Miten yleensä ootte selvinny sellasesta tajuttoman suuresta rakkauden kaipuusta? Välillä oon asian kanssa ihan ok, mut aina kun näkee jonkun parin jossain tai kaverit puhuu seurustelu/naiskokemuksistaan, niin tulee sellanen masentunu fiilis. En siis ole ikinä seurustelu ja tiiän kyllä, että oon vielä nuori ja kaikkea ehtii tapahtua, mutta silti. Kaipa se menee ajan kanssa ohi. Miten ootte helpottanu oloanne?
Rakkauden kaipuu
Mies22v.
5172
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ite oon nuori nainen, ja oon kans huomannu kaipaavani parisuhdetta. Ja just tää ikä alkaa olla sellanen että kaverit alkaa seurustella ja kihlautua ja näin ja itestä tuntuu että se oikea ei tuu koskaa vastaan. (: Ite oon kyllä seurustellu aiemmin pari kertaa, ja seki tekee vielä tästä vaikeeta ku tietää miltä tuntuu tulla kotiin illalla ja sielä joku oottaa ja näin. Ite oon helpottanu oloani sillä että oon yrittäny keskittyä vain kavereihini, sillain että oon nähy niitä mahollisimman paljon ja viettäny niiden kanssa aikaa. Ja toinen on itellä se että pitää olla tekemistä! :) ite täytän kyllä kalenteria viimeseen asti, koska tiedän että jos on aikaa illalla pysähtyä ja ajatella niin ne tunteet tulee pintaan. Ei toki oo mikää hyvä neuvo vältellä niitä tunteita, mutta ite en ainakaa jaksais joka ilta niitä vatvoa. Ja ite oon kuitenki yrittäny pysyä vaan positiivisena, että vaikka nyt ei oo poikaystävää, niin kyllä mullekki se joku on :) ja itteä auttaa paljon se että muuten elämä on mallillaan, niin jaksaa sitten keskittyäkin siihen oikeen ettimiseen, sit ku siihen on tilaisuus ja näin. En tiä oliko tästä nyt mitään apua, mutta samassa veneessä on muitaki! :)
Joo kai sitä pitää uskoo, et joskus ehkä löytää jonkun. Kaverit auttaa niin kauan paitsi sit ku joku alkaa hehkuttaa jostain ihastuksestaan niin se fiili menee yleensä siinä :D Pianon soitto/musiikki yleensä auttaa. Se kaipuu tulee just kun näkee/kuulee jonkun tapailevan jotakuta. Sitte se menee jossain vaiheessa ohi. Ongelma on nyt vaa se ku frendi on just alkanu tapailla jotakuta ja se puhuu koko ajan siitä enkä viitti sanoo et "oo hiljaa", koska oisin varmaan samanlainen itekki :D Ihan onnellinen oon sen puolest mut sit tulee aina se ajatus et "miksen minä". Mut ehkä se tästä...
Nojoo, totta tuokin.. Itelle kans käyny niin että kun kaverit on alkanu seurustella, niin sitte mihinkään ei tulla ilman niitä poikaystäviä, ja seki raivostuttaa välillä.. Ei voi puhua tyttöjen juttuja :) mutta just kun ei kehtaa sanoa, että voisikko jättää joskus sen toisen kotia.. Mutta ite yritän kans vaan ymmärtää. Kyllä itekki sillon ku seurusteli ja kun viä oikeesti oli kaikki hyvin ja oli ihastunu niin kyllä sitä varmaa itekki sillon hehkutti sitä toista.. Mutta tää juttu on vähä sellanen, että ei sitä koskaa voi lakata miettimästä, niin kauan ku on sinkku. Että Tottakai ihminen kaipaa parisuhdetta ja niin sen kuuluuki olla :)
Odotapa vaan kun pääset vihdoin seurustelemaan ihanan naisen kanssa ja sitten se juttu loppuu jonkun kuukauden päästä ja olet aivan romuna sen jälkeen ja haluat löytää uuden naisen :,(
Itse olen mieluummin vallan yksin kuin parien seurassa yksin.