Suomessa on vielä hyödyntämätöntä vesivoimapotentiaalia.
-vuotos
-kollaja
-sierilä
-jne
Vesivoimalla on tehty sähköä noin viidennes Suomen tarvitsemasta sähköstä.
Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa. Energiajärjestelmän toimivuuden ja käyttövarmuuden kannalta vesivoimalla on lisäksi erityinen asema säätöominaisuutensa vuoksi.
Vesivoimalaitoksissa tuotetaan energiaa hyödyntämällä kahden eri vesitason välistä korkeuseroa. Vesi virtaa alas turbiinin kautta. Turbiini pyörittää generaattoria, joka muuntaa veden energian sähköksi.
Kiristyvät ilmastotavoitteet puolestaan tukevat vesivoiman käyttöä, josta ei muodostu hiilidioksidipäästöjä eikä muitakaan ilmapäästöjä.
Sähköverkon täytyy jatkuvasti pystyä reagoimaan kulutuksen ja tuotannon vaihteluihin sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Erityisesti sähkönkäytön ja tuotannon nopeat muutokset hoidetaan pääosin vesivoimalla. Vesistöjä säännöstelemällä sähköntuotantoa voidaan siirtää kulutusta vastaaviin aikoihin, mikä yhdessä vesivoiman nopean ja helpon säädettävyyden ansiosta tekee vesivoimasta teknisesti parasta ja edullisinta säätövoimaa.
Sähkön vaihtelevan tuotannon ja kulutuksen kasvun myötä myös säätövoiman tarve lisääntyy. Vesivoimalaitoksia voidaan käynnistää, säätää ja pysäyttää muita voimalaitoksia nopeammin.
*Suomessa on yli 220 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on noin 3100 MW. Vesivoima jaetaan suur-, pien- ja minivesivoimaan voimalan nimellistehon perusteella. Suurvesivoimalla tarkoitetaan nimellisteholtaan yli 10 MW:n, pienvesivoimalla 1-10 MW:n ja minivesivoimalla alle 1 MW:n tehoista vesivoimaa. *Nämä luvut perustuvat Tilastokeskuksen jaotteluun.
Vesi, tuo mauton ja hajuton neste, herättää kaikkea muuta kuin mauttomia ja hajuttomia mielipiteitä. Moni kotitalous saa tänä vuonna sätkyn, kun reippaasti kallistunut sähkölasku putoaa postiluukusta. Sähköyhtiöiden selitys hinnan nousulle on veden puute.
Vettä on Suomessa enemmän kuin missään muualla. Viime vuoden lopulla Britain’s Centre for Ecology and Hydrology ja World Water Council julkistivat uuden vesiköyhyysindeksin. Se arvosteli eri maita niiden vesivarastojen, veden saatavuuden ja ympäristöystävällisyyden mukaan.
Ja arvatkaa, mikä maa oli maailman ykkönen? Suomi tietysti. Taakse jäivät isojen järvien Kanada, geysirien ja jäätiköiden Islanti, vuonojen hellimä Norja ja kaikki muutkin.
Mitä saa kahdella eurolla?
A) Litran pullovettä
B) Tuhat litraa vesijohtovettä
C) Molemmat
Oikea vastaus on tietysti C. Pullovesi on noin tuhat kertaa kalliimpaa kuin vesijohtovesi. Pulloveden valmistus on siis parhaimmillaan mainiota liiketoimintaa.
- - - - -
Sähkön hinta muuttui negatiiviseksi - Australian hiilivoimalat maksoivat 100 dollaria, että joku viitsi käyttää niiden tuotannon
Vähäisen kulutuksen ja runsaan auringonpaisteen takia Australian Queenslandissa sähkön hinta on pudonnut negatiiviseksi, kertoo Reneweconomy.
Lauha talvi ja runsas auringonpaiste on tehnyt Australian Queenslandissa talojen lämmittämisestä tarpeetonta. Samalla katoille asennetut aurinkopaneelit tuottavat niin paljon sähköä, ettei hiilellä tuotettua sähköä huolita edes ilmaiseksi.
Viime viikolla sähkön hinta putosi alle nollan iltapäivällä. Parhaimmillaan sähkön hinta oli -100 dollaria megawattitunnilta.
Sähköntuottajat joutuivat maksamaan siitä, että joku otti niiden tuottaman energian vastaan. Jos kukaan ei olisi ottanut sähköä vastaan, tuotanto olisi jouduttu keskeyttämään, mikä saattaa olla vielä kalliimpaa kuin maksaa muutamia tunteja turhasta energiasta.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/sahkon hinta muuttui negatiiviseksi australian hiilivoimalat maksoivat 100 dollaria etta joku viitsi kayttaa niiden tuotannon/a996916
-vuotos
-kollaja
-sierilä
-jne
Vesivoimalla on tehty sähköä noin viidennes Suomen tarvitsemasta sähköstä.
Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa. Energiajärjestelmän toimivuuden ja käyttövarmuuden kannalta vesivoimalla on lisäksi erityinen asema säätöominaisuutensa vuoksi.
Vesivoimalaitoksissa tuotetaan energiaa hyödyntämällä kahden eri vesitason välistä korkeuseroa. Vesi virtaa alas turbiinin kautta. Turbiini pyörittää generaattoria, joka muuntaa veden energian sähköksi.
Kiristyvät ilmastotavoitteet puolestaan tukevat vesivoiman käyttöä, josta ei muodostu hiilidioksidipäästöjä eikä muitakaan ilmapäästöjä.
Sähköverkon täytyy jatkuvasti pystyä reagoimaan kulutuksen ja tuotannon vaihteluihin sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Erityisesti sähkönkäytön ja tuotannon nopeat muutokset hoidetaan pääosin vesivoimalla. Vesistöjä säännöstelemällä sähköntuotantoa voidaan siirtää kulutusta vastaaviin aikoihin, mikä yhdessä vesivoiman nopean ja helpon säädettävyyden ansiosta tekee vesivoimasta teknisesti parasta ja edullisinta säätövoimaa.
Sähkön vaihtelevan tuotannon ja kulutuksen kasvun myötä myös säätövoiman tarve lisääntyy. Vesivoimalaitoksia voidaan käynnistää, säätää ja pysäyttää muita voimalaitoksia nopeammin.
*Suomessa on yli 220 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on noin 3100 MW. Vesivoima jaetaan suur-, pien- ja minivesivoimaan voimalan nimellistehon perusteella. Suurvesivoimalla tarkoitetaan nimellisteholtaan yli 10 MW:n, pienvesivoimalla 1-10 MW:n ja minivesivoimalla alle 1 MW:n tehoista vesivoimaa. *Nämä luvut perustuvat Tilastokeskuksen jaotteluun.
Vesi, tuo mauton ja hajuton neste, herättää kaikkea muuta kuin mauttomia ja hajuttomia mielipiteitä. Moni kotitalous saa tänä vuonna sätkyn, kun reippaasti kallistunut sähkölasku putoaa postiluukusta. Sähköyhtiöiden selitys hinnan nousulle on veden puute.
Vettä on Suomessa enemmän kuin missään muualla. Viime vuoden lopulla Britain’s Centre for Ecology and Hydrology ja World Water Council julkistivat uuden vesiköyhyysindeksin. Se arvosteli eri maita niiden vesivarastojen, veden saatavuuden ja ympäristöystävällisyyden mukaan.
Ja arvatkaa, mikä maa oli maailman ykkönen? Suomi tietysti. Taakse jäivät isojen järvien Kanada, geysirien ja jäätiköiden Islanti, vuonojen hellimä Norja ja kaikki muutkin.
Mitä saa kahdella eurolla?
A) Litran pullovettä
B) Tuhat litraa vesijohtovettä
C) Molemmat
Oikea vastaus on tietysti C. Pullovesi on noin tuhat kertaa kalliimpaa kuin vesijohtovesi. Pulloveden valmistus on siis parhaimmillaan mainiota liiketoimintaa.
- - - - -
Sähkön hinta muuttui negatiiviseksi - Australian hiilivoimalat maksoivat 100 dollaria, että joku viitsi käyttää niiden tuotannon
Vähäisen kulutuksen ja runsaan auringonpaisteen takia Australian Queenslandissa sähkön hinta on pudonnut negatiiviseksi, kertoo Reneweconomy.
Lauha talvi ja runsas auringonpaiste on tehnyt Australian Queenslandissa talojen lämmittämisestä tarpeetonta. Samalla katoille asennetut aurinkopaneelit tuottavat niin paljon sähköä, ettei hiilellä tuotettua sähköä huolita edes ilmaiseksi.
Viime viikolla sähkön hinta putosi alle nollan iltapäivällä. Parhaimmillaan sähkön hinta oli -100 dollaria megawattitunnilta.
Sähköntuottajat joutuivat maksamaan siitä, että joku otti niiden tuottaman energian vastaan. Jos kukaan ei olisi ottanut sähköä vastaan, tuotanto olisi jouduttu keskeyttämään, mikä saattaa olla vielä kalliimpaa kuin maksaa muutamia tunteja turhasta energiasta.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/sahkon hinta muuttui negatiiviseksi australian hiilivoimalat maksoivat 100 dollaria etta joku viitsi kayttaa niiden tuotannon/a996916
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voi sinua pankkopoikaa, resmaj:ta ja inssiä. Ei sinusta tule yhtään sen älykkäämpää, vaikka kuinka kopioisit muiden tekstiä.
Varmaan vesivoiman lisärakentaminen tulee seuraavan hallituksen kärkilistoille.
Mitä vikaa esim vuotos altaassa voimaloineen ?
Jumalan selän takana.
188 000 järveä jo, yksi lisää.
Järvellä ja tekoaltaalla on yhtä paljon yhteistä kuin tuolilla ja sähkötuolilla.
Jos et osaa kuvitella miltä suolle rakennettu tekoallas 10 metrin vedenpinnan vaihteluineen näyttää niin vilkaise em. kuvia:
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/ilmarapa1.gif
http://www.ahven.net/kuvapankki/kuvat/011b04i_copy1.jpg
Suomessa tosiaan järviä riittää ja luulisi riittävän allaskuumeisellekkin.
Valitettavasti Vuotoksen tekoallas tuhoaisi vapaana virtaavan Yli-Kemijoen ja se hukkuisi koskineen altaan pohjalle. Kyse on viimeisistä isommista koskista ja virtavesistä mitä Suomessa enää löytyy.
Äläs ny moiti insinööriksi ja majuriksi itsensä ylentänyttä pankkopoikaa. Parhaansa se vain yrittää...
Miksi sina kebuinsi laitta kuuma grillimaggara oma bylly ja karbasisinabbi ja poltta koko hole? Iso kebubebbu Lehtomaki tehda bissialla joka talo vesi saasto olla iso, lehtomaki olla valtava bebbu ja mahtua vaika gotler koko potko.
> Suomessa on vielä hyödyntämätöntä vesivoimapotentiaalia.
> -vuotos
> -kollaja
> -sierilä
> -jne
>
> Vesivoimalla on tehty sähköä noin viidennes Suomen tarvitsemasta sähköstä.
Suomessa kulututusta sähköstä vain 14 prosenttia tehdään keskimääräisenä sadevuonna vesivoimalla. Määrä on noin pieni vaikka 90 prosenttia Suomen koskista ja virtavesistä on tuhottu vesivoimaloilla, padoilla ja tekoaltailla. Pientä määrää selittää se, että Suomen on litteä kuin pannakakku eikä vesivoima toimi tasamaalla. Suomen vesivoiman aiheuttamat ympäristötuhot ovat kenties pahimmat koko maailmassa suhteessa saatuun sähkömäärään.
Suomen rajojen sisäpuolella on enää kolme suurjokea vapaana. Eli Ounasjoki ja Yli-Kemijoki Lapissa Kemijoen vesistössä. Näiden lisäksi Iijoen keski- ja yläjuoksu on vapaana Oulun kupeessa muutama sata kilometriä etelämpänä.
Vuotoksen tekoallas tuhoaisi noista Yli-Kemijoen ja siitä saisi noin 0,3 prosenttia Suomen sähköstä.
Kollajan tekoallas tuhoaisi taas Iijoen keski-osa ja kuivaisi suojellun suurjoen koskineen 40 km matkalta. Siitä saisi taas reilun 0,1 prosenttia Suomen sähköstä.
Kaikista jäljellä olevista virtavesistä ja koskista ei saisi yhteensäkkään kuin 1-2 prosenttia Suomen sähköstä vaikka ne kaikki tuhottaisiin rajojokia unohtamatta Vantaanjoesta Tenojokeen saakka.
Vesivoimalla tuotettu sähkö saattaa olla halpaa sen tuottajalle jos ympäristätuhoja ei tarvi korvata. Kuluttajalle vesivoimalla tuotettu sähkö maksaa tismalleen saman mitä pörssisähkö muutenkin. Taitaa Fortumilla olla joku lisähintakin siitä kuluttajille.
Rakenteilla oleva Olkiluoto kolmonen tulee tuottamaan sähköä jo yksinään enemmän kuin kaikki Suomen vesivoimalat ja tekoaltaat yhteensä tuottavat.
Jos säätövoimasta tulee joskus lähivuosikymmeninä pulaa, niin yksi iso pumppuvoimala kaivoksessa tai iso kaasuturbiinivoimala tuottaa sitä monta kertaa enemmän kuin Suomen kaikista jäljellä olevista koskista saisi yhteensäkkään irti.
Tekoaltaiden aika meni Suomessa lopullisesti ohi ja ne kuuluvat sinne menneisyyteen Kekkosen ja Stalinin kanssa.
Suomen viimeiset vapaat kosket ja virtavedet ovat monta kertaa arvokkaampia vapaina kuin ne uhraamalla yksityisen firman omistajien mieliksi sähköntuotantoon. Tuottavat pelkkinä matkailutuloina moninkertaisesta taloudellista hyvää alueelle.
Eikai matkailu tuota mitään.
Jos ajat 600 km paikkaa b ja olet siellä kolmepäivää.
Mitä tuli tuotoksi.
Toista se kun sähköä tehdään vedestä.
Mikään ei saastu. Sähköä aina tarvitaan, yhä enemmän jatkuvasti.
Sähkö kulkee piuhoja pitkin 300 000 km sekunnissa.
Pilvet tuo vedet ylämäkeen, sieltä siiten notkeaselkäinen vesi laskea köröttelee takaisin mereen, turbiineja alaslaskiessaan pyörittäen.
Jo 500 MWh vastaa öljynä jokatunti 50 000 litraa.
Jos mikä egologista niin se vesisähkö.
Sähkö voidaan varastoidakkin altasiiin.
Muut ei siihen kykene.
Vuotosjärvikin komea kuin mikä sitten.
Passa kesämökkeillä.
Edes ei nyt kannattaisi kovin kauppaa käydä sähkön hinnalal, kun vesisähkö kuitenkin kaikista ylivoimaisinta.
Pilvet kuljettaa hiljaa ja saasteettomasti vedet alueelle.
Ihmisten pitäisi ihan toisinpäin asioita ajatella vesisähkössä.
Ota vesiämpäri, nouse 10m tikkaille, ihan latvaan -kaada se vesi 1m korkeudelta toiseen ämpäriin.
-mitä huomattiin Huomattiin että vesi meni 1m alaspäin toiseen ämpäriin.
-huomattiinko muuta ?
Sama aina uudelleen. Tullaan tikkailla alas.
Kun ollaan 10 -kertaa kaatamassa samaa. Kuin silloin kun on Vuotos allas ja Sierilä. Kemijoessa on 10 -vesivoimalaa.
Näin vesi etenee mereen saakka 10- voimalan läpi.
Nyt saatiin tikas kokeilussa 10 metrin pudotus vedelle.
a 1 metri aina kohdallaan.
-huomattiin että sama vesi teki 10x työn.
-vesi meni 10x turbiinien läpi.
Hoh..hooo..
Hauska rahapeli kesällä. Kemijoki varrella...
Nuorna miesnä pelasin tätä paljonkin. Miehiä sai osallistua peliin vaikka kuinka monta. Laitettiin sovittu rahasumma yhteiseen pottiin ja käytiin selinmakuuseen.
Se, kenen nokanpäähän ensiksi istui kärpänen sai koko potin. Sitten aloimme ihmettelemään, kun yksi pussihousuinen keräsi melkein poikkeuksetta potin. Aloin seuraamaan oliko sillä jotain vippaskonsteja mielessä ja olihan sillä.
Miekkonen kaivoi takasilmäänsä sormellaan ja pyhkäisi sillä nokanpäätään, ottiko peräti "hiertimen"? Hetihän semmoiseen nokkaan kärpänen lehahti.
heh..heeeeh..heh...heh..heeeeh..heh,kun tuli mukavia muistoja mieleen, tuonkin pelin myötä. Hoh, hoh hooo ! Seuraavana yönä kävin itse kaivamassa sen miekkosen takasilmästä sen nukkuesa ison kasan hyviä hiertimiä varastoon. Keräsin sitten samalla pelillä myöhemmin mukavat rahat kun käytin niitä hiertimiä nenän-päähän. hiertimen otto etusormellanokan-päähän konstia. Hoh, hoh hoooooo..
heh..heeeeh..heh...heh..heeeeh..heh ...
kalaisa järvi.
Vesi vaihtuu tiuhaan.
Mitä rahaa se tuo jos joku hesalainen käy toljottamassa jotain joulupukkia ?
Ajaa kalliilla polttoaineella 1500 km.
Toine saa vähän karkkirahaa, toinen menettää on maksajana.
Lopputulos pitkästi miinuksella.
Voimaloitten kiinteistöverotkin jo miljoonaluokkaa.
Ja eihän niitä kiinteistöverojen takia tehdä, vaan sähköntuotantoon.