Tämäkin mies diggasi demareita ;)

12.10.2001 Uutispäivä Demari: Seppo Peltoniemi:
SAK:ssa Esko Aho Fan Clubin jäsenmäärä on pienimmillään. Välillä jo näytti siltä, että viileät suhteet Keskustan puheenjohtajan ja suurimman palkansaajakeskusjärjestön välillä olisivat lämmenneet. Sitten ne kylmenivät uudelleen.
– Minusta on erityisen hyvä, että ammattiyhdistysliike seuraa tarkalla silmällä, mitä puolueet tekevät ja myös noteeraa asioita. Semmoinen olisi täysin epäluonnollista, että me (Suomen Keskusta ja SAK) olisimme kaikista asioista samaa mieltä, Aho sanoo.
– Minä olen toimija, en arvioitsija, keskustan puheenjohtaja kuittaa.
Poliitikko harvoin antaa periksi, tai myöntää erehtyneensä. Harvard opetti. Esko Aho antaa löysää SAK:n suuntaan:
– Minusta työreformipaperissa oli paljon semmoisia ajatuksia, joilla on käyttöä myös tänään. Työmarkkinasopimusjärjestelmiin liittyvissä kohdissa siinä oli kohtia, joissa oli meidän virheitämme.
Yhteiset talkoot
– Minä olen huolissani. Olemme menossa huonoja aikoja kohti korkean työttömyyden oloissa.
Esko Ahon mukaan ei voi olla niin, että kaikki kuorossa hokevat samaa mantraa, jokaisen pitää tuoda oman panoksensa yhteisiin talkoisiin.
– Minusta pitäisi panostaa kotimarkkinoihin. Siellä on liikkumavaraa ja pelivaraa, jolla myös hitaamman kasvun oloissa voimme pitää yllä työllisyyttä ja kenties luoda uutta kasvua, hän sanoo.
– Nyt eteen tulee tilanteita, joissa kysytään, mihin meillä oikein on varaa. Jos sen lisäksi tulee vielä kovia palkankorotuspaineita, niin tilanne pahenee entisestään. Minusta kaikkien, jotka kantavat huolta hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen puolesta pitäisi istua ennakkoluulottomasti yhteisen pöydän ääreen.
Esko Aho vakuuttaa, että oppositio on valmis yhteisiin talkoisiin. Keskustalla on hänen mukaansa keskimääräistä enemmän halua olla mukana tuossa pöydässä.
Liikaa kierroksia
– Minusta julkisuus käy ylikierroksilla. Olen 30 vuotta aika tiiviisti seurannut Suomen poliittista elämää. Suurin muutos on tapahtunut siinä, mikä näkyy tai mikä tulee näkyville.
– Henkilöityminen näkyy kaikilla alueilla, politiikan lisäksi myös taloudessa, kulttuurissa ja urheilussa, Aho väittää.
– Minusta henkilöityminen on politiikassa huono asia, koska se peittää alleen monta kertaa paljon tärkeämpiä asioita. – Toivoisin, että mediassa syntyisi sen suuntaista liikehdintä, että kaiveltaisiin itse asioitakin ja nostettaisiin niitä näkösälle. Monet seikat ovat sitä vastaan: sähköinen viestintä muuttuu entistä nopearytmisemmäksi ja pinnallisemmaksi. Sama näkyy lehdistössäkin. On vähän paikkoja, joissa voisi saada julki kokonaisen lauseen, puhumattakaan kokonaisista ajatuksista.
Politiikan puolesta
Johan on aikoihin eletty. Esko Aho sukii SDP:n ja punamullan suuntaan.
– Milloin olette kuulleet Suomen Keskustan suunnasta riitaa haastavan, kärjekkään kommentin SDP:n suuntaan?
– Me olemme keskenämme kovia kilpailijoita. Siinä kilpailussa käytettäköön kovia, mutta rehellisiä otteita. Meillä, Keskustalla ja SDP:lla on paljon yhteisiä intressejä. Ne on hyvä pitää mielessä nyt ja vastakin, Aho sanoo.
Yksi yhteinen iso intressi on Keskustan puheenjohtajan mielestä politiikan puolustaminen. – Pitäisi luoda edellytykset sille, että yhteiskunnallinen toiminta palaisi sille kuuluvaan arvostukseen, jotta meillä on hyvää väkeä huolehtimassa yhteisten asioiden hoitamiseen.
– Kun ihmiset etääntyvät yhteiskunnallisesta toiminnasta ja politiikasta, niin kykymme huolehtia yhteiskunnallisista asioista heikentyy. Minä väitän, että siitä kärsii koko kansakunta.
Hyvin hoidettu politiikka on Ahon mukaan kilpailukykytekijä kansakunnan kannalta siinä, missä hyvin hoidettu talous tai kulttuuri.
Iso lasku odottaa
Keskusta on ollut sivussa vallan kammareista vuodesta 1995. Ex-pääministeri harmittelee vieläkin viime eduskuntavaalien jälkimaininkeja.
– Yhteiskunnallinen tilanne 1999 oli semmoinen, että olisi ollut perustultua eduskuntavaalien jälkeen rakentaa hallitus Keskustan ja sosialidemokraattien yhteistyön varaan. Siihen oli olosuhteista lähtevä tarve. Jos katsotaan niitä tehtäviä mitä tuolloin oli edessä: syventyvä alueellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus sekä markkinatalouden monet ääri-ilmiöt, jotka olivat jo tuolloin näkösällä.
– Minusta oli vahinko, ettei SDP:n ja Keskustan hallitusyhteistyöhön päästy, Aho vakuuttaa.
– Minulla on se käsitys, että punamultahallitus kaatui sosialidemokraattien valintaan, halu jatkuvuuteen painoi vaakakupissa enemmän kuin keskustayhteistyö. Minä väitän, että Suomi maksaa tästä vielä ison hinnan. Me maksamme eriarvoistumisesta sietämättömän suuren laskun pitkällä aikavälillä, hän väittää.
– Suomeen on jo syntynyt ja syntyy lisää reservaatteja, joista ihmiset ovat kaikonneet pois. Siellä ei ole mitään, ne ovat kuoleman seutuja.
– Suomessa on pelottavan paljon ihmisiä, jotka ovat putoamassa yhteiskunnan kelkasta lopullisesti pois. Ei niistä mitään suurta uutista saa, koska kehitys tapahtuu vaivihkaa. Vuosien päästä sitten havahdutaan: oho! Miten tässä näin kävi.
Punamulta mahdollinen
Keskusta keikkui pitkään gallup-ykkösenä. Anneli Jäätteenmäki ehätti jo panemaan puolueen kannatustavoitteeksi seuraavissa vaaleissa 30 prosenttia. Viime viikolla tuli lunta tupaan. SDP ajoi kertaalleen ohi ja Keskustan kannatus lähenee pikemminkin 20 prosentin rajaa kuin 30 prosentin kannatuslukuja.
– Keskustan kannatus on pysynyt monta vuotta vakaana. Siirtymät ovat koskeneet muita puolueita, Esko Aho tulkitsee.
– Olen ollut mukana niin kauan, että muistan, kun Keskustapuolueessa haaveiltiin 20 prosentin kannatuksesta.
Vaaleihin on vielä puolentoista vuoden rupeama. Moottorit käynnistyvät jo nyt:
– Ensimmäinen asia, mikä Keskustan pitää itselleen hahmottaa on agenda, ohjelmallinen perusta. Urakka on kova kaikille puolueille 2003 eduskuntavaaleissa, Aho tulkitsee.
– Pitää saada poweria, hyvä vaalitulos. Vaalitulos ja ohjelmakysymykset ratkaisevat tulevan hallituksen.
Punamullalla tarkoitetaan demarien ja kepun yhteistä hallitustaivalta. Viimeksi SDP ja Keskusta ovat istuneet samassa hallituksessa 1983–1987.
– Punamulta on mahdollinen. Minusta sitä ei etukäteen voi sulkea pois. Kotimarkkinavetoisen kasvun strategiassa ei olisi kauhean vaikea löytää siltä alueelta (punamulta) yhteisiä käsityksiä, Esko Aho sanoo.”