Kokoomuksen www -sivu/Uutinen
12.10.2004 14:10
Ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa kunnallisten peruspalveluiden turvaamisesta
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maija Perho käytti Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron, jossa hän peräsi hallitukselta rehellistä vastausta siihen, saavatko lapset laadukasta päivähoitoa ja opetusta, miten vanhusten kotipalvelut järjestetään, onko vanhainkodeissa riittävästi hoitajia sekä toteutuvatko terveydenhuollon tavoitteet nopeasta hoitoon pääsystä ja leikkausjonojen lyhenemisestä.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa kunnallisten peruspalveluiden turvaamisesta 12.10.2004 Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maija Perho
Arvoisa puhemies,
Viime viikolla hallitus loisti poissaolollaan, kun salissa keskusteltiin hallituksen säästölaista, jolla kunnille kuuluvien yli 400 miljoonan euron maksatus lykätään vuosille 2006-08. Vasta välikysymys on saanut ministeriaitioon osan ministereistä keskustelemaan kanssamme kuntataloudesta, jonka tilasta vallitsee synkkä erimielisyys.
Me välikysymyksen allekirjoittaneet peräämme vastausta siihen, kuvitteleeko hallitus todella, että Suomen kunnat selviävät kunniallisesti peruspalveluiden turvaamisesta sekä hallituksen, eduskunnan ja ennen kaikkea kansalaisten toivomalla tavalla. Kyseessä ovat kaikille suomalaisille tärkeät palvelut. Hallituksen vastuulla on antaa rehellinen vastaus siihen, saavatko lapset laadukasta päivähoitoa ja opetusta, miten vanhusten kotipalvelut järjestetään, onko vanhainkodeissa riittävästi hoitajia sekä toteutuvatko terveydenhuollon tavoitteet nopeasta hoitoon pääsystä ja leikkausjonojen lyhenemisestä.
Hallitus on tämän syksyisissä puheissaan johdonmukaisesti sysännyt vastuun kunnille, koska kuntien rahoitusasema on mukamas ratkaisevasti parantunut. Esitettyyn kritiikkiin hallitus on epätoivoisesti yrittänyt vastata vierittämällä syytä edellisen hallituksen kontolle, vaikka kuntatalous oli vuosina 2001 ja 2002 positiivinen.
Ministerit mainostavat maakuntakierroksillaan, että kunnat saavat valtavasti lisää valtionosuuksia, mutta totuutta kuntatalouden kokonaisuudesta ei haluta katsoa silmiin. Kustannustason nousu on hallituksen arvioimaa neljää prosenttia korkeampi, esimerkiksi terveydenhuollossa arviot liikkuvat seitsemän ja kymmenen prosentin välillä. Hallitus arvioi budjettiesityksessään täysin epärealistisesti terveydenhuollon hankkeen ja hoitotakuun toteutuvan ilman kuntien omia lisäpanostuksia.
Kuntien verotulot polkevat paikallaan tai alenevat ja kunnallisveron korotuspaineet kolkuttavat ovella. Monet, varsinkin suuret kunnat rahoittavat palvelut suurelta osin verotuloilla. Toisaalta on yhä runsaammin kuntia, jotka ovat kohtalokkaan riippuvaisia valtionosuuksista. Näiden kriisikuntien kauhuksi hallitus on vielä leikkaamassa harkinnanvaraisia avustuksia 18 miljoonalla eurolla. SDP:n puoluesihteeri Heinäluoman maakuntakierroksellaan 3.10. antaman lupauksen mukaan tämä erehdys varmaan korjataan. Kuntien pakkolainan maksusta hän ei sen sijaan ole pukahtanutkaan.
Keskeinen syy siihen, että kuntien verotulot polkevat paikallaan, on hallituksen epäonnistuminen työllisyyspolitiikassa. Sadan tuhannen työpaikan lisäys näyttää karkaavan yhtä kauas kuin pilvet Rauli Badding Somerjoen laulussa, joka oli koskettavan työttömyydestä kertovan elokuvan tunnussävel. Siinä oli sentään onnellinen loppu, kun päähenkilöt perustivat ravintolan. Nyt tarvitaan vauhtia jähmettyneeseen päätöksentekoon, jotta syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Jos näin ei tapahdu, tähän saliin tuodaan muitakin säästölakeja, kuin kunnille kuuluvien valtionosuustarkistusten lykkääminen.
Edellä mainittu säästölaki merkitsee sitä, että vastoin aiempien hallitusten käytäntöä 502 miljoonaa euroa maksetaan kunnille neljälle vuodelle jaksotettuna ja vahvasti takapainotteisesti - vieläpä niin, että puolet takaisinmaksusta ajoittuu vuodelle 2008, seuraavan hallituksen kaudelle. 244 miljoonaa euroa on iso raha, jota tarvittaisiin mm. hoitojonojen purkamiseen sekä niihin investointeihin, joilla tulevaisuuden tehostamistoimia ja oikeita kustannussäästöjä saataisiin aikaan. Esimerkiksi tietotekniikan hyväksikäyttö terveydenhuollossa, mm. sähköinen sairauskertomusjärjestelmä vaatii investointeja.
Vaikka hallitus vannoo hyvän kuntayhteistyön ja peruspalvelubudjetin nimiin, Kuntaliittokin tuomitsee hallituksen jaksotuspäätöksen ja huomauttaa, että voimassa olevan lain mukaan koko 502 miljoonan euron tarkistus tulisi maksaa kokonaisuudessaan vuoden 2005 aikana. Suuntaa antavien arvioiden mukaan monessa kunnassa peruspalvelujen leikkaustarpeiden summa vastaa sitä summaa, joka kunnilta jää säästölain vuoksi saamatta. Käytännössä tämä voi merkitä esimerkiksi oppilasryhmien koon kasvamista peruskouluissa ja lisääntyviä sijaistenottokieltoja päiväkodeissa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä hallituksen aikomusta luopua kustannusten jaon tarkistuksesta jatkossa. Tarkistus on ollut ainoa oikeudenmukainen tapa ottaa huomioon palvelujen laadussa ja sisällössä tapahtuneet muutokset ja myös lakien säätämisvaiheessa tapahtuneet alimitoitetut kustannusarviot. Tarkistusten tekemiseen tarvitaan vain nopeampi ja ajantasaisempi malli.
Esimerkiksi opetuksessa tarkistuslaskennan perusteella voidaan todeta, että kunnat ovat todella panostaneet opetuksen laatuun ja ottaneet uudet velvoitteet, kuten lain oppilashuollosta tosissaan luottaen siihen, että nämä satsaukset myös kunnille korvataan. Nyt hallitus tuottaa suuren pettymyksen opetuksesta vastaaville eri kunnissa, joissa joudutaan miettimään, miten uudet opetussuunnitelmat, tuntijaot, oppilashuoltoon ja erityisopetukseen liittyvät lisääntyvät tehtävät rahoitetaan.
Kokoomus on jo aiemmin nostanut esille perusopetuksen tämän hetkiset kehittämistarpeet. Nykyään joka viidennellä nuorella on niin vakavia oppimisvaikeuksia, ettei hän saavuta edes peruskoulun oppimisvaatimuksia. Nämä oppilaat ovat tulevaisuuden syrjäytyjiä, ellemme nopeasti reagoi näihin tarpeisiin. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on nopeasti kaksinkertaistunut, joka on aiheuttanut tarpeen lisätä kouluavustajien määrää.
Se, että hallitus siirtää yli sata miljoonaa euroa kuntien opetus- ja kulttuuritoimen rahoja maksettavaksi myöhemmin ja peräti seuraavalla vaalikaudella, osoittaa harvinaislaatuista piittaamattomuutta lasten kouluoloista. Myös ikäluokkien pienenemisestä johtuvat säästöt on hallitusohjelman päätöksestä poiketen otettu pois koulutuksen kehittämisestä.
On käsittämätöntä, että joudumme täällä puolustamaan hallitusohjelman kirjausta hallitusta vastaan. Opetushallituksen pääjohtajaa myöten näitä rahoja on vaadittu koulutuksen vahvistamiseen. Ikäluokkien pieneneminen ei vähennä koulutukseen tarvittavia määrärahoja samassa suhteessa, sillä oppilasmäärien lasku hajautuu eri kouluihin, jolloin oppilaskohtaiset kustannukset itse asiassa nousevat, eivät laske. Myös oppilaitosten saneeraaminen ja uudisrakentaminen on laiminlyöty, sillä valtionrahoitusta on voitu myöntää vain noin neljännekselle rahoituksen hakijoista.
Terveydenhuollon rahoitustarpeista on puhuttu jo budjetin lähetekeskustelusta alkaen. Totean vain lyhyesti, että hallinnollisten, organisatoristen ja toiminnallisten uudistusten ja tietotekniikan hyödyntämisen ohella tarvitaan myös lisäresursseja, joiden käyttöön saaminen on olennaista juuri ensi vuonna, eikä vasta vuonna 2008.
Arvoisa puhemies!
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja totesi 6. lokakuuta Helsingin Sanomissa, että "kunnallisissa palveluissa järkeistäminen on tarpeen. Terveyskeskuksista on saatava enemmän irti. Tehottomuutta on paljon. Tämä etenee liian hitaasti." Tämä on aika mielenkiintoista puhetta Sdp:n taholta, koska sosiaalidemokraatit eivät ole olleet erityisen innostuneita monipuolistamaan palvelutuotantoa.
Palvelutuotantoa on tarpeen järkeistää, sillä veronmaksajien rahoja on aina käytettävä tuloksellisesti. Se ei saa tarkoittaa kireämpää työtahtia pienemmällä henkilökunnalla. Palvelutoiminnan järkeistäminen tarkoittaa työtehtävien tarkoituksenmukaisempaa sisältöä, eri palveluyksiköiden ja -toimintojen parempaa koordinointia ja ylikunnallista yhteistyötä, kevyempää hallintoa, tehokasta täydennyskoulutusta, tietotekniikan tehokkaampaa käyttöönottoa ja soveltamista sekä parempaa johtamista. Yhteistyötä yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa on myös syytä lisätä. Kunnan velvollisuus on taata että tarvittavat palvelut ovat saatavilla ja niiden tuottamistapa ja paras hinta-laatusuhde edellyttää osaavaa johtajuutta niin virkamiehiltä kuin päättäjiltä.
Palvelujen turvaamisessa ja niiden laadun takaamisessa henkilöstön työhyvinvointi ja motivaatio ovat avainasemassa. Tulevaisuuden kohtalonkysymys on, miten kunnat onnistuvat saamaan osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa väestön ikääntyessä ja miten olemassa oleva henkilöstö jaksaa työkykyisenä nykyistä pidempään. Keveät heitot tehottomuudesta loukkaavat monia henkilöstöryhmiä, joilla on korkea ammattietiikka, mutta liian vähän aikaa sen toteuttamiseen. Julkisella sektorilla on edelleen liian paljon pätkätyösuhteita, varsinkin hoivatyössä, mikä kohtelee epäoikeudenmukaisesti erityisesti naisia. Palvelujen laatukin kärsii, jos vanhuksen omahoitaja tai lapsen oma päiväkodin täti jatkuvasti vaihtuu.
Perushoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, opettajat ja muut elintärkeitä peruspalveluja turvaavat ammattihenkilöt painivat jatkuvasti kovenevan työtaakan alla. Ilman riittäviä työhyvinvointia parantavia toimia nämä ihmiset poistuvat työelämästä paljon toivottua aiemmin ja kunnat menettävät arvokasta osaamista ja ammattitaitoa liian varhain ja eläkekustannukset kasvavat.
Päättäjien ja johtavien virkamiesten on kysyttävä peilikuvaltaan, ovatko työprosessit toimivia, toimiiko yhteistyö yli hallinto- ja kuntarajojen, saako henkilöstö riittävästi täydennyskoulutusta ja tarvittaessa työnohjausta, onko työkierto mahdollista ja saako työstään asianmukaista palautetta. Tästä kaikesta pitää huolehtia paikallis- ja aluetasolla. Paikallistason kuntatalouteen tarvitaan vakautta ja kunta-valtiosuhteeseen luottamusta. Hallitus on pettänyt tämän luottamuksen kuntien pakkolainaa koskevalla esityksellään.
Arvoisa puhemies!
Esitän seuraavaa sanamuotoa perusteltuun päiväjärjestykseen siirtymiseksi: Eduskunta toteaa, että kuntien talousvaikeudet ovat Vanhasen hallituksen aikana syventyneet, eikä hallitus ole riittävin toimenpitein pyrkinyt vahvistamaan kuntataloutta. Lisäksi hallitus on ottamassa kunnilta ensi vuonna pakkolainaa 416 miljoonaa euroa. Tästä johtuen hallitus on vakavasti vaarantanut kuntien mahdollisuudet peruspalveluista huolehtimiseen, eikä näin ollen nauti eduskunnan luottamusta
12.10.2004 14:10
Ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa kunnallisten peruspalveluiden turvaamisesta
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maija Perho käytti Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron, jossa hän peräsi hallitukselta rehellistä vastausta siihen, saavatko lapset laadukasta päivähoitoa ja opetusta, miten vanhusten kotipalvelut järjestetään, onko vanhainkodeissa riittävästi hoitajia sekä toteutuvatko terveydenhuollon tavoitteet nopeasta hoitoon pääsystä ja leikkausjonojen lyhenemisestä.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa kunnallisten peruspalveluiden turvaamisesta 12.10.2004 Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maija Perho
Arvoisa puhemies,
Viime viikolla hallitus loisti poissaolollaan, kun salissa keskusteltiin hallituksen säästölaista, jolla kunnille kuuluvien yli 400 miljoonan euron maksatus lykätään vuosille 2006-08. Vasta välikysymys on saanut ministeriaitioon osan ministereistä keskustelemaan kanssamme kuntataloudesta, jonka tilasta vallitsee synkkä erimielisyys.
Me välikysymyksen allekirjoittaneet peräämme vastausta siihen, kuvitteleeko hallitus todella, että Suomen kunnat selviävät kunniallisesti peruspalveluiden turvaamisesta sekä hallituksen, eduskunnan ja ennen kaikkea kansalaisten toivomalla tavalla. Kyseessä ovat kaikille suomalaisille tärkeät palvelut. Hallituksen vastuulla on antaa rehellinen vastaus siihen, saavatko lapset laadukasta päivähoitoa ja opetusta, miten vanhusten kotipalvelut järjestetään, onko vanhainkodeissa riittävästi hoitajia sekä toteutuvatko terveydenhuollon tavoitteet nopeasta hoitoon pääsystä ja leikkausjonojen lyhenemisestä.
Hallitus on tämän syksyisissä puheissaan johdonmukaisesti sysännyt vastuun kunnille, koska kuntien rahoitusasema on mukamas ratkaisevasti parantunut. Esitettyyn kritiikkiin hallitus on epätoivoisesti yrittänyt vastata vierittämällä syytä edellisen hallituksen kontolle, vaikka kuntatalous oli vuosina 2001 ja 2002 positiivinen.
Ministerit mainostavat maakuntakierroksillaan, että kunnat saavat valtavasti lisää valtionosuuksia, mutta totuutta kuntatalouden kokonaisuudesta ei haluta katsoa silmiin. Kustannustason nousu on hallituksen arvioimaa neljää prosenttia korkeampi, esimerkiksi terveydenhuollossa arviot liikkuvat seitsemän ja kymmenen prosentin välillä. Hallitus arvioi budjettiesityksessään täysin epärealistisesti terveydenhuollon hankkeen ja hoitotakuun toteutuvan ilman kuntien omia lisäpanostuksia.
Kuntien verotulot polkevat paikallaan tai alenevat ja kunnallisveron korotuspaineet kolkuttavat ovella. Monet, varsinkin suuret kunnat rahoittavat palvelut suurelta osin verotuloilla. Toisaalta on yhä runsaammin kuntia, jotka ovat kohtalokkaan riippuvaisia valtionosuuksista. Näiden kriisikuntien kauhuksi hallitus on vielä leikkaamassa harkinnanvaraisia avustuksia 18 miljoonalla eurolla. SDP:n puoluesihteeri Heinäluoman maakuntakierroksellaan 3.10. antaman lupauksen mukaan tämä erehdys varmaan korjataan. Kuntien pakkolainan maksusta hän ei sen sijaan ole pukahtanutkaan.
Keskeinen syy siihen, että kuntien verotulot polkevat paikallaan, on hallituksen epäonnistuminen työllisyyspolitiikassa. Sadan tuhannen työpaikan lisäys näyttää karkaavan yhtä kauas kuin pilvet Rauli Badding Somerjoen laulussa, joka oli koskettavan työttömyydestä kertovan elokuvan tunnussävel. Siinä oli sentään onnellinen loppu, kun päähenkilöt perustivat ravintolan. Nyt tarvitaan vauhtia jähmettyneeseen päätöksentekoon, jotta syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Jos näin ei tapahdu, tähän saliin tuodaan muitakin säästölakeja, kuin kunnille kuuluvien valtionosuustarkistusten lykkääminen.
Edellä mainittu säästölaki merkitsee sitä, että vastoin aiempien hallitusten käytäntöä 502 miljoonaa euroa maksetaan kunnille neljälle vuodelle jaksotettuna ja vahvasti takapainotteisesti - vieläpä niin, että puolet takaisinmaksusta ajoittuu vuodelle 2008, seuraavan hallituksen kaudelle. 244 miljoonaa euroa on iso raha, jota tarvittaisiin mm. hoitojonojen purkamiseen sekä niihin investointeihin, joilla tulevaisuuden tehostamistoimia ja oikeita kustannussäästöjä saataisiin aikaan. Esimerkiksi tietotekniikan hyväksikäyttö terveydenhuollossa, mm. sähköinen sairauskertomusjärjestelmä vaatii investointeja.
Vaikka hallitus vannoo hyvän kuntayhteistyön ja peruspalvelubudjetin nimiin, Kuntaliittokin tuomitsee hallituksen jaksotuspäätöksen ja huomauttaa, että voimassa olevan lain mukaan koko 502 miljoonan euron tarkistus tulisi maksaa kokonaisuudessaan vuoden 2005 aikana. Suuntaa antavien arvioiden mukaan monessa kunnassa peruspalvelujen leikkaustarpeiden summa vastaa sitä summaa, joka kunnilta jää säästölain vuoksi saamatta. Käytännössä tämä voi merkitä esimerkiksi oppilasryhmien koon kasvamista peruskouluissa ja lisääntyviä sijaistenottokieltoja päiväkodeissa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä hallituksen aikomusta luopua kustannusten jaon tarkistuksesta jatkossa. Tarkistus on ollut ainoa oikeudenmukainen tapa ottaa huomioon palvelujen laadussa ja sisällössä tapahtuneet muutokset ja myös lakien säätämisvaiheessa tapahtuneet alimitoitetut kustannusarviot. Tarkistusten tekemiseen tarvitaan vain nopeampi ja ajantasaisempi malli.
Esimerkiksi opetuksessa tarkistuslaskennan perusteella voidaan todeta, että kunnat ovat todella panostaneet opetuksen laatuun ja ottaneet uudet velvoitteet, kuten lain oppilashuollosta tosissaan luottaen siihen, että nämä satsaukset myös kunnille korvataan. Nyt hallitus tuottaa suuren pettymyksen opetuksesta vastaaville eri kunnissa, joissa joudutaan miettimään, miten uudet opetussuunnitelmat, tuntijaot, oppilashuoltoon ja erityisopetukseen liittyvät lisääntyvät tehtävät rahoitetaan.
Kokoomus on jo aiemmin nostanut esille perusopetuksen tämän hetkiset kehittämistarpeet. Nykyään joka viidennellä nuorella on niin vakavia oppimisvaikeuksia, ettei hän saavuta edes peruskoulun oppimisvaatimuksia. Nämä oppilaat ovat tulevaisuuden syrjäytyjiä, ellemme nopeasti reagoi näihin tarpeisiin. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on nopeasti kaksinkertaistunut, joka on aiheuttanut tarpeen lisätä kouluavustajien määrää.
Se, että hallitus siirtää yli sata miljoonaa euroa kuntien opetus- ja kulttuuritoimen rahoja maksettavaksi myöhemmin ja peräti seuraavalla vaalikaudella, osoittaa harvinaislaatuista piittaamattomuutta lasten kouluoloista. Myös ikäluokkien pienenemisestä johtuvat säästöt on hallitusohjelman päätöksestä poiketen otettu pois koulutuksen kehittämisestä.
On käsittämätöntä, että joudumme täällä puolustamaan hallitusohjelman kirjausta hallitusta vastaan. Opetushallituksen pääjohtajaa myöten näitä rahoja on vaadittu koulutuksen vahvistamiseen. Ikäluokkien pieneneminen ei vähennä koulutukseen tarvittavia määrärahoja samassa suhteessa, sillä oppilasmäärien lasku hajautuu eri kouluihin, jolloin oppilaskohtaiset kustannukset itse asiassa nousevat, eivät laske. Myös oppilaitosten saneeraaminen ja uudisrakentaminen on laiminlyöty, sillä valtionrahoitusta on voitu myöntää vain noin neljännekselle rahoituksen hakijoista.
Terveydenhuollon rahoitustarpeista on puhuttu jo budjetin lähetekeskustelusta alkaen. Totean vain lyhyesti, että hallinnollisten, organisatoristen ja toiminnallisten uudistusten ja tietotekniikan hyödyntämisen ohella tarvitaan myös lisäresursseja, joiden käyttöön saaminen on olennaista juuri ensi vuonna, eikä vasta vuonna 2008.
Arvoisa puhemies!
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja totesi 6. lokakuuta Helsingin Sanomissa, että "kunnallisissa palveluissa järkeistäminen on tarpeen. Terveyskeskuksista on saatava enemmän irti. Tehottomuutta on paljon. Tämä etenee liian hitaasti." Tämä on aika mielenkiintoista puhetta Sdp:n taholta, koska sosiaalidemokraatit eivät ole olleet erityisen innostuneita monipuolistamaan palvelutuotantoa.
Palvelutuotantoa on tarpeen järkeistää, sillä veronmaksajien rahoja on aina käytettävä tuloksellisesti. Se ei saa tarkoittaa kireämpää työtahtia pienemmällä henkilökunnalla. Palvelutoiminnan järkeistäminen tarkoittaa työtehtävien tarkoituksenmukaisempaa sisältöä, eri palveluyksiköiden ja -toimintojen parempaa koordinointia ja ylikunnallista yhteistyötä, kevyempää hallintoa, tehokasta täydennyskoulutusta, tietotekniikan tehokkaampaa käyttöönottoa ja soveltamista sekä parempaa johtamista. Yhteistyötä yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa on myös syytä lisätä. Kunnan velvollisuus on taata että tarvittavat palvelut ovat saatavilla ja niiden tuottamistapa ja paras hinta-laatusuhde edellyttää osaavaa johtajuutta niin virkamiehiltä kuin päättäjiltä.
Palvelujen turvaamisessa ja niiden laadun takaamisessa henkilöstön työhyvinvointi ja motivaatio ovat avainasemassa. Tulevaisuuden kohtalonkysymys on, miten kunnat onnistuvat saamaan osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa väestön ikääntyessä ja miten olemassa oleva henkilöstö jaksaa työkykyisenä nykyistä pidempään. Keveät heitot tehottomuudesta loukkaavat monia henkilöstöryhmiä, joilla on korkea ammattietiikka, mutta liian vähän aikaa sen toteuttamiseen. Julkisella sektorilla on edelleen liian paljon pätkätyösuhteita, varsinkin hoivatyössä, mikä kohtelee epäoikeudenmukaisesti erityisesti naisia. Palvelujen laatukin kärsii, jos vanhuksen omahoitaja tai lapsen oma päiväkodin täti jatkuvasti vaihtuu.
Perushoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, opettajat ja muut elintärkeitä peruspalveluja turvaavat ammattihenkilöt painivat jatkuvasti kovenevan työtaakan alla. Ilman riittäviä työhyvinvointia parantavia toimia nämä ihmiset poistuvat työelämästä paljon toivottua aiemmin ja kunnat menettävät arvokasta osaamista ja ammattitaitoa liian varhain ja eläkekustannukset kasvavat.
Päättäjien ja johtavien virkamiesten on kysyttävä peilikuvaltaan, ovatko työprosessit toimivia, toimiiko yhteistyö yli hallinto- ja kuntarajojen, saako henkilöstö riittävästi täydennyskoulutusta ja tarvittaessa työnohjausta, onko työkierto mahdollista ja saako työstään asianmukaista palautetta. Tästä kaikesta pitää huolehtia paikallis- ja aluetasolla. Paikallistason kuntatalouteen tarvitaan vakautta ja kunta-valtiosuhteeseen luottamusta. Hallitus on pettänyt tämän luottamuksen kuntien pakkolainaa koskevalla esityksellään.
Arvoisa puhemies!
Esitän seuraavaa sanamuotoa perusteltuun päiväjärjestykseen siirtymiseksi: Eduskunta toteaa, että kuntien talousvaikeudet ovat Vanhasen hallituksen aikana syventyneet, eikä hallitus ole riittävin toimenpitein pyrkinyt vahvistamaan kuntataloutta. Lisäksi hallitus on ottamassa kunnilta ensi vuonna pakkolainaa 416 miljoonaa euroa. Tästä johtuen hallitus on vakavasti vaarantanut kuntien mahdollisuudet peruspalveluista huolehtimiseen, eikä näin ollen nauti eduskunnan luottamusta
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.