten saa maksaa hänellekkin takaisin ja se taas teettää sen, että ärsyynnyn itse moneen suuntaan maksamiseen, ja rahaa jää vielä vähemmän tietenkin.
Avokki on ollut hyvinkin mukava asian suhteen, mutta en usko, että moinen meninki toimii kovin kauaa. Edeelleenkin kun hän ei ole missään määrin velvollinen elättämään minua. Se, että hän ostaa ruokaa kotiin molemmille ja minä sitten kokkaan ja siivoan vastapalvelukseksi, on jo sekin melkein liikaa.
Niin no aika moni tekee tuon hieman toisella tavalla. Eli kun asutaan saman katon alla niin iso osa taloudesta on yhteistä. Isot investoinnit, asunto ja auto, menevät tietysti maksajan mukaan, mutta se arkipäivän talous on yhteistä, kumpikin laittaa kykyjensä mukaan. Eli jos toinen laittaa 100€ ja toinen 500€, niin meillä on 600€ yhteistä rahaa jonka käyttö sovitaan yhteisesti. Meillä on parinkymmenen vuoden mittaan vaihtuneet ne maksukykyjen suhteet useampaan kertaan mutta systeemi toimii.
Tunnut korostavan tuota "ei velvollinen elättämään" -asiaa, se lienee jonkinlainen käsittelemätön kipupiste sinulle.
Jos halutaan elää yhdessä niin sitten sitä yhteistä pitäisi ehkä olla enemmän kuin teillä näyttäisi olevan.
Lähinnä tuo "Ei velvollinen elättämään minua" kommentti tulee ihan avokilta itseltään. Toki hän tukee osassa asioita erittäin paljonkin, mm. keikkaduuniin pääsyssä, silloin kun sitä on, ja eväiden ostossa, mutta siihen se sitten jääkin.
Maksan omistusasunnon vastikkeesta puolet, joka ei tietenkään mikään huisi summa ole, mutta käy kukkarolle aika pahasti, ja muutamana kuukautena jopa se on jäänyt väliin, ja avokki on joutunut hoitamaan. Siitä sitten maksamaan hänelle päin takaisin 5 tai 10 kuussa..
Jos noin tiukat periaatteet on, niin koskeeko periaatteet yhtä tiukasti kotitöiden jakamista? Meneekö tarkaan puoliksi?
Et kai suunnittele tuollaisen kaverin kanssa elämistä aina kuolemaan asti?
Ei kai nyt kukaan jaksa elättää toista pitempi aikaisesti. Toisesta tulee riippa ja taakka, kun pitäisi olla tuki ja turva.
Kukaan ei jaksa arvostaa reppanaa ja vaikka arvostaisikin, reppanalta menee itseltä omanarvontunto nolliin, joka sitten heijastuu parisuhteeseen.
Nyt pitäisi joko hoitaa opiskelut reippaasti pikaisesti loppuun samalla tehden töitä tai siirtyä aikuisten maailmaan, jossa hoidetaan ihan itse elanto itselle ja usein myös perheelle.
Hei !
Mene ihmeessä velkaneuvontaan ! Voi löytyä ratkaisu ongelmaan.
Saat uutta tietoa ja apua asioiden järjestämiseen !
Opiskelu ja valmistuminen edistävät työllistymistä, jatka sinnikkäästi loppuun asti, vaikka hitaamminkin.
Hyvä sinä ! Kysyvä ei tieltä eksy.
Jep jep. Valmistuminen on enää lopputyöstä kiinni - kaikki muut, kuten kokeet ja näytöt on hoidettu mitä parahin arvosanoin jo loppuun - eli eipä siinä ongelmaa. Jos ei nyt mitään kummallista satu, niin pari kuukautta ja lähden koulusta paperit kourassa ja CVkin on jo tehty :)
Velkaneuvontaan siis mars! Kiitos vinkeistä :)
Jos opinnot ovat lopputyötä vaille - bravoo ! - niin entäpä opintolaina, jossa on valtion takaus. On ainakin edullista.
Muutaman kuukauden ajan voisi sopia avopuolison kanssa, että opiskelet, ja maksat asumisesta valmistumisen jälkeen.
Opintolainaa ei tipu, jos luottotiedot ovat menneet.
Rakkaus on ihmeellinen asia, tuetaan myötä ja vastamäessä.
Mutta ei elätetä. Ei todellakaan.
Ja saatana syöt mun ruokia niin maksat enskuussa vaikka pulloja keräten takaisin!
Todellakaan elätetä! Ja jos lapsia käyt pukeltamaan niin kato että pystyt syöttämään, vaatettamaan ne. Niitä ei toisten pussista käydäkkään kasvattamaan, niin!
Rakkaudessa rajat pitää olla.
Jäin ihmettelemään tätä parisuhdetta. Eletään niin kuin kämppikset eikä kuin perhe. Yhdessä asumisen takia toinen on menettänyt normaalisti hänelle kuuluvat tuet ja parempituloinen ei ole halukas auttamaan. Köyhä kyselee nettipalstoilla apua hammaslääkärimaksuihin. Tekstistä näkyy, että vaihe on tilapäinen ja mistään holtittomasta velkaantumisesta tai taloudellisesta hyväksikäytöstä ei ole kyse. Tuossa tilanteessa minä olisin jo lähtenyt. Entä jos kuviossa olisi lapsia ? Ei ole järkeä perustaa perhettä noin käyttäytyvän kumppanin kanssa.
Tuo kuulostaa enemmän parisuhdeasialta kuin varsinaiselta velkaongelmalta. Miten olisi parisuhdeneuvonta? Sinne voi mennä yksinkin.