Omistan hondan aggregaatin ja haluaisin selvittää nollan ja vaiheen olemassaolon. Kuulin eräänlaisen huhun tai ehkä "mutun", ettei aggreissa olisi ns. pistorasiasta tulevan kaltaisia nollaa ja vaihetta.. jokin kelluva tila..tms.
Miten varmistan luotettavasti gennarin navat?
Lisäksi, onko se aggressa oleva vaihe oikealla ja miten varmistan sen?
Miten varmistan luotettavasti gennarin navat?
Lisäksi, onko se aggressa oleva vaihe oikealla ja miten varmistan sen?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Nolla on se joka on maadoitettu tai siitä navasta tulee nolla jonka maadoitat. Eli todennäköisesti aggregaattisi lähtö on tosiaan kelluva eli kumpaakan napaa ei ole kytketty sen runkoon kiinni jolloin nollaakaan ei ole.
Nolla ja vaihe vaihtaa paikkaa 50 kertaa sekunnissa, ei ole ihan helppoa huomata kumpi piuha on mitäkin.
Ei pidä paikkaansa.
Joo tuntuu olevan vaikea asia monele ymmärtää että nolla ja vaihe on aivan eri asia kuin ja -.
normi nolla on jännitteetön. Ainoastaan vaihejohdon jännite vaihtelee sinifunktion mukaisesti nollajohtoon nähden tehollisarvolla 230V, eli vaiheen jännite on puolet ajasta negatiivinen. huippuarvo liikkuu välillä sini 90astetta kertaa 230V kertaa neliöjuuri2, sekä sini270 astetta kertaa 230V kertaa neliöjuuri2. Näin oppikirjojen mukaan.
Jännite on aina suhteessa johonkin, eli aivan yhtä hyvin voidaan väittää että nollajohdon jännite vaihtelee vaihejohtoon nähden, nollajohto kun on maatasossa niin yleensä sitten siihen nähden ajatellaan asioita eli kelluvassa järjestelmässä kun ei ole kumpikaan maatasossa niin voidaan ajatella vaikka ihan miten huvittaa.
Täsmälleen, hyvä että tarkensit. Kaavat kirjoittaessa ajattelin epähuomiossa vain kiinteää sähköverkkoa jossa verrataan vaihejännitettä pihanurmeen upotettuun maadoitustankoon, kuten aggregaatit tulisi maadoittaa oikeaoppisesti. Mutta tosi on, että yksivaiheisten aggregaattien "nolla" johtoa ei ole olemassa, koska se on vain käämilangan yksi pää ja toinen pää on ns "vaihe" johto, kuten suojaerotusmuuntajassa eli on vain jännite-ero näiden kahden välillä. Kumpikaan kun ei ole mitenkään maadoitettu eikä edes kytketty mihinkään muualle. Keltavihreät tulisi jokatapauksessa vetää maihin. Ja jos tämä on tehty jo mökin sähkötöiden rakentamisvaiheessa maadoitusvaijerilla, ei aggregaattikaan tarvitse muuta maadoitusta kuin jo olemassaoleva.
Kyllähän minä nuo perusasiat tiedän, mutta kun aggregaatissa ei ole ns. valtakunnan maata eli se suojamaa puuttu -on vaikeaa testata vaiheen paikkaa.
Menipäs hankalaksi nyt..
Miksi sinun täytyisi tietää kumpi on kumpi?
Katso yleismittarilla jännitealueella onko navoista runkoa vasten jännitettä, jos vain toisesta on niin sen voit sitten nimetä vaiheeksi ja sen josta ei ole nollaksi -herkkä mittari voi tosin näyttää mitäsattuu vaikka oikeasti kumpaakaan napaa ei olisi kytketty maihin, tämmöisen jonkun kapasitiivisen kytkeytymisen saisi todennettua sitten hieman kuormittamalla mitattavaa piiriä...
Kiinnostaa siksi, että voisin todeta, tuleeko vaihe aggregaatista aina mökin pistorasian oikean puoleiseen reikään, kun pistotulppa aggregaatin pistorasiassa on aina samoin päin.
Mitä merkitystä tuolla pistorasian vaiheen ja nollan keskinäisellä sijainnilla on? Kun pistorasiaan työntää pistotulpan, on sattumaa miten päin se sinne työnnetään. Laitteiden toimvuuteen asia ei vaikuta.
Totta, toimivuuteenhan sillä ei olekaan väliä kummin päin ~ ja 0 on keskenään. Sen sijaan olisi mielekästä tietää kumpi on vaihe, kun mökin vähäiset sähkötyöt (muutama pistorasia, valokytkin ja valaisin kattopistorasiat) -on asennettu: vaihe oikealla pistorasiassa, kytkimissä vaihe katkeaa ja lampun kantaan pohjaan tulee vaihe -metodilla, eli siis ns. oikea asennustapa. Näin voisi aina pitää pistotulppaa tietyn päin aggressa.
Totta tuo.
Hyvällä yleismittarilla voi mitata agrikaatin 1-vaihepistorasian "reiän" ja pistorasian suojamaaliittimen välisen jännitteen agrikaatin käydessä. Se liitin, jossa esiintyy n. 230 V on vaiheliitin ja tietysti sitten se jäljellä oleva on nollaliitin.
En ole alan ihmisiä.Mutta kokeilisin yleismittarilla piipata maa pistorasian maadotuksesta toiseen pistorasian reikään.Jos piippaa on nolla löytynyt.Aggre tietysti sammuksissa.Tietty tässä on joku juju...kelluva juttu....
Aggregaatin "suojamaa on aina aggregaatin rungossa ja siksi aggregaatti pitäisi aina maadoittaa esim kuparitankoon, joka on vasaroitu maan sisään. Testasin normi ammattikäyttöön tehdyllä pistorasiatesterillä aikanaan aggregaatin syötön ja tosiaankin testeri kertoi "vian" että nolla tai suojamaa on poikki. Tämä johtuu siitä ettei aggregaatin nollajohtoa ole maadoitettu. ts. on kelluva joten ei ole varsinaista nollajohtoa, koska aggregaatin "nolla" ja "vaihe" on vain käämin eri päät. vasta maadoittamalla voisi keinotekoisesti luoda "nollajohdon", ei kuitenkaan mitään järkeä. Koska aggregaatissa on vain jännite-ero "nollan" ja "vaiheen" välillä, ilman maakontaktia, kummastakaan yksinään ei saa sähköiskua ellei kosketa molempia samanaikaisesti. Tilanne on sama kuin suojaerotusmuuntajassa.
Mitatkaa ne joilla on aggrekaatti. Jännitemittari vaihtojännitealueelle. Aggrekaatin pistorasian kummastakin reiästä
Erikseen siihen pistorasian maadoitusliittimeen. Mitä mittari näyttää. Siinä vastaus aloittajan kysymykseen
Kiitos vastauksista. 7 1=8 puhuu asiaa, edes aggregaatin maadoitus kuparitangolla syvälle maahan ei muuttanut tilannetta, eli en saanut mitattua aggren "nollaa ja vaihettya" maatakaan vasten.
Tulos tuosta mittauksesta on kelluvassa "vaihe" / "nolla" aggregaatissa mitä sattuu 0 ... 230V väliltä kummassakin reiässä ilman kummankaan maakontaktia.
vaihetta ja nollaa: Tuo sinun mittaustulos johtuu yksinomaan siitä että aggregaatin kuormaa syöttävä käämi on eristetty mahdollisimman hyvin aggregaatin rungosta ja siis myös suojamaasta ja vain pistorasian reikien välillä on kuormaa syöttävä jännite-ero. Kuorman virta kulkee vain näiden pistotulpan tappien kautta. Koska aggregaatissa ei yleensä ole mitään maakontaktia kummankaan reiän kautta eli ne on molemmat leijuvia, niin kummastakaan yksinään ei voi saada sähköiskua. Hondan generaattoreissa olen huomannut lisäksi myös sen, että niiden kuormaa syöttävä jännite on vakaampi kuin vastaavissa kiina-aggregaateissa. Esimerkiksi vesipumpun käynnistyminen ottaa hetkellisesti suuren virran joka yleensä kiina-aggregaateissa tarkoittaa valojen hetkellistä himmenemistä. Aggregaattien ulostulojännitettä säädetään roottorin magnetointivirralla, jolla staattorikäämien jännite pyritään pitämään aina oikeana kuormituksesta ja moottorin kierrosluvusta riippumatta. Tämä tapahtuu samalla tavalla, kuin autojen vaihtovirtalatureissa. Jos moottorin kierrosluku kasvaa, täytyy magnetointivirtaa pienentää, ettei jännite kohoaisi. Toisaalta jos kuormitus kasvaa, magnetointivirtaa täytyy kasvattaa, jottei jännite laskisi. Tämän kaiken hoitaa säädin, joka tarkkailee ulostulojännitettä. Valovirta-aggregaateissa moottorin kierrosluku vaikuttaa suoraan ulostulotaajuuteen, ellei kyseessä ole invertteriversio. Invertteriaggregaattien jännite ja taajuus ovat mahdollisimman vakaita. Siksi ne sopivat parhaiten myös tietokoneiden yms herkkien sähkölaitteiden virtalähteiksi, mutta ovat kalliimpia ostaessa. Hondan generaattoreilla pärjää helposti kymmeniä vuosia. Kiinalaisilla muutaman kesän tai pitempään.
Hondan generaattoreissa on useimmiten aina myös ylikuormitussuoja, joka takaa sen ettei generaattorin käämejä voi ylikuumentaa liian suurella kuormalla, vaan suoja katkaisee virrat kuormalta ennen pysyviä vaurioita generaattorin käämeille. Kiina-aggregaateissa ei tätä suojausta ole, eli kiina-aggregaatista tulee romurautaa heti kun sen käämit palaa ylisuuren kuorman vuoksi.
Tökkää jännitekoetinkynä aggregaatin pistorasian reikää ja siinä missä kynän lamppu syttyy on vaihe ja siinä missä lamppu pysyy pimeänä on nolla.
Miten ne ovat sinulla pistorasioissa riippuu miten laitat geraattorin lähdössä pistotulpan
No mitä se Jännitemittari näyttää kun mittaa agren pistorasian reijistä siihen pistorasian maadoitusliittimeen? Veikkaan että 120vac
"vaihettaon: Tökkää jännitekoetinkynä aggregaatin..." Tuo ei päde alkuunkaan, koska ei ole mitään maadoitettua nollajohtoa vaan kelluva käämi, jonka päiden välillä vallitsee 230V jännite. jos tutkit samaa jännitemittarilla, huomaat ettet saa kummastakaan 230V jännitettä varsinkaan kuormitettaessa suojamaahan, eli aggregaatin runkoon. Ja ellet usko, voit kokeilla työntää naulan aggregaatin pistorasian yhteen reikään kerrallaan ja koskettaa samalla maadoituskosketinta saman käden sormilla (eli et johda virtaa sydämeen), et sa sähköiskua kummastakaan reiästä, ellet kosketa molemmissa rei-issä olevia nauloja samanaikaisesti.
Nyt rupeaa miestä kaatumaan kun nauloja ruvetaan tökkiin pistorasian reikiin ja samalla otetaan kiinni maadoitusliittimestä
EI jos hommat hoidetaan yhden käden taktiikalla. Eli kun virta kulkee VAIN yhden käden eri sormien välillä. KOSKAAN ei pidä mennä molemmin käsin nauloja tökkimään eri reikiin, ellei kyse ole jostain muusta kuin sähkövirrasta.
Minä olen vaihtanu jännitteellisiä pistorasioita toinen käsi visusti taskussa. Jos silloin saa sähköiskun, se koskee vain toiseen käteen, ei sydämen läpi.
Edellyttää tietysti eristäviä kenkiä. Ei paljain jaloin.
Varmennettakoon vielä, että lopputulos tuosta rautanaulatestistä on pelkkä nolla. Syy on se, ettei kummastakaan navasta yksinään voi saada sähköiskua, kuten ketjussa aiemmin on todettu. Sähköiskun aggregaatista saa vain koskemalla molempiin pistorasian tappeihin/reikiin samanaikaisesti.
Omassa kaksivaiheisessa aggregaatissani käämit ovat maastaerotettuja, napaisuudella ei ole väliä.
Vähän offtopic, ei liity alkuperäisen kysyjän kysymykseen, mutta liippaa aihetta läheltä: Mulla on 230V aurinkosähköjärjestelmä (http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=1024.0) jossa on invertterilaturi käytössä. Kyseisessä mallissa saa nollauksen konfiguroitua käyttötapauksen mukaan. Päädyimme sähköasennusliikkeen kanssa laittamaan nollauksen päälle silloin kun sähköt tuotetaan akustolla ja nollaus on poikki kun sähköt tuotetaan aggregaatilla. Näin saimme vikavirtasuojat toimimaan normaalikäytössä (akusto invertteri) ja harvinaisemmassa aggregaattikäytössä luotetaan aggregaatin suojaerotukseen. Oletusvaihtoehto olisi ollut suojaerotus molemmissa tapauksissa ja akustokäytössä vikavirtasuojat eivät olisi toimineet suunnitellusti. Nyt aggregaatin runko on lataustilanteessa käytännössä kiinni mökin säädosten mukaan tehdyssä maadoituksessa jatkojohdon suojamaadoituksen kautta.
Vaiheella ja nollalla ei suurta merkitystä jos ei ole sähköasennuksessa käytetty "nollausta" eli suojamaa-johdin on koko ajan kytketty vain suojamaahan eikä ole missään yhteydessä nolla-johtimeen. Silloin ei ole paljon väliä kummalla puolella virtanen tulee.
Itse käytän agregaattia aurinkosähkön kanssa akkujen pikalataukseen pitkien pilvisten jaksojen aikana. Alkuun myös tuota ihmettelin että kumminpäin maa ja virta pitäis olla, mutta ei ole ainakaan minun järjestelmässä merkitystä, lataus toimii kun vain töpseli on kiinni aurinkosähkön invertterin ac-in osastossa.
Joskus on tosin tullut havaittua sellainen ilmiö, että jotkut loisteputket alkavat vilkkua hieman, jos johdot ovat väärinpäin. Jolloin vaihe menee suoraan läpi ja kytkin katkaisee virrat nollapuolelta...