Luulin ettei mulla ole enää yhtään ikävä, mutta kun luulo ei ole tiedon väärti :(.
Yhtäkkiä se ikävä iski, ensin se oli vaan tän mittanen
(__ *o*__), no ihan kohtuuden rajoissa siis, mutta nyt se ikävä onkin paisunu ihan mahdottomiin, kun se on ainakin tän
(__________*o*)__________) mittanen, ja lisää vaan iskee.
Mitähän voisin tehdä ikävän karkottamiseksi? Kertokaa jotain vinkkiä, jos samaa joskus olette kokeneet.
Yhtäkkiä se ikävä iski, ensin se oli vaan tän mittanen
(__ *o*__), no ihan kohtuuden rajoissa siis, mutta nyt se ikävä onkin paisunu ihan mahdottomiin, kun se on ainakin tän
(__________*o*)__________) mittanen, ja lisää vaan iskee.
Mitähän voisin tehdä ikävän karkottamiseksi? Kertokaa jotain vinkkiä, jos samaa joskus olette kokeneet.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei kai tässä ikävästä niinkään ole kiinni vaan siitä että halua toiseen tutustua, toinen himottaa, siis ihan vittu normi juttuja. Ihastua, haluaa rakastua.
Ikävä valmiina, rakkauskin on suuntautuneena tietämääni kohteeseen, mutta uskallus puuttuu mennä lähelle :(.
Ollut moleminpuoleista, mutta joskus elämä vaan nakkelee ja eri teille. Väärinkäsitysten vuoksi se kaikki romuttui.
ikävä katoaa, kun ymmärtää olevansa huono ja kelpaamaton ihminen. Voi sitten alkaa oleilemaan itsensä kanssa ja syljeskellä peiliin jne.
En syljeskele mihinkään, joten tilanne stabiili.
lähtee. Odota huomista, silloin kaikki voi olla toisin :) ikävä on ehkä kadonnut?
En pure pullaa kuin itsepuolustukseksi jos pulla jotenkin uhkaa minua ;).
Eilisen tiedä, kohta tämänkin päivän, mutta huomista en, onneksi ;).
Miten se olisi kadonnut? Ei sinua, vain voipullat :(
leivät/pullat/piirakat/sämpylät/pikkuleivät jne..? Tahdon aina tuoretta! Olen tarkka ja vaativa.
En mä leivo, mutta voithan sinä tehdä paakarin taidonnäytteen ;), ja minä sitte arvostelen sun aikaansaannokset ;), ja tarkkana kun porkkana tuomaroidessani.
Tuoreus taattu ;).