Maaseudun Tulevaisuus(lehti) selvitti maatalousbyrokratian kuluja mm. maa ja metsätalousministeriöstä,valtiovarainministeriöstä ja valtiontalouden tarkastusvirastosta. Selvitys osoitti ,että Suomen osuutta Brysselin maataloushallinnon kustannuksista ei pystytä selvittämään (yllättävää?)
Byrokratiasta aiheutuvat kokonaisluvut eivät ole minkään viranomaisen tiedossa ja näin ollen ei myöskään kenenkään kansalaisen tiedossa. Maa-ja metsätalousministeriö tietää omat lukunsa ,mutta sen jälkeen menee vaikeaksi.
Valtiovarainministeriössä todettiin,ettei Suomen osuutta Brysselin maataloushallinnon kustannuksista pystytä selvittämään.Hankalaa oli kunnissakin koska kuntaliitto ei kerää maaseutuhallinnon tietoja.
MT sai tiedot maa-ja metsätalousministeriön ja maaseutuviraston sekä ely keskusten maataloutta koskevista hallintomenoista. Kuntien kuluista pystyttiin laskemaan karkea arvio.
Tietojen perusteella päädyttiin runsaan 110 miljoonan euron hallintokuluihin 2013,mikä tekee 2000e jokaista tukea hakenutta maatilaa kohti.
Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti viime vuonna tukibyrokratian hallinnollisia kustannuksia. Tarkkaa summaa virasto ei kyennyt laskemaan. Se arvioi kuluiksi 60-70 miljoonaa euroa,eikä viljelijöille aiheutuvan hallinnollisen taakan suuruudesta ole arviota.
Sääntöjä säädöksiä ja direktiivejä tehtaillaan siihen malliiin ,että kuluja ei pystytä enää laskemaan,kuka hyöyy?
Byrokratiasta aiheutuvat kokonaisluvut eivät ole minkään viranomaisen tiedossa ja näin ollen ei myöskään kenenkään kansalaisen tiedossa. Maa-ja metsätalousministeriö tietää omat lukunsa ,mutta sen jälkeen menee vaikeaksi.
Valtiovarainministeriössä todettiin,ettei Suomen osuutta Brysselin maataloushallinnon kustannuksista pystytä selvittämään.Hankalaa oli kunnissakin koska kuntaliitto ei kerää maaseutuhallinnon tietoja.
MT sai tiedot maa-ja metsätalousministeriön ja maaseutuviraston sekä ely keskusten maataloutta koskevista hallintomenoista. Kuntien kuluista pystyttiin laskemaan karkea arvio.
Tietojen perusteella päädyttiin runsaan 110 miljoonan euron hallintokuluihin 2013,mikä tekee 2000e jokaista tukea hakenutta maatilaa kohti.
Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti viime vuonna tukibyrokratian hallinnollisia kustannuksia. Tarkkaa summaa virasto ei kyennyt laskemaan. Se arvioi kuluiksi 60-70 miljoonaa euroa,eikä viljelijöille aiheutuvan hallinnollisen taakan suuruudesta ole arviota.
Sääntöjä säädöksiä ja direktiivejä tehtaillaan siihen malliiin ,että kuluja ei pystytä enää laskemaan,kuka hyöyy?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eivät halua ilmoitta kuluja koska ne ovat ainakin kymmenkertaisia noihin lukuihin verrattuna. Pitää ottaa huomioon että Keskustan järjestöt elävät rahoilla joilla nimellisesti harjoitetaan maataloushallintoa. Kuitenkin tosiasiassa koko porukka touhuaa muuta tarkoituksena lisäträ puolueen kannatusta maatalousrahoilla. Proagria neuvoo maanviljelijöitä sun muita todella suurin kustannuksin eikä sitä huomioitu lainkaan MTssä. No onhan MT osa tätä kulunkia ja pakkolehti kaikkien lukea. Taitaa olla niin että maatilat ovat vain pieni osa näistä maatalouden hallintakuluista.
Olisikin 2000 euroa per maatila. Olisi silläkin rahalla järkevää käyttöä. Voitaisiin vähentää maataloustukia.Se parantaisi pientilojen asemaa koska juuri suuret tilat ovat tuon neuvonnan ja apuvoiman käyttäjiä.Ihmettelen mihin tuollainen määrä kepulaisia tarvitaan kun itse en heitä lainkaan tarvitse.Kai ne suurtilat tarvitsee kymmeniä auttajia .