Onko kohtalo auttanut sinua ja kaipaamaasi henkilöä lähentymään toisianne?
kohtalokysymys
illangallupp
29342
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ehkä kohtalo toi hänet eteeni, mutta yhtään mitään muuta ei ole sieltä tullut. Käsittämättömän vaikea nainen ja itsekkään en ole mikään Auervaara tai Casanova, joten kohtalo saisi puuttua kyllä peliin jo nopeasti.
Kohtalo se tähän tuodaan..Olemme jokatapauksessa tarkoitetut toisillemme.
Vai vaikea nainen, niinkö todella? ...ihan käsittämättömän? ;D Sori, vakavoidutaan. Tietääkö nainen tunteistasi? Olisikohan naisella syy "vaikeuteensa"... Voisitko avittaa kohtaloa? Tosiaan, itsekin viime aikoina miettinyt erästä henkilöä "voisiko se olla, mun kohtalo?!" Toivotaan, että kohtalo toimii.
Tietää tunteeni ja ehkä liioittelin, mutta seison tekstini takana. En tiedä olisiko hänellä mitään syitä vaikeuteensa. Yhden hengen taloudessa kuulemani mukaan asuu.
Tykkäätkö vaikeista naisista?
Itsellä vähän sama homma yhden naisen kanssa. Minun tekemiseni ja sähläykseni tuomitsee kovin sanoin, samaan aikaan kuin itse painii ties minkä henkisen ongelman kanssa. Hirveän paha mieli vaan tulee ja tekee vaan mieli heittää hanskat tiskiin.
En voi muuta neuvoa kuin että heitä ne hanskat tiskiin... tai jatkat ja lisäät hänen henkisiä ongelmiaan entisestään.
Hän taitaa olla aika itsenäinen ja kunnianhimoinen, sellainen omantien kulkija. Yritä siinä sitten jotain romanttista saada aikaan. En ole yleensä luovuttaja tyyppiä, mutta nyt alkaa kai olla aika katsoa jotain uutta.
Minkä tekstin? Oletko kirjoittanut hänelle jonkun romanttisen viestin? :)
Kirjoitin, miten haluaisin kulkea hänen kanssaan niityllä käsikädessä ja kellastua pehmeiden heinien suojaan, Hänen suolainen ihonsa saisi tuntea kieleni kärjen ja muu maailma unohtuisi... ja nyt meen nukkumaan. Heippa!
Toi eteen muttei jättänyt vaan vei erilleen.
kyllä mutta ihmismieli on niin tyhmä ettei ymmärrä ja pyristelee vastaan, paitsi viime aikoina alkanut yhdistellä kaikkia asioita
löytämäni tietojen mukaan monta vuotta jo tyrkkinyt meitä lähemmäs toisiamme, vaikkemme ole kuitenkaan olleet täysin tietoisia toisistamme
kohtalo alkoi kuulostaa jotenkin kummalta sanalta tähän, miten kohtalo voi auttaa muka mitään
Kohtalo voi auttaa ja kohtaloa voi auttaa..
Oliko se kohtalo kun tutustutti meidät.. en tiedä. Ekan "tutustumisen" jälkeen meni pari vuotta ennen kuin paremmin tutustuimme, ja sen parin vuoden aikana törmäsin odottamattomassa yhteydessä hänen nimeensä. Tai tarkemmin sanottuna yhteen hänen tekemään juttuun, jonka sain ihan toiselta ihmiseltä. Sitä olen aina ajatellut kohtaloksi :-)
Tuonut eteeni sattumalta jo "kaksi" kertaa. Molemmilla kerroilla sekosin. Harmi vain kun on varattu. Joten ei siitä enempää.
"Kohtalon lapsi mä oon..", laulo Laila Kinnunen. Mä en enää mitään enkä kenenkään lauluja laulele. Niin nähty. Kaikki samaa. Ihan sama. Ei kiinnosta :)
Ei, kyllä se luonto on joka tikapojan puuhun vetää.
Kyllä Jeesus tuo eteen sen oikean. Rukoilkaa ja anokaa niin teille annetaan.
Ei ihan suunniteltu juttu.
Kohtalo näytti keskaria mulle
auttanut,kaikki meni päin peetä;)
Kiva että anus kiihottaa sua ❤
Pariin kertaankin toi eteen, ei vaan saanut koukkuun...
Se o semmosta.
Uskon että kohtaloni oli se että se auttoi kasvamaan ihmisenä ja kohtaamaan itseni eikä saada sitä kaivattua "itselleen". Uskon vahvasti ettei meitä ole tarkoitettu tallaamaan elämänpolkua yhdessä. Hänen puolestaan en osaa vastata tai sanoa.
On tuo tehty selväks ajat sit.
mutta sitten kohtalo ohjasi minut sotkemaan eron hetkemme ja päätti näin suojella minua sinulta tai sitten sinua minulta..
Kyllä luulen että kohtalo on ollut tässä apuna, mutta voisi se enemmänkin auttaa. Voisi antaa sellaisen kahdenkeskisen hetken minulle ja hänelle.
Kohtalo tai jotain muuta, who knows...
Toi miehen eteeni yllättäen ja sai mut pakenemaan.
Ehkäpä se samainen kohtalo sit keksii keinot, jolla saattaa meidät uudelleen nokikkain...