Minulla oli tänään kolme tilannetta, joissa olisin voinut puhua naisen kanssa. Ei niistä mikään olisi voinut pitkään keskusteluun tai varsinkaan ihmissuhteeseen johtaa, mutta olisi sentään voinut puhua. Mutta kaikissa tapauksissa keksin sopivan lauseen vasta pitkällä viiveellä kun ko. henkilö oli jo kadonnut näkyvistä. En ole kokonaisvaltaisesti hidas, vaan pärjään mm. nopeutta vaativissa sanapeleissä hyvin. Miten ihmeessä ihmiset yleensä keksivät nopeasti jotain sanottavaa yllättävissä tilanteissa?
PS. Älkää vastatko, että älä mieti kun puhu vain. Ei se voi toimia: silloin päätyy todennäköisesti hyvin pian lukittuun huoneeseen. Tai ainakin saa hullun maineen.
PS. Älkää vastatko, että älä mieti kun puhu vain. Ei se voi toimia: silloin päätyy todennäköisesti hyvin pian lukittuun huoneeseen. Tai ainakin saa hullun maineen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse otan keskusteluissa usein "ennakkoa". Kun on aihe, josta keskustellaan, mietin toisen puhuessa samalla jotain aiheeseen liittyvää asiaa päässäni ja muodostan siitä järkevää lausetta. Sitten omalla suunvuorolla on jo jonkinlainen jatko keskutelun ylläpitämiseksi. :)
En siis ensin kuuntele toisen asiaa loppuun ja mieti vasta sitten sanottavaa, vaan mietin toisen vielä puhuessa. Näin olen onnistunut siirtämään tuon mainitsemasi viiveen. Viive tulee käytettyä kätevästi toisen puhuessa eikä vasta toisen lopettaessa puheenvuoronsa.
Äläkä huoli, vaikka sanottavasi vain vähän sivuaisi keskustelunaihetta ja keskustelu siksi "töksähtää". Tärkeäämpää on että pääset sanomaan jotain. Ei minulle kukaan ole sanonut että meni ohi aiheen, vaan keskustelu on siitä lähtenyt taas eteenpäin.
Minulle toimiva keino on se että puhun toisille kuin hänellä ei olisi sukupuolta ollenkaan, ja siihen kun lisätään se että kun eivät miehet tai naiset oikeastaan koskaan flirttaile kanssani ei tilannetta tarvitse edes jännittää. Huomioitavaa on kuitenkin se miten toisen ikäero tai työasema vaikuttaa tilanteeseen.
Kun huomaat että "nainen" edustaa noin 50 % ihmisistä, voit jännittää vähemmän. Luonnollisesti on parempi yrittää keksiä aiheita vaikkapa sen hetkisestä kelistä, paikasta, ajankohtaisista asioista, matkustamisesta kuin ehkä jalkapallosta, eli todennäköisyyksiä ei pidä jättää huomioimatta. Useimmat mukavat ihmiset voivat vaihtaa muutaman sanan, vaikealuonteiset ihmiset eivät edes tervehdi.
Jos taas kysessä on "rakkautta ensi silmäyksellä", silloin tarvitaan jotakin "saanko tarjota sinulle leivoksen kahvilassa" -tyyppisiä konkreettisia tekoja.
On hyvä tietää että myös naisilla voi olla romanttisia tunteita ("hiirelläkin on himot", eli miehen ei tarvitse aina maksaa toisen ruokia, koruja ja kukkia jotta toinen ei vaihtaisi senhetkistä poikakaveriaan johonkin kivempaan joka tarjoaa jännempää seuraa. On hyvä joskus katsoa miten puolisoehdokas sietää arkea. Itse en tajunnut sitä ennen kuin aivan liian myöhään.