Euroopalla on kyseenalainen kunnia olla ikääntyvin maanosa. Se on huomattu myös eri maiden hallinnoissa. Lähes kaikissa EU-maissa keskustellaan keinoista, joilla ikääntymisen tuomia ongelmia voidaan lieventää.
Yleisin keino näyttää olevan työurien pidentäminen nostamalla eläkeikää. Viimeksi tällainen päätös on tehty Ranskassa, jossa eläkeikää päätettiin nostaa kahdella vuodella 62 vuoteen. Päätös on aiheuttanut oppositiossa ja ammattiyhdistysliikkeessä kovan metelin. Maahan suunnitellaankin nyt yleislakkoa.
Kreikassa hallituksen säästöpäätöksiä ja eläkeiän nostoa vastaan on lakkoiltu jo monta kertaa.
Tilanne on samanlainen myös Suomessa. Entisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk.) esittämä ajatus eläkeiän nostamisesta 63 vuodesta 65 vuoteen nosti kovan vastustuksen. Kuten Suomessa on tapana, asia siirrettiin valmisteluun työmarkkinaosapuolten kesken. Sieltä tuli esitys, että tavoitteena on nostaa todellista eläkkeellejäämisikää kolmella vuodella 63 vuoteen.
Eläkekeskustelun yhteydessä nousi jälleen kerran esiin maatalouden eläkeikä. Eräät poliitikot ja asiantuntijat pitivät erittäin epäoikeudenmukaisena muita kansalaisia kohtaan sitä, että maatalousyrittäjillä on mahdollisuus jäädä luopumistuelle 56-vuotiaina. Jotkut tohtoritasoiset keskustelijat ovat osanneet laskea nämä mahdolliset luopumistukimenot maataloustueksi.
Joskus käy niin, että oikea tieto pudottaa pohjan luuloilta ja väitteiltä. Näin on asia myös maatalousyrittäjien todellisesta eläkeiästä puhuttaessa. Maatalousyrittäjät siirtyvät yleisemmin eläkkeelle 63-vuotiaina.
Vaikka viljelijällä olisi teoriassa mahdollisuus siirtyä luopumistuelle jo 56-vuotiaana, sille jäädään useimmiten kuitenkin 60-vuotiaana. Rahoitussuunnittelija Sirkka Tolonen Maatalousyrittäjien eläkekelaitoksesta arvioi, että vain noin sata viljelijää vuodessa jää luopumistuelle 56-vuotiaana (MT 17.9.). Silloinkin kysymyksessä on lähisukulaisten sukupolvenvaihdoksista.
Luopumistukea ja varsinaista eläkkeelle jäämistä ei pidä myöskään sekoittaa keskenään. Luopumistuessa on kysymys maatalouden rakennepolitiikasta eikä tuki ole eläke. Lakisääteinen eläkeikä on sama kuin muillakin.
Tilastojen tulkinnassa pitää yrittää olla tarkkana. Vaikka maataloudessa yleisin eläkkeellejäämisikä on 63 vuotta, on eläkkeellejäämisiän keskiarvo 60 vuotta. Luopumistuki laskee keskiarvoa noin vuodella. Siitä huolimatta maatalousyrittäjät jäävät hieman vanhempina eläkkeelle kuin palkansaajat keskimäärin. Käytäntö on tässäkin asiassa huomattavasti erilainen kuin teoria.
Eri ammattiryhmien eläkeellejäämisiän vertaileminen ei ole oleellista kansantaloudenkaan kannalta. Siitä huolimatta on tärkeää, ettei mitään ammattiryhmää kohdella julkisessa keskustelussa epäoikeudenmukaisesti. Maatalousyrittäjienkin kohdalta todellinen eläkkeellejäämisikä olisi voitu hyvin tarkistaa Melasta.
Joka tapauksessa näyttää siltä, että Suomessa vallitsee melko suuri yksimielisyys työurien pidentämisestä. Se ei yksinomaan tarkoita sitä, että työuria jatketaan vain loppupäästä. Niitä pitää jatkaa myös alusta ja keskeltä.
Jotta tässä onnistuttaisiin, pitää työssä viihtymisestä pitää nykyistä enemmän huolta kaikissa ammattiryhmissä. Työtä on tässä suhteessa paljon edessä, koska tutkimusten mukaan suomalaiset lapset viihtyvät huonosti jo koulussa.
Yleisin keino näyttää olevan työurien pidentäminen nostamalla eläkeikää. Viimeksi tällainen päätös on tehty Ranskassa, jossa eläkeikää päätettiin nostaa kahdella vuodella 62 vuoteen. Päätös on aiheuttanut oppositiossa ja ammattiyhdistysliikkeessä kovan metelin. Maahan suunnitellaankin nyt yleislakkoa.
Kreikassa hallituksen säästöpäätöksiä ja eläkeiän nostoa vastaan on lakkoiltu jo monta kertaa.
Tilanne on samanlainen myös Suomessa. Entisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk.) esittämä ajatus eläkeiän nostamisesta 63 vuodesta 65 vuoteen nosti kovan vastustuksen. Kuten Suomessa on tapana, asia siirrettiin valmisteluun työmarkkinaosapuolten kesken. Sieltä tuli esitys, että tavoitteena on nostaa todellista eläkkeellejäämisikää kolmella vuodella 63 vuoteen.
Eläkekeskustelun yhteydessä nousi jälleen kerran esiin maatalouden eläkeikä. Eräät poliitikot ja asiantuntijat pitivät erittäin epäoikeudenmukaisena muita kansalaisia kohtaan sitä, että maatalousyrittäjillä on mahdollisuus jäädä luopumistuelle 56-vuotiaina. Jotkut tohtoritasoiset keskustelijat ovat osanneet laskea nämä mahdolliset luopumistukimenot maataloustueksi.
Joskus käy niin, että oikea tieto pudottaa pohjan luuloilta ja väitteiltä. Näin on asia myös maatalousyrittäjien todellisesta eläkeiästä puhuttaessa. Maatalousyrittäjät siirtyvät yleisemmin eläkkeelle 63-vuotiaina.
Vaikka viljelijällä olisi teoriassa mahdollisuus siirtyä luopumistuelle jo 56-vuotiaana, sille jäädään useimmiten kuitenkin 60-vuotiaana. Rahoitussuunnittelija Sirkka Tolonen Maatalousyrittäjien eläkekelaitoksesta arvioi, että vain noin sata viljelijää vuodessa jää luopumistuelle 56-vuotiaana (MT 17.9.). Silloinkin kysymyksessä on lähisukulaisten sukupolvenvaihdoksista.
Luopumistukea ja varsinaista eläkkeelle jäämistä ei pidä myöskään sekoittaa keskenään. Luopumistuessa on kysymys maatalouden rakennepolitiikasta eikä tuki ole eläke. Lakisääteinen eläkeikä on sama kuin muillakin.
Tilastojen tulkinnassa pitää yrittää olla tarkkana. Vaikka maataloudessa yleisin eläkkeellejäämisikä on 63 vuotta, on eläkkeellejäämisiän keskiarvo 60 vuotta. Luopumistuki laskee keskiarvoa noin vuodella. Siitä huolimatta maatalousyrittäjät jäävät hieman vanhempina eläkkeelle kuin palkansaajat keskimäärin. Käytäntö on tässäkin asiassa huomattavasti erilainen kuin teoria.
Eri ammattiryhmien eläkeellejäämisiän vertaileminen ei ole oleellista kansantaloudenkaan kannalta. Siitä huolimatta on tärkeää, ettei mitään ammattiryhmää kohdella julkisessa keskustelussa epäoikeudenmukaisesti. Maatalousyrittäjienkin kohdalta todellinen eläkkeellejäämisikä olisi voitu hyvin tarkistaa Melasta.
Joka tapauksessa näyttää siltä, että Suomessa vallitsee melko suuri yksimielisyys työurien pidentämisestä. Se ei yksinomaan tarkoita sitä, että työuria jatketaan vain loppupäästä. Niitä pitää jatkaa myös alusta ja keskeltä.
Jotta tässä onnistuttaisiin, pitää työssä viihtymisestä pitää nykyistä enemmän huolta kaikissa ammattiryhmissä. Työtä on tässä suhteessa paljon edessä, koska tutkimusten mukaan suomalaiset lapset viihtyvät huonosti jo koulussa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
huvittavaa.
jotta niin huvottoo
Viljelijät jää paljolti 64-68 v eläkkeelle.
Siltikin jatkaa monessa.
Johan päästit oikein Sirkka-Liisan kokoisen paskan.
työt maistu ?
eläkemaksu, 24 prosenttia, mainittakoon että palkansaaja maksaa 4-5 prosenttia palkastaan eläkemaksua !
Palkansaajat maksavat eläkevakuutusmaksua keskimäärin viisi prosenttia palkastaan. Kolme neljäsosaa palkansaajien eläkemaksusta maksaa työnantaja. Viljelijät maksavat vakuutusmaksua keskimäärin 11 prosenttia yrittäjätulostaan, siis tuplasti palkansaajiin nähden.
Tällä hetkellä viljelijöiden alkavat vanhuuseläkkeet ovat keskimäärin 750 euroa kuukaudessa, kun palkansaajien keskimääräinen eläke on 1300 euroa kuukaudessa. Suuria syitä viljelijöiden eläkejärjestelmän kadehtimiseen ei siten ole.
työnantaja ?
"Työnantajat ja vuodesta 1993 myös työntekijät ovat palkansaajien työeläketurvan päärahoittajia ja maksu määräytyy suhteessa vakuutetun palkkaan. Kaikkien työntekijöiden maksuosuus on sama. Eläkekustannuksissa on käytössä nk. tasausperiaate: kustannuksia tasataan eri työnantajien välillä. Nykyisin suurin osa eläkemaksuista jaetaan eri yhtiöiden kesken – vain osa rahastoidaan.
Keskimääräinen TyEL-maksu on kokonaisuudessaan noin 22 % luokkaa maksetuista palkoista (v. 2008), josta alle 53-vuotiaat työntekijät maksavat 4,1 % (v. 2008) ja 53 vuotta täyttäneet 5,2 %. Yksityisellä sektorilla työnantajan maksu riippuu vakuutettujen määrästä (~yrityksen koko), vakuutettujen iästä ja mainitusta TyEL-eläkeyhtiön tai säätiön/kassan sijoitustoiminnan onnistumisesta, työkyvyttömyys- ja työttömyystapauksista sekä hoitokuluista."
Työnantaja ei maksa eläkemaksuja "hyvästä sydämestään" vaan koska järjestelmä on lakisääteinen - ja hyvä niin että voimme kukin nauttia eläkepäivistä.
Yritys/tuotantolaitos korvaa työntekijän robotilla heti jos se on mahdollista. Robotti ei iske persettä penkkiin, ei sairastele ja siitä ei tarvitse maksaa eläkemaksuja."
viljelijän työnantaja ja riistää säälittä ruokkijaansa !
eläke kuin muillekkin !
Viljelijä saa saman eläkkeen kuin muutkin, tosin muiden maksamana. Viljelijä onkin täysin loiseläin.
ja maksa ruokas, homo
Tukijussi jää "varhaiseläkkeelle" jo nelikymppisenä jos "onni potkaisee".
Kintaan vahtijoille, Suomessa valtiolla on 80000 työntekijää ja valtion budjetissa on varattu 2,5 miljardia eläkemenoihin.
Törsä jää eläkkeelle mersei perseessä ja venäläinen huora mulkussa, erityisesti Kainuun törsillä on tällainen naatimisen tapa.
pillunkades
Silläkö nimellä sää sen lampaan persereikää kutsut.
jo pirri ?
eläkkeiden taso on kansallinen häpeä !
hintaan eläkemaksu, sillä asia on hoidettu.
taannehtivasti.