Voi kun pystyisi päästämään irti, tai siirtämään aikaa eteenpäin sinne asti kun tuska on jo helpottunut. Lyhyt 3-vuotinen avioliittomme on päättymässä eroon, eropaperit laitettiin 4kk sitten. Pian mieheni sanoi ettei haluaisi erota, mutta eroon johtaneet syyt ovat niin monimutkaiset ja vaikeat että niistä puhuminen ja yhteisymmärrykseen pääseminen olisi ehdotonta avioliiton jatkumisen kannalta. Miehelleni asiallisesti puhuminen, kuunteleminen ja varsinkin toisen ymmärtäminen on erittäin vaikeaa. Ehdotuksestani kävimme myös perheterapeutilla, mutta mieheni mielestä siitä ei ole mitään hyötyä, ettei asiat muutu ulkopuolisen mielipiteistä ja neuvoista huolimatta.
Viimeksi kun puhuimme puhelimessa muutama päivä sitten, olisin halunnut jutella suhteestamme ja tuntemuksistani, mutta hän ilmoitti ettei hänellä ole nyt aikaa kun on kotityöt tehtävänä. Kotitöiden tekeminen on kuulemma hänelle tärkeää. Muistan vielä hyvin kerran ennen eroa, kun riitelimme jostain ja hän meni ulos puuhastelemaan, menin sitten jonkin ajan kuluttua perässä ja sanoin että eikö voitaisi puhua, ihan aikuisten oikeesti, niin hän vain totesi että nyt hänellä on työt kesken (oli pilkkomassa puita). Asiat jäävät aina käsittelemättä, ne lakaistaan maton alle.
Tuntuu ihan toivottomalta. Eli toisin sanoen, toivo ja usko avioliittomme pelastamiseen ovat hiipuneet, tuska ja ahdistus ovat tulleet tilalle. Jouduin eron jälkeen käymään psykologilla, hän totesi minulla olevan posttraumaattinen stressihäiriö, joka johtuu viime aikaisista tapahtumista mm. henkisestä ja myös fyysisestä väkivallasta. Mieheni mielestä se olen minä joka on käyttänyt henkistä väkivaltaa, ja se kerta kun hän kävi minuun käsiksi, ei ollut varsinaisesti väkivaltaa ja poliisin kutsuminen paikalle oli kuulemma aiheeton ilmianto minun puoleltani.
En ole koskaan elämässäni ollut näin ahdistunut, miten tästä pääsee selvemmille vesille? Mistä saisi voimia, jotta jaksaisi tämän vaikeimman ajan ylitse, voimia päästää irti tästä raastavasta suhteesta?
Tuskan polttopisteessä
5
206
Vastaukset
- kristiina11
"Voi kun pystyisi päästämään irti"
Mikä sinua estää päästämästä irti (paitsi sinä itse)? Voit vaikuttaa asiaan! Asutte käsittääkseni jo erillään, se on hyvä. Mutta miksi puhutte puhelimessa? Lyhyen liiton ajan mies on vältellyt keskustelua. Ihan turhaa sitä on yrittää saada aikaiseksi eron jälkeenkään. Keskusteluyrityksistä tulee vain (sinulle) paha mieli. Ts. älä ole miehesi kanssa enää missään tekemisissä, niin pääset hänestä irti. - eräs eronnut
Puhuminen, kuunteleminen ja toisen ymmärtämisen yrittäminen ovat vaikeita lajeja. Naiset klaaraa puhumisen yleensä paremmin kuin miehet, mutta meilläkin on parantamisen varaa kahdessa jälkmmäisessä. Kuitenkin, nämä asiat ovat hyvin tärkeitä onnistuneen parisuhteen luomiseksi. Oma ex-mieheni oli samanlainen tapaus kun sinun, lukuunottamatta fyysistä väkivaltaa. Hän ei siis kyennyt puhumaan, kuuntelemaan saatikka ymmärtämään minua. yritin ja yritin saada häntä näihin toimiin (terapiat meilläkin). Oli kuin käärmettä oisi pyssyyn ajanut. Hän ärsyyntyi mun yrityksistä ja melkein mistä vaan. Minä taas en voinut lakaista asioita maton alle. Selitin miksi, mutta hän tyrmäsi. Hänen selitys oli, että ei vaan kykene,omissa asioissa on tarpeeksi huolehtimisita.Minkäs sille voi, jos toinen laistaa vastuun kykenemättömyyttään näissä tärkeissä parisuhteen asioissa. Jaksoin miestäni, koska hänellä oli joitakin muita ominaisuuksia, joilla kuitenkin osoitti ajoittain välittävänsä ja arvostavansa suhdetta ja minua. Lopulta ei niitäkään. Ero tuli kolmen vuoden kuluttua. Vieläkin ajatteen häntä. Ottaisin takaisin, mutta en tuommoisena kuin oli. Täytyy olla ihmisellä tosi kärsivällinen mieli, jos jaksaa puhumattomassa liitossa.Toivon sinulle voimia tässä tuskaisessa tilanteessa.Ymmärrän täysin, että em. seikoista huolimatta ero ei ole sinulle itsestään selvää. Se kertoo sinun sitoutumiskyvystä ja rakkaudesta. Ne ovat arvostettavia asioita. Mene keskustelemaan vaikka kirkon perheneuvontaan-. se on ilmaista ja sinne voi mennä yksinkin, Sinä tarvitset kuuntelijaa. Sinua on laiminlyöty jo tarpeeksi.
.- Usko, toivo, rakkaus
Eräs eronnut - kiitos vastauksestasi. Olemme siis käyneet kirkon perheneuvonnassa, pian olisi toinen kerta tulossa. Mieheni oli eka käynnin jälkeen sitä mieltä ettei ulkopuolisen tarvi hänelle sanoa, miten täytyy toimia, eli hänen mielestään ihan turhaa touhua tuollainen.
Eromme ei tosiaan ole itsestään selvää; arvostan avioliittoa niin paljon että haluan katsoa tämän jutun loppuun asti. Mennyt kevät ja tämä kesä ovat olleet yhtä vuoristorataa, pari päivää menee aina hyvin mutta sitä seuraa aina huono jakso. Luulen kuitenkin että väitteistään huolimatta perheneuvontakäynti laittoi hänet miettimään omaa käytöstään...toivon todella että siitä loppupeleissä olisi hyötyä.
Vihdoin viimein pystyimme keskustelemaan ongelmistamme niin että hän todella kuunteli ja uskoakseni myös tajusi kuinka ahdistunut olen. Nyt olemme jopa sopineet pari yhteistä lomareissua loppukesälle ja syksylle. Aika näyttää mmiten meidän tarinassa käy, jos käy huonosti niin tiedän että en selviä siitä ilman ulkopuolista apua. - piippa.
Usko, toivo, rakkaus kirjoitti:
Eräs eronnut - kiitos vastauksestasi. Olemme siis käyneet kirkon perheneuvonnassa, pian olisi toinen kerta tulossa. Mieheni oli eka käynnin jälkeen sitä mieltä ettei ulkopuolisen tarvi hänelle sanoa, miten täytyy toimia, eli hänen mielestään ihan turhaa touhua tuollainen.
Eromme ei tosiaan ole itsestään selvää; arvostan avioliittoa niin paljon että haluan katsoa tämän jutun loppuun asti. Mennyt kevät ja tämä kesä ovat olleet yhtä vuoristorataa, pari päivää menee aina hyvin mutta sitä seuraa aina huono jakso. Luulen kuitenkin että väitteistään huolimatta perheneuvontakäynti laittoi hänet miettimään omaa käytöstään...toivon todella että siitä loppupeleissä olisi hyötyä.
Vihdoin viimein pystyimme keskustelemaan ongelmistamme niin että hän todella kuunteli ja uskoakseni myös tajusi kuinka ahdistunut olen. Nyt olemme jopa sopineet pari yhteistä lomareissua loppukesälle ja syksylle. Aika näyttää mmiten meidän tarinassa käy, jos käy huonosti niin tiedän että en selviä siitä ilman ulkopuolista apua.Apua on saatavilla etkä ole yksin. Älä pelkää tehdä ratkaisuja äläkä pelkää tunteita. Ahdistus ja kauhu... menettämisen pelko... upeita voimakkaita tunteita, joita kannattaa uskaltaa maistella. Rankkoja ja ikäviä tunteita mutta vain tunteita. Ohimeneviä ja parhaimillaa opettavaisia...
te molemmat selviätte. Kävi liitossanne miten tahansa.
Hei,
Hyvä että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne. Joskus jo pelkkä ajatusten kirjoittaminen voi helpottaa oloa. Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on kuitenkin raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.
Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-07, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-07, sunnuntaisin 15-07.
Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
Käynnit eivät maksa mitään.
Jos haluat mieluummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahden kesken tukihenkilön kanssa. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.
Lämpimin terveisin,
SOS-kriisikeskus
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663255
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai272313Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä681869Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t281795Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161421- 281381
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61276Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281271Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu631187Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101187