Kissanpennun tutustuttaminen perheen toiseen kissaan

Tervehdys,

minusta tuossa tutustuttamisessa kaikkein tärkeitä on olla kiirehtimättä asiaa sen kummemmin. Sinun viisivuotias kissasi on vielä nuori viiksivallu ja arvaisinpa että se ottaa pennun hyvin vastaan samoin kuin myös koira - ja pennullehan kaikki on varmasti okei vaikka alkuun vähän jännittääkin. Tutustuttaminen on aina hankalampaa, jos kaikki osapuolet ovat jo aikuisia ja mitä vanhempia, sitä enemmän stressiä (ainakin vanhalle) uusi vilkas tulokas saattaa aiheuttaa, mutta ei vanhojenkaan tutustuttaminen uusiin nuoriin tai uusiin vanhoihin mahdotonta yleensä ole.

Joskus kaksi kissaa ei valitettavasti mitenkään tule juttuun (koskee yleensä vain aikuisia) ja kehittyy tilanne, jossa joku kissoista kokee yhteiselon liian stressaavaksi mutta harvinaisempaa se taitaa olla. Itse olen totuttanut perheeseen (jossa koiria, kissoja jne) uusia pentukissoja, uusia koiranpentuja ja myös uusia aikuisia kissoja ja sillä kokemuksella korostan tosiaan tuota aikaa, rauhaa ja tilaa ja vanhan alkuperäisasukkaan erityistä huomioimista. Arkirutiinien on hyvä mennä mahdollisimman samalla tavalla kuin ne ovat menneet tähänkin saakka - se joka sai aamulla päivän ensimmäiset huomiot aiemmin, saa ne jatkossakin - uusi tulee perässä. Ruokaa vanhalle ensin ja uudelle sitten. Itse olen antanut ruokaa uusille ja vanhoille aluksi vähän kauempana toisiaan ja vähitellen lähempänä toisiaan ja lopulta ihan vierekkäin (tämä hidastelu on tärkeää lähinnä aikuisten tutustujien suhteen, pennun tullessa kaikki menee yleensä helpommin) mutta muutoin en ole innostanut heitä menemään väkisin nenikkäin vaan olen antanut heidän ottaa rauhassa oman aikansa ja tutustua toisiinsa juuri niin vähän kuin haluavat ja ajan kanssa sitä tapahtuu sitten enemmän. Jos kissat toisilleen sähähtävät, yleensä ne siinä samalla jo kumpikin väistävät eli ainakaan meillä alkusähäyksiin ei ole tarvinnut koskaan puuttua mitenkään. Seuraavilla kerroilla kohtaaminen on vähemmän dramaattinen ja ajan oloon tulee päivä jolloin ne haistelevat neniään sähähtämättä ja ohittavat vain kunniakkaasti toisensa. Pikkuhiljaa huomaavat asuvansa kotona sulassa sovussa ja jokainen omalla persoonallisella tyylillään.

Tärkeää on myös se, että kotona kaikille kissoille on tilaa painautua omaan rauhaan nukkumaan ja aikaa seurustella kotiväen kanssa kahdestaankin niin kuin ennenkin. Totuttautuminen ottaa oman aikansa ja sujuu ihan huomaamatta tai vie jokusen kuukaudenkin riippuen kissojen iästä ja luonteista, mutta yhtään sitä prosessia ei minusta kannata hoputtaa.

Hesarissa (muistaakseni) oli taannoin juttu, jossa kerrottiin kissan olevan yksineläjä ja pohdittiin sitä, olisiko kissan ehkä paras elellä ainoana lemmikkinä. Omalla kokemuksella olen kuitenkin sitä mieltä, että vaikka kissat eivät ole laumaeläimiä eivätkä esimerkiksi nuku useinkaan nipussa keskenään kuten koirat, niin niistä on kuitenkin toisilleen paljon seuraa, ihan erityisesti tietysti pentuvuosina, kun energiaa on paljon ja kun huvittaa leikkiä kissamaisia leikkejä. Vielä vanhanakin ne tykkäävät yleensä leikkiä keskenään ja pestä toisiaan. Koirakin on kissalle vallan mainio kaveri, vaikka koirat eivät aina ihan ymmärräkkään esim nuohoamisen ja puskemisen logiikkaa :)

Onnea kasvavalle kissa- ja koiraporukallesi! Hyvin kaikki varmasti menee ja on jännää kaikille :)

Kissa ei ole laumaeläin?? No melkein olisin erimieltä. Kissa on mitä sosiaalisin eläin ja onnellisempi kun on suhteita.

Joo se on nyt meillä ollut pari päivää ja meidän kissa haluaa tutustua pentuun kovasti ja samoin koira mutta se vöyhöttää paljon. Mutta ongelmana on nyt se että pentu ei halua tutustua vanhempaan vaan sähisee sille.

Kuulostaa tutulle, pienempää uusi tilanne ja iso uusi kissa varmasti pelottavat mutta kunhan tuo pikkukissa vähitellen huomaa, että eihän tässä mitään sen kummempaa hätää olekaan, se rohkaistuu varmasti tutustumaan ja leikkimäänkin vanhemman kanssa. Se saattaa ottaa oman aikansa, mutta sieltä se itsevarmuus pikkuhiljaa löytyy ja koko tilanne saattaa vielä kääntyä niinkin päin, että viisivuotias kissa on kummissaan, kun nuorempi höykyttää koko ajan leikkimään. Onnea eteenpäinkin :)