Upp och ner,upp och ner.......är det värmen som ställer till det ?
Sörhannus,Herberts,vilket tjafsande !
långtråkigt
755
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Freudenthal fattas.
Kaikki RKP:n suosikkeja! Freudenthal jopa RKP:n henkinen isä!!!
De börjar bara vara så urtvättade,likadana inlägg i kedja efter kedja .
Borde Tala och Talas litterära alster plockas fram ?Värre än Freudenthal.
Tala är nog en värre rasist än Freudenthal.
......
Tutkimuskritiikkiä
Jo aikalaiset totesivat, että Freudenthalin suurimmat ansiot eivät ole hänen omassa tutkimuksessaan ja sen tasokkuudessa, vaan siinä herätyksessä, jonka hän sai aikaan omalla tieteenalallaan Suomessa. Kun kyseessä oli korkeamman tason tieteelliset saavutukset Suomessa, eivät hänen saavuttamansa tieteelliset tulokset olleet yhtä arvokkaita. Syynä oli varmaankin se, että hän ei omaksunut tuolloin voimakkaasti uudistuneita kielitieteellisiä menetelmiä, vaan pysytteli vanhakantaisuudessa. Hänen seuraajansa professorinvirassa, Hugo Pipping, luonnehti, että Freudenthalilta puuttui ”se aavistamiskyky, joka toisinaan johtaa probleeman ratkaisuun ankaran koulun sääntöjä kyselemättä; luonto on lahjoittanut hänelle selvän pään ja lämpimän sydämen, mutta ei rikasta mielikuvitusta”.
Näkemykset ruotsinkielisten alkuperästä
Freudenthal esitti uransa alkuvaiheessa, sen aikaisen vallitsevan käsityksen mukaan, että ruotsalaiset olivat tulleet Keski-Venäjältä Ruotsiin, Suomen ja Ahvenanmaan kautta, osa heistä oli jäänyt Suomen rannikkoseudulle asumaan ja ruotsalainen asutus Suomessa on siis vanhempaa kuin suomalainen. Kielitieteellisen todistusaineistonsa turvin, hän kuitenkin kallistui päinvastaiselle kannalle maan ruotsinkielisten tulosuunnasta. Freudenthal osoitti, että maan ruotsinkielisen asutuksen juuret olivat Manner-Ruotsissa ja Gotlannissa, ei siis suoraan Keski-Venäjällä. Freudenthalin mukaan maan ruotsinkielisten alueiden syntyhistoriassa oli kuitenkin eroja. Hän näki Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön olevan verrattain nuorta, sen sijaan Uudenmaan ja Turun rannikon ruotsinkielisen asutuksen juuret ulottuivat hänen mukaansa kauas ennen ensimmäistä ristiretkeä.
Keskustelun jälkeen hänelle oli tullut selväksi, että hän itse ja tuo ruotsinkielinen rahvas eivät olleet ruotsalaistuneita suomalaisia vaan ruotsalaisia. Suomessa asui siis kahta eri kieltä puhuvia ja eri etnistä alkuperää olevia asukkaita, joita kutsuttiin suomalaisiksi. Freudenthal suositteli August Solhmanin aloitteesta, ettei suomenruotsalaisista käytettäisi ruotsin kielessä sanaa finne, joka tarkoittaa suomalaista, vaan sanaa finländare, joka voidaan suomentaa "suomenmaalaiseksi".