Pyhäjärven poliittista elämää ovat jo vuosia varjostaneet harvinaisen rajut riidat, jotka ovat repineet kaupungin valtapuoluetta keskustaa kahtia. Riitojen taustalla on suhtautuminen kuntaliitokseen ja muuhun seudulliseen yhteistyöhön.
Osansa poliitikkojen riitelystä on saanut myös paikallisen sanomalehden Pyhäjärven Sanomien Jaana Konu – viisitoista vuotta alalla ollut toimittaja, joka muutti paikkakunnalle vajaat kaksi vuotta sitten. Hän on seurannut pitkään kunta-asioita eri sanomalehdissä, viimeksi Satakunnan Kansassa ja Pyhäjokiseudussa.
”Olen tehnyt täällä aivan tavanomaisia kuntajuttuja, mutta jostakin syystä ne eivät ole miellyttäneet Pyhäjärven päättäjiä. Syytä ei ole minulle koskaan kerrottu”, Konu sanoo.
Viime keväänä kaupunginhallitus ja -valtuusto ryhtyivät käsittelemään lehden linjaa omissa kokouksissaan. Kaupunginhallituksen pöytäkirjassa 4. kesäkuuta todetaan: ” – – keskusteltiin kaupungin ja Pyhäjärven Sanomien välisistä yhteistyönäkymistä. Päätettiin seurata yhteistyön kehittymistä.”
Valtuuston kokouspöytäkirjan liitteessä (27. kesäkuuta) puolestaan sanotaan, että ”valitettavasti on todettava, että Pyhäjärven Sanomien tiedotustoiminta on ollut asenteellinen, eikä ole tukenut kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen toimintaa”.
Kaupunginhallituksella on ollut tapana järjestää Pyhäjärven Sanomien kanssa useita ”yhteistyöneuvotteluja” – kokouksia, joissa käsitellään myös lehden linjaa.
Konu osallistui kokoukseen 5. kesäkuuta.
”Kysyin, milloin nämä ’yhteistyöneuvottelut’ loppuvat ja työrauha palautuu. Vastauksena oli, että potkut voi tulla. Ajattelin, että näillä mennään ja poistuin paikalta”, Konu sanoo.
Potku-uhka oli todellinen, sillä lehden suurin omistaja, paikallinen urheiluseura Pyhäjärven Pohti suunnitteli ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista, jossa aiheena olisi ollut toimituksen asema. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin.
Konu kirjoitti potku-uhasta kolumnin, joka julkaistiin 20. kesäkuuta. ”Kaupunginhallitus uhkaa meitä toimittajia potkuilla, jos emme kirjoita hallitusta miellyttävällä tavalla”, Konu kirjoitti.
Konun yllätykseksi viikko kolumnin ilmestymisen jälkeen Pyhäjärven Sanomat julkaisi täsmennys-nimikkeen alla tekstin, jossa vihjattiin lehden kirjoittaneen virheellisesti kaupunginhallituksen potkusuunnitelmista.
Kaupunginhallitus lähetti Pyhäjärven Sanomat Oy:n hallituksen puheenjohtajalle Seppo Lähteenmäelle kirjeen, jossa vaadittiin ”perättömien väitteiden oikaisemista aiheettomina”. Kirjeessä todetaan myös, että potkuväitteet ovat ”hallituksen jäseniä loukkaavia”.
Hallitus ei kuitenkaan halunnut, että kirje olisi julkaistu Pyhäjärven Sanomissa.
Konu huokaisee. Tapahtumat ovat ottaneet voimille. Hän ei enää jaksaisi perustella omaa työtään kuntapäättäjille, joista osa ei ymmärrä tai halua ymmärtää toimittajan roolia osana kuntademokratiaa.
”Minua ihmetyttää, että osa poliitikoista mieltää paikallislehden kaupungin tiedotuslehdeksi ja pr-toimistoksi”, hän sanoo.
Poliitikkojen painostus on monelle paikallislehden toimittajalle arkipäivää. Kunnallisalan kehittämissäätiön viime keväänä tekemän kyselyn mukaan vain kolmasosa kuntapäättäjistä arvioi paikallistoimittajien käsittelevän kunta-asioita oikeudenmukaisesti.
Kalajokilaakson päätoimittajan Seppo Kankaan mukaan painostuksen kaava on aina sama. Ensin toimittajan ammattitaito ja puolueettomuus kyseenalaistetaan ja sitten ryhdytään neuvomaan, miten pitää kirjoittaa.
Ikäviä asioita ei saa kaivella, koska ne vahingoittavat kunnan mainetta. Lehden on myös syytä kuunnella kuntaa ja kirjoittaa vain siitä, mitä kunta tiedottaa, koska kunta on ilmoituksillaan lehden merkittävä rahoittaja. ”Vääriä” ihmisiä ei saa haastatella, koska kunta päättää kuka asioista tiedottaa.
Kangas on aktiivinen Pyhäjärven Sanomien lukija, ja puolustaa lehden kirjoittelua.
”Lehti on seurannut kaupungin värikästä kuntapolitiikkaa kiitettävän objektiivisesti ja eri osapuolia tasapuolisesti kuullen. Ihmettelen kovasti, mihin tällaisen painostuksen juuret juontavat.”
Kangas muistuttaa, että kuntalaisilla on oikeus tietää, mitä kunnassa ja erityisesti päätöksenteon kulisseissa todellisuudessa tapahtuu.
Konu sanoo, että painostus on syönyt voimia ja työintoa.
”Aina en ole jaksanutkaan, mutta olen vain mennyt eteenpäin. Työympäristö ei ole helppo, kun kaupunginhallitus on pyrkinyt kerta toisensa jälkeen ohjeistamaan lehteä toimimaan kaupungin tiedotuslehden hengen mukaisesti.” n
Journalisti pyysi tätä juttua varten kommentteja myös kaupunginhallituksen ex-puheenjohtajalta Aarne Liuskalta ja virkavapaalla olevalta kaupunginjohtajalta Tita Rinnevaaralta. He eivät vastanneet pyyntöihin. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raija Leppäharju kieltäytyi haastattelusta.
Osansa poliitikkojen riitelystä on saanut myös paikallisen sanomalehden Pyhäjärven Sanomien Jaana Konu – viisitoista vuotta alalla ollut toimittaja, joka muutti paikkakunnalle vajaat kaksi vuotta sitten. Hän on seurannut pitkään kunta-asioita eri sanomalehdissä, viimeksi Satakunnan Kansassa ja Pyhäjokiseudussa.
”Olen tehnyt täällä aivan tavanomaisia kuntajuttuja, mutta jostakin syystä ne eivät ole miellyttäneet Pyhäjärven päättäjiä. Syytä ei ole minulle koskaan kerrottu”, Konu sanoo.
Viime keväänä kaupunginhallitus ja -valtuusto ryhtyivät käsittelemään lehden linjaa omissa kokouksissaan. Kaupunginhallituksen pöytäkirjassa 4. kesäkuuta todetaan: ” – – keskusteltiin kaupungin ja Pyhäjärven Sanomien välisistä yhteistyönäkymistä. Päätettiin seurata yhteistyön kehittymistä.”
Valtuuston kokouspöytäkirjan liitteessä (27. kesäkuuta) puolestaan sanotaan, että ”valitettavasti on todettava, että Pyhäjärven Sanomien tiedotustoiminta on ollut asenteellinen, eikä ole tukenut kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen toimintaa”.
Kaupunginhallituksella on ollut tapana järjestää Pyhäjärven Sanomien kanssa useita ”yhteistyöneuvotteluja” – kokouksia, joissa käsitellään myös lehden linjaa.
Konu osallistui kokoukseen 5. kesäkuuta.
”Kysyin, milloin nämä ’yhteistyöneuvottelut’ loppuvat ja työrauha palautuu. Vastauksena oli, että potkut voi tulla. Ajattelin, että näillä mennään ja poistuin paikalta”, Konu sanoo.
Potku-uhka oli todellinen, sillä lehden suurin omistaja, paikallinen urheiluseura Pyhäjärven Pohti suunnitteli ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista, jossa aiheena olisi ollut toimituksen asema. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin.
Konu kirjoitti potku-uhasta kolumnin, joka julkaistiin 20. kesäkuuta. ”Kaupunginhallitus uhkaa meitä toimittajia potkuilla, jos emme kirjoita hallitusta miellyttävällä tavalla”, Konu kirjoitti.
Konun yllätykseksi viikko kolumnin ilmestymisen jälkeen Pyhäjärven Sanomat julkaisi täsmennys-nimikkeen alla tekstin, jossa vihjattiin lehden kirjoittaneen virheellisesti kaupunginhallituksen potkusuunnitelmista.
Kaupunginhallitus lähetti Pyhäjärven Sanomat Oy:n hallituksen puheenjohtajalle Seppo Lähteenmäelle kirjeen, jossa vaadittiin ”perättömien väitteiden oikaisemista aiheettomina”. Kirjeessä todetaan myös, että potkuväitteet ovat ”hallituksen jäseniä loukkaavia”.
Hallitus ei kuitenkaan halunnut, että kirje olisi julkaistu Pyhäjärven Sanomissa.
Konu huokaisee. Tapahtumat ovat ottaneet voimille. Hän ei enää jaksaisi perustella omaa työtään kuntapäättäjille, joista osa ei ymmärrä tai halua ymmärtää toimittajan roolia osana kuntademokratiaa.
”Minua ihmetyttää, että osa poliitikoista mieltää paikallislehden kaupungin tiedotuslehdeksi ja pr-toimistoksi”, hän sanoo.
Poliitikkojen painostus on monelle paikallislehden toimittajalle arkipäivää. Kunnallisalan kehittämissäätiön viime keväänä tekemän kyselyn mukaan vain kolmasosa kuntapäättäjistä arvioi paikallistoimittajien käsittelevän kunta-asioita oikeudenmukaisesti.
Kalajokilaakson päätoimittajan Seppo Kankaan mukaan painostuksen kaava on aina sama. Ensin toimittajan ammattitaito ja puolueettomuus kyseenalaistetaan ja sitten ryhdytään neuvomaan, miten pitää kirjoittaa.
Ikäviä asioita ei saa kaivella, koska ne vahingoittavat kunnan mainetta. Lehden on myös syytä kuunnella kuntaa ja kirjoittaa vain siitä, mitä kunta tiedottaa, koska kunta on ilmoituksillaan lehden merkittävä rahoittaja. ”Vääriä” ihmisiä ei saa haastatella, koska kunta päättää kuka asioista tiedottaa.
Kangas on aktiivinen Pyhäjärven Sanomien lukija, ja puolustaa lehden kirjoittelua.
”Lehti on seurannut kaupungin värikästä kuntapolitiikkaa kiitettävän objektiivisesti ja eri osapuolia tasapuolisesti kuullen. Ihmettelen kovasti, mihin tällaisen painostuksen juuret juontavat.”
Kangas muistuttaa, että kuntalaisilla on oikeus tietää, mitä kunnassa ja erityisesti päätöksenteon kulisseissa todellisuudessa tapahtuu.
Konu sanoo, että painostus on syönyt voimia ja työintoa.
”Aina en ole jaksanutkaan, mutta olen vain mennyt eteenpäin. Työympäristö ei ole helppo, kun kaupunginhallitus on pyrkinyt kerta toisensa jälkeen ohjeistamaan lehteä toimimaan kaupungin tiedotuslehden hengen mukaisesti.” n
Journalisti pyysi tätä juttua varten kommentteja myös kaupunginhallituksen ex-puheenjohtajalta Aarne Liuskalta ja virkavapaalla olevalta kaupunginjohtajalta Tita Rinnevaaralta. He eivät vastanneet pyyntöihin. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raija Leppäharju kieltäytyi haastattelusta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Toimittajan Jaana Konu kirjoitti viime kesänä kolumnin, jossa hän kertoi kaupunginhallituksen vaatineen toimitukselle potkuja, jos toimitus ei kirjoita hallitusta miellyttävällä tavalla.
Kolumnin julkaisun jälkeen Pyhäjärven Sanomien hallituksen kaksi jäsentä vaati, että lehden on julkaistava täsmennys, vaikka lehden kolumni ei sisältänyt virheitä.
Päätoimittaja Jouko Moilanen kertoo, että täsmennyksen julkaisemisesta päätti lehden hallitus – päätoimittajan yli käveltiin.
”Minä olin pakkoraossa. Lehden hallitus oli sitä mieltä, että täsmennys pitää julkaista”, Moilanen sanoo.
Pyhäjärven Sanomien hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Seppo Lähteenmäki sanoo, että päätoimittajakin oli mukana tekemässä julkaisupäätöstä, mutta ei vastustanut sitä.
Nyt Lähteenmäki tekisi toisin.
”Se [täsmennyksen julkaisu] oli huono päätös. Ei sitä olisi pitänyt julkaista”, hän sanoo.
Lähteenmäki pahoittelee tapahtunutta ja sanoo ottaneensa opiksi.
”Olen yrittänyt olla sovitteleva, mutta ei se näköjään mitään auta. Yhteistyö [kaupunginhallituksen kanssa] loppuu tähän.”
Manu Marttinen
Mistähän vuosista nyt on kysymys ? eikai viime vuonna 2013 olleet enää rinnevaara, liuska, tai leppäharju kaupungin hallituksessa vai olivatko ?
Aloittajan otsikko kertoo, edellinen kaup.hallitus
Nythän istuu siis molemmissa ja jokaisessa hallituksessa lehden osakkeiden enemmistö valtaa käyttävät. Ei ole epäselvää kuka määrää tahdin.
Valta on poikaa.