Paniikkihäiriö

Eefraimi

Sairastin itse paniikkihäriön. Selvisin siitä ja haluaisin auttaa siihen mahdollisesti joutuvia/sairastuvia.

5

139

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ??34

      No miten sinä selvisit siitä? Itse sairastanut jo kohta 20 vuotta. Lääkityksellä pystyn arkielämään aika hyvin mutta työelämässä vaikeampaa,ellei lähes mahdotonta..

      • Eefraimi

        No lyhyesti. Kun opin sen tunnistamaan eli oireet ja niiden poissulkeminen että en ole "oikeasti sairas". Sairastuin v. 1992 ja muutaman vuoden jälkeen elämä hymyili taas. Pari vuotta sitten oireiden taas imaantuessa, otin vain itseäni niskasta kiinni ja en antanut sairauden taas puhjeta. Lääkitystä ei minulla ole ollut, lenkkipolku on minun lääkkeeni.


    • nupis70

      Mulla aivan sama juttu kun ??34:lla meinaan työelämässä tosi vaikeeta alkanut olemaan ja lääkityshän minullakin on. Olishan se kiva tietää miten selviäis tästä mutta tuntuu että tämä vaan on lopun elämän tauti.

      Ja hei ??34 ymmärtääkö sun esimies tätä? Olen joutunut kerran olemaan sairaslomalla tämän takia niin sehän melkein hyökkäs sanallisesti päälle eli olen täys hullu hänen silmissään eikä se auta mun työssäoloa yhtään, kyllä esimiehen pitäisi ymmärtää tällaiset asiat

      • hieronta kunniaan

        Työelämässä puhutaan uuden työehtosopimuksen myötä yhä enemmän työssäjaksamisesta ja keinoista. Kumminkin esimiehet kyttäävät henkilöitä, joilla on lääkitys. Itse jouduin 1.5 vuoden aikana 5 kertaa työkykykeskusteluun. Sen takia minut määrättiin työterveyspsykiatrille. Hänen lausuntonsa esimiehet vesittivät. Sen jälkeen minut määrättiin Helsinkiin tutkimuksiin. Sen jälkeen psykiatrin lausunto, joka oli ollut vuosia hoitava lääkärini. Kaikki tutkimukset näyttivät, että kykenen hoitamaan tehtäväni. Esimieheni pyysivät minulta anteeksi. Nyt olen pystynnyt vähentämään lääkitystä. Kävin 10 kertaa hieronnassa keväästä lähtien ja se on parantannut oloani todella paljon.


    • ??34

      En ole työelämässä tällä hetkellä mutta en ole paniikkihäiriöstäni puhunut yhdellekään työnantajalle. Työelämässä en ole muiden sairauksien vuoksi,mutta vaikka niitä ei olisi niin paniikkihäiriö on aina se joka on ja pysyy..
      Olen vain koettanut opetella hyväksymään että olen sellainen kuin olen,kaikista eniten kuitenkin ottaa päähän että paniikkihäiriö rajoittaa työtä,ei voi tehdä mitä tahansa hommaa vaikka kuinka tykkäisi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 96
      1549
    2. Mitkä asiat

      tekevät vaikeaksi kohdata kaivattusi?
      Ikävä
      74
      1374
    3. Rakas

      Eihän se tietysti minulle kuulu, mutta missä sinä olet? 😠
      Ikävä
      50
      1287
    4. Miltä se tuntuu

      Miltä se tuntuu havahtua, että on ollut ihmistä kohtaan, joka on rakastanut ja varjellut, täysi m*lkku? Vai havahtuuko s
      Ikävä
      104
      1188
    5. Pidit itseäsi liian

      Vanhana minulle? Niinkö?
      Ikävä
      51
      1155
    6. SDP:n lyhyt selviytymisopas

      1. Komitea on vastaus, oli kysymys mikä tahansa Jos maailma on muuttumassa tai jossain palaa, demari ei hätiköi. Ensin p
      Maailman menoa
      9
      955
    7. En mahda sille mitään

      Olet ihanin ja tykkään sinusta todella paljon.
      Ikävä
      36
      817
    8. Joko olet luovuttanut

      Mun suhteen?
      Ikävä
      60
      761
    9. Haluaisitko oikeasti

      Vakavampaa välillemme vai tämäkö riittää
      Ikävä
      49
      744
    10. Mitä se olisi

      Jos sinä mies saisit sanoa kaivatullesi mitä vain juuri nyt. Ilman mitään seuraamuksia yms. Niin mitä sanoisit?
      Ikävä
      41
      715
    Aihe