Mielenkiintoinen ilmiö:

28.3.2002: HS: ”Hokkanen haluaa punamultaa

Pääministeriksi sopisi Anneli Jäätteenmäki
SEINÄJOKI. Päätoimittaja Kari Hokkasen selän takana on pieni taulu. Hokkasen selkää katsoo aate-isä Santeri Alkio. Hokkasen edeltäjän kasvot on ikuistettu kuolinvuoteelta.
Ilmeisesti tiedät maalaisliiton ja keskustan historiasta enemmän kuin kukaan muu? "Kun Johannes Virolainen on kuollut, niin saattaa pitää paikkansa."
Hokkanen hallitsee aatteellisen alkiolaisuuden, asiakeskeisen kalliolaisuuden, rohkean pykäläisyyden ja maaseutuhenkisen sunilalaisuuden. Osin siksi, että näin hän on itse listannut keskustan päätraditiot. Hänelle ne ovat osin uskonto.
Hokkanen istuu jurvalaisen tyylihuonekaluryhmän tuolilla. Ollaan sellaisessa huoneessa, josta on vaikutettu maalaisliiton ja keskustan politiikkaan. Siitä huoneesta on otettu kantaa hallitusratkaisuihin.
Niin nytkin.
"Itse näkisin mielelläni, että punamultaa kokeiltaisiin taas. Se olisi selvästi mielenkiintoisin vaihtoehto, ja sillä pohjalla on hyviä aikaisempia näyttöjä."
Hokkasen mielestä "punamullalle olisi nyt historiallinen tilaisuus". "Mutta en sulje pois porvariyhteistyötä."
Hokkasen puheilla on merkitystä siksi, että hän on Anneli Jäätteenmäen tukimies.
Hokkasen mukaan keskustan on ihan turha ujostella sitä, että se haluaa hallitukseen. "Ei ilman omia vaatimuksia, mutta miltä pohjalta tahansa."
Hokkasen henkilökohtainen ehdokas puheenjohtajaksi ja vaalivoiton kautta pääministeriksi on lapualainen Jäätteenmäki.
"Minä olen ehdokkaani valinnut ja hän on ehdottomasti paras. Hänellä on näyttö, koska on voittanut Paavo Lipposen kunnallisvaaleissa. Hän on turvallisin vaihtoehto. Hänessä on pienimmät riskit ja suurimmat mahdollisuudet onnistumiseen."
Muut ehdokkaat puheenjohtajiksi ovat "ihan hyviä ihmisiä".
"Kyllähän he (ehdokkaat) ovat melkein kaikesta yhtä mieltä. En minä linjaeroja kaipaakaan, sillä niitä on ollut aiemmin aivan riittämiin."
"Menestyksekäs kampanjointi puheenjohtajaksi on kova meriitti myös valitsematta jääneelle."
Hokkanen katsoo puolueensa menestyneen oppositiossa kohtuullisesti, koska keskustan kannatus on Sdp:n tasolla.
"Kun valtiosääntö on mitä on, oppositiossa ei mitata mitään muuta onnistumista kuin oman kannatuksen muutosta suhteessa hallituspuolueisiin. Puolueiden koneistot ovat pienentyneet. Hallitukseen nähden opposition valmisteluvoima on olematon."
Opposition onnistumismahdollisuuksia heikentää Hokkasen mielestä se, että etelän media ja erityisesti Helsingin Sanomat näyttää hänen mielessään olevan useimmiten hallituksen puolella.
"Ei tässä ole mitään yllättävää. HS:n taloudelliset intressit ovat pääkaupunkiseudulla. HS yrityksenä ei kärsi muuttoliikkeestä vaan hyötyy siitä ja toimittajat katsovat asioita helsinkiläisinä."
Hänen mielestään lehti on huomattavasti myötämielisempi tälle hallitukselle kuin Ahon hallitukselle. Lista jatkuu.
"Presidentinvaaleissa HS oli enemmän tai vähemmän Tarja Halosen kannattaja. Ymmärrän sen, koska Halonen on helsinkiläinen. En moiti, mutta totean. Yleensä toteaminen sallitaan HS:lle, mutta oudoksutaan, jos maakuntalehdillä on toisenlainen käsitys."
Hokkanen on äärimmäisen kiusaantunut puolueen oman lehden, helsinkiläisen Apollon taannoisesta kirjoituksesta. Martti Huhtamäki julisti Ahoa lainaten Hokkasen diktaattoriksi. Aho sanoutui osin irti haastattelusta, mutta ei käynyt oikaisemaan.
"En koe sopimattomaksi sitä, että lehden päätoimittaja ottaa kantaa puheenjohtajakysymykseen. Pikemminkin voisi ihmetellä, jos Ilkalla ei olisi kantaa asiaan. En ole voi ymmärtää kohdallani ilmaisua diktaattori. Jos otan kantaa, en pyri sanelemaan kenellekään yhtään mitään."
Hokkanen arvelee, että keskustelua hänen vallastaan ja osallistumisestaan puheenjohtajakamppailuun on pidetty yllä Rehnin leirissä.
Esko Ahon Hokkanen on laittanut syrjään jo aikoja sitten, mutta häntä kismittää puoluejohtajan kohtalo.
Ahon nimityskuvioista Suomen Pankkiin Hokkaselle jäi " kerta kaikkiaan epämiellyttävä maku".
"Aho joutui ilman omaa syytään tilanteeseen, johon kenenkään ei soisi joutuvan. Hänen oli, sikäli kuin minä sen ymmärrän, annettu ymmärtää nimityksen olevan selvä. Keskustelu hänen nimityksestään on saattanut painaa keskustan pohjakannatusta alaspäin."
Viime vaaleissa keskusta kaatui paljolti työreformiesitykseensä ja sitä seuranneeseen SAK:n offensiiviin.
"Voidaan sanoa, että työreformi esti hallituksen vaihtamisen. Nyt kukaan ei tohdi puhua työelämän uudistuksista. Matti Vanhanen saattoi olla työreformin keskeisin laatija. Hän on ainoa, joka tohtii edes sanoa sanaa työreformi. Se on arvostettavaa."
Olisiko uudessa hallituksessa tilaa kansanedustajaehdokkuutta harkitsevalla presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajalle Alpo Rusille?
Hokkanen miettii, vastaisiko. Sitten hän nojaa eteenpäin. "Minä nyt en ole mikään ministereiden valitsija, tai miksi en kuten kuka tahansa muukin."
"Kyllähän Alpo Rusilla on harvinaisen vahvaa osaamista. Hän jos kuka on ollut vallan ytimessä monta vuotta ja vielä keskeisenä valmistelijana. Jos Rusi menisi läpi, kyllä hän ilman muuta olisi yksi niistä joista keskusteltaisiin silloin, kun miehistöä muodostettaisiin Annelin johdolla."
- - -
”Lampaankasvattaja, professori ja majuri
Professori Kari Hokkanen on lampaankasvattaja. Hän on myös majuri ja filosofian tohtori. Hän on Ilkan päätoimittaja, keskustan puoluehallituksen ja työvaliokunnan pitkäaikaisin jäsen ja kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja.
Päätoimittajaksi hän tuli Alkio-opiston rehtorin tehtävistä 22 vuotta sitten. Tammikuussa hän täyttää 60 vuotta. Hän aikoo jättää puoluehallituksen tämän kauden jälkeen. Vuoteen 2006 mennessä hän aikoo tehdä Ilkan historiikin parahiksi lehden 100-vuotisjuhliin.
Sadan vuoden aikana lehdellä on ollut vain neljä päätoimittajaa. Nyt keskustaväki saa katsella sopivaa noin 40-vuotiasta henkilöä vetämään rekeä seuraavaksi 25 vuodeksi. Samalla avautuu paikka keskustan puoluehallituksessa, koska Ilkan päätoimittajalla on siellä vakiopaikka.
Ilkka menestyy paremmin kuin koskaan. Levikki on 55 600. Väki vähenee, mutta levikki nousee.
Yli 20 vuoden ajan hän on käynyt viikoittain Helsingissä puolueensa kokouksissa. Hokkanen on tuttu näky pääkaupungin poliittisissa piireissä myös keskustan ulkopuolella. Hänen lempiseuraansa on Demarin kolumnisti Aimo Kairamo. Saunan lauteilla Hokkanen saa kuulla, mitä ajatellaan toisessa suuressa puolueessa. Hän pitää itsensä hyvin informoituna.”

Otsikossa melkein kaikki kirjoitti:

28.3.2002: HS: ”Hokkanen haluaa punamultaa

Pääministeriksi sopisi Anneli Jäätteenmäki
SEINÄJOKI. Päätoimittaja Kari Hokkasen selän takana on pieni taulu. Hokkasen selkää katsoo aate-isä Santeri Alkio. Hokkasen edeltäjän kasvot on ikuistettu kuolinvuoteelta.
Ilmeisesti tiedät maalaisliiton ja keskustan historiasta enemmän kuin kukaan muu? "Kun Johannes Virolainen on kuollut, niin saattaa pitää paikkansa."
Hokkanen hallitsee aatteellisen alkiolaisuuden, asiakeskeisen kalliolaisuuden, rohkean pykäläisyyden ja maaseutuhenkisen sunilalaisuuden. Osin siksi, että näin hän on itse listannut keskustan päätraditiot. Hänelle ne ovat osin uskonto.
Hokkanen istuu jurvalaisen tyylihuonekaluryhmän tuolilla. Ollaan sellaisessa huoneessa, josta on vaikutettu maalaisliiton ja keskustan politiikkaan. Siitä huoneesta on otettu kantaa hallitusratkaisuihin.
Niin nytkin.
"Itse näkisin mielelläni, että punamultaa kokeiltaisiin taas. Se olisi selvästi mielenkiintoisin vaihtoehto, ja sillä pohjalla on hyviä aikaisempia näyttöjä."
Hokkasen mielestä "punamullalle olisi nyt historiallinen tilaisuus". "Mutta en sulje pois porvariyhteistyötä."
Hokkasen puheilla on merkitystä siksi, että hän on Anneli Jäätteenmäen tukimies.
Hokkasen mukaan keskustan on ihan turha ujostella sitä, että se haluaa hallitukseen. "Ei ilman omia vaatimuksia, mutta miltä pohjalta tahansa."
Hokkasen henkilökohtainen ehdokas puheenjohtajaksi ja vaalivoiton kautta pääministeriksi on lapualainen Jäätteenmäki.
"Minä olen ehdokkaani valinnut ja hän on ehdottomasti paras. Hänellä on näyttö, koska on voittanut Paavo Lipposen kunnallisvaaleissa. Hän on turvallisin vaihtoehto. Hänessä on pienimmät riskit ja suurimmat mahdollisuudet onnistumiseen."
Muut ehdokkaat puheenjohtajiksi ovat "ihan hyviä ihmisiä".
"Kyllähän he (ehdokkaat) ovat melkein kaikesta yhtä mieltä. En minä linjaeroja kaipaakaan, sillä niitä on ollut aiemmin aivan riittämiin."
"Menestyksekäs kampanjointi puheenjohtajaksi on kova meriitti myös valitsematta jääneelle."
Hokkanen katsoo puolueensa menestyneen oppositiossa kohtuullisesti, koska keskustan kannatus on Sdp:n tasolla.
"Kun valtiosääntö on mitä on, oppositiossa ei mitata mitään muuta onnistumista kuin oman kannatuksen muutosta suhteessa hallituspuolueisiin. Puolueiden koneistot ovat pienentyneet. Hallitukseen nähden opposition valmisteluvoima on olematon."
Opposition onnistumismahdollisuuksia heikentää Hokkasen mielestä se, että etelän media ja erityisesti Helsingin Sanomat näyttää hänen mielessään olevan useimmiten hallituksen puolella.
"Ei tässä ole mitään yllättävää. HS:n taloudelliset intressit ovat pääkaupunkiseudulla. HS yrityksenä ei kärsi muuttoliikkeestä vaan hyötyy siitä ja toimittajat katsovat asioita helsinkiläisinä."
Hänen mielestään lehti on huomattavasti myötämielisempi tälle hallitukselle kuin Ahon hallitukselle. Lista jatkuu.
"Presidentinvaaleissa HS oli enemmän tai vähemmän Tarja Halosen kannattaja. Ymmärrän sen, koska Halonen on helsinkiläinen. En moiti, mutta totean. Yleensä toteaminen sallitaan HS:lle, mutta oudoksutaan, jos maakuntalehdillä on toisenlainen käsitys."
Hokkanen on äärimmäisen kiusaantunut puolueen oman lehden, helsinkiläisen Apollon taannoisesta kirjoituksesta. Martti Huhtamäki julisti Ahoa lainaten Hokkasen diktaattoriksi. Aho sanoutui osin irti haastattelusta, mutta ei käynyt oikaisemaan.
"En koe sopimattomaksi sitä, että lehden päätoimittaja ottaa kantaa puheenjohtajakysymykseen. Pikemminkin voisi ihmetellä, jos Ilkalla ei olisi kantaa asiaan. En ole voi ymmärtää kohdallani ilmaisua diktaattori. Jos otan kantaa, en pyri sanelemaan kenellekään yhtään mitään."
Hokkanen arvelee, että keskustelua hänen vallastaan ja osallistumisestaan puheenjohtajakamppailuun on pidetty yllä Rehnin leirissä.
Esko Ahon Hokkanen on laittanut syrjään jo aikoja sitten, mutta häntä kismittää puoluejohtajan kohtalo.
Ahon nimityskuvioista Suomen Pankkiin Hokkaselle jäi " kerta kaikkiaan epämiellyttävä maku".
"Aho joutui ilman omaa syytään tilanteeseen, johon kenenkään ei soisi joutuvan. Hänen oli, sikäli kuin minä sen ymmärrän, annettu ymmärtää nimityksen olevan selvä. Keskustelu hänen nimityksestään on saattanut painaa keskustan pohjakannatusta alaspäin."
Viime vaaleissa keskusta kaatui paljolti työreformiesitykseensä ja sitä seuranneeseen SAK:n offensiiviin.
"Voidaan sanoa, että työreformi esti hallituksen vaihtamisen. Nyt kukaan ei tohdi puhua työelämän uudistuksista. Matti Vanhanen saattoi olla työreformin keskeisin laatija. Hän on ainoa, joka tohtii edes sanoa sanaa työreformi. Se on arvostettavaa."
Olisiko uudessa hallituksessa tilaa kansanedustajaehdokkuutta harkitsevalla presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajalle Alpo Rusille?
Hokkanen miettii, vastaisiko. Sitten hän nojaa eteenpäin. "Minä nyt en ole mikään ministereiden valitsija, tai miksi en kuten kuka tahansa muukin."
"Kyllähän Alpo Rusilla on harvinaisen vahvaa osaamista. Hän jos kuka on ollut vallan ytimessä monta vuotta ja vielä keskeisenä valmistelijana. Jos Rusi menisi läpi, kyllä hän ilman muuta olisi yksi niistä joista keskusteltaisiin silloin, kun miehistöä muodostettaisiin Annelin johdolla."
- - -
”Lampaankasvattaja, professori ja majuri
Professori Kari Hokkanen on lampaankasvattaja. Hän on myös majuri ja filosofian tohtori. Hän on Ilkan päätoimittaja, keskustan puoluehallituksen ja työvaliokunnan pitkäaikaisin jäsen ja kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja.
Päätoimittajaksi hän tuli Alkio-opiston rehtorin tehtävistä 22 vuotta sitten. Tammikuussa hän täyttää 60 vuotta. Hän aikoo jättää puoluehallituksen tämän kauden jälkeen. Vuoteen 2006 mennessä hän aikoo tehdä Ilkan historiikin parahiksi lehden 100-vuotisjuhliin.
Sadan vuoden aikana lehdellä on ollut vain neljä päätoimittajaa. Nyt keskustaväki saa katsella sopivaa noin 40-vuotiasta henkilöä vetämään rekeä seuraavaksi 25 vuodeksi. Samalla avautuu paikka keskustan puoluehallituksessa, koska Ilkan päätoimittajalla on siellä vakiopaikka.
Ilkka menestyy paremmin kuin koskaan. Levikki on 55 600. Väki vähenee, mutta levikki nousee.
Yli 20 vuoden ajan hän on käynyt viikoittain Helsingissä puolueensa kokouksissa. Hokkanen on tuttu näky pääkaupungin poliittisissa piireissä myös keskustan ulkopuolella. Hänen lempiseuraansa on Demarin kolumnisti Aimo Kairamo. Saunan lauteilla Hokkanen saa kuulla, mitä ajatellaan toisessa suuressa puolueessa. Hän pitää itsensä hyvin informoituna.”

Lue lisää

"Hänen lempiseuraansa on Demarin kolumnisti Aimo Kairamo."

-Totta, miehet viihtyivät yhdessä. Hokkanen kirjoitti mielivastustajastaan kauniin muistokirjoituksen Ilkkaan.

okko kirjoitti:

"Hänen lempiseuraansa on Demarin kolumnisti Aimo Kairamo."

-Totta, miehet viihtyivät yhdessä. Hokkanen kirjoitti mielivastustajastaan kauniin muistokirjoituksen Ilkkaan.

Lue lisää

...