Työnhakupalsta on vähän seksivirittynyt, jos siellä kyselee töitä. Voisiko näihin eri aihepiireihin tehdä ketjun, jossa työnhakija tai työnantajapuoli keskustelevat työstä, joka heitä kiinnostaa?
Tässä ketjussa selvitetään tarjoaako mikään järjestö tai puolue jotain rutiinítyötä, vaikka kampanjoiden aikaan.
Tässä ketjussa selvitetään tarjoaako mikään järjestö tai puolue jotain rutiinítyötä, vaikka kampanjoiden aikaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
http://senioritry.123kotisivu.fi
Vapaaehtoista palkatonta.
Ilmaistyön sijasta lähdetään kalaan.
"missä saa kalastaa mato-ongella"
https://www.google.com/search?q=missä saa kalastaa mato-ongella&ie=UTF-8
"missä saa kalastaa heittovavalla"
https://www.google.com/search?q=missä saa kalastaa heittovavalla&ie=UTF-8
Etsin huipputaitavaa kirvesmiestä kartanoni terassia korjaamaan
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=242752&tstart=0
Näyttää vähän siltä, että yhä useammin työpaikan tarjonta on jotain "mikkihiiri-masottina" olemisen tarjontaa. Työpaikat ovat yhä useammin pieni vitsin aihe.
Tempputyöllistämistä? 40 miestä palkataan apinoiksi
1.8.2014
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2014/08/01/tempputyollistamista-40-miesta-palkataan-apinoiksi/201410738/139
Mölkkyjä orjatyönä
Posted on 19. kesäkuu 2014
http://sakutimonen.com/tag/kiskonnan-tapainen-tyosyrjinta/
Pihapelin maahantuojan katse on Yhdysvaltain markkinoissa
Mölkyn suosio maailmalla rakettimaisessa nousukiidossa
18.6.2014 17:21
www.hs.fi
Yksi mahdollisuus olisi vuokrata mansikkatila tai peltoa puutarhaviljelyy. Näin kuumana kesänä kasvaisi hyvin.
Saharan ilmasto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saharan_ilmasto
Jos Fennoskandia (Fennoscandia http://en.wikipedia.org/wiki/Fennoscandia) muuttuu subrooppiseksi alueeksi, voisi jo alkaa etsiä sopivia lajeja kasvatukseen. Tiedemiesten pitäisi jo luoda vaihtoehtoisia elinkeinoehdotuksia ja kasvilajeja sopivaan kasvatukseeen. Mikähän se kannattaa?
Subtrooppinen vyöhyke
http://fi.wikipedia.org/wiki/Subtrooppinen_vyöhyke
Kotimaa 20.4.2012 klo 16:16 | päivitetty 20.4.2012 klo 16:31
Perusta oma kanala takapihallesi
http://yle.fi/uutiset/perusta_oma_kanala_takapihallesi/5882266
Kanala
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kanala
Pesästä pöytään
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pesasta_poytaan_20270.html#media=20272
Avoimet työpaikat: Sirkus
Sirkusartisti, sirkusalan perustutkinto pk/yo
Sirkusalan koulutusohjelma / Lahti
http://www.salpaus.fi/sirkusala/nuorten-koulutus/sivut/tuote.aspx?pid=1623
Rooman valtakunnan hallinto ja politiikka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rooman_valtakunnan_hallinto_ja_politiikka
Rooman valtakunnan talous
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rooman_valtakunnan_talous
"Tasavallan ajan talousjärjestelmä
Rooman talousjärjestelmän peruskivi oli maatalous. Tasavallan aikana arviolta 90 prosenttia työskenteli ruoantuotannossa. Maan tuottavuus oli alhainen ja teknistä kehitystä ei juurikaan tapahtunut. Tasavaltalaistraditio korosti itsenäisen yksittäisen talonpojan asemaa. Pientilallisten määrä alkoi laskea tasavallan loppupuolella. Syntyi villoja ja latifundiumeja. Villat olivat keskisuuria useimmiten orjatyövoimalla hoidettuja tiloja, jotka myivät tuotteensa kaupunkeihin. Latifundiumit olivat suurtiloja, joilla sekä viljeltiin että kasvatettiin karjaa. Maan keskittyminen harvoille alkoi näkyä selvästi.
Orjien ja köyhälistön merkitys
Näkemykset orjien merkityksestä taloudelle vaihtelevat. Toisten mukaan orjien käyttö oli Rooman taloudelle välttämätöntä, kun taas toisten mielestä orjien vahtimisesta ja elättämisestä syntyneet kustannukset itse asiassa tekivät koko järjestelmästä kannattamattoman. Orjien käyttö oli laajamittaista ja kohtelu usein julmaa.
Rooman politiikka pyöri kaupunkiköyhälistön ympärillä. Tämän ns. vaalikarjan suostuttelu vaati usein poliitikoilta huomattavia taloudellisia ponnistuksia. Ääniä ostettiin kansankokouksissa ja väkijoukon suosiota tavoiteltiin kuuluisalla leipää ja sirkushuveja -taktiikalla (panem et circenses). Suurimmillaan Rooman ilmaisviljan jakelu annona vei kaiken Sisilian viljan.
Verotus
Verotuksen järjestivät tasavallan aikana alueiden hallitsijat kukin omalla tavallaan. Kvestorit olivat alemman tason virkamiehiä, jotka edustivat valtiota veroasioissa.[1] He maksoivat yleensä kiinteän summan Roomaan (aurum coronarium). Käytössä oli monenlaisia veroja. Juudeassa on mainittu verotettavan pääverolla yli 14 vuotta vanhoja miehiä ja 12 vuotta vanhoja naisia aina 65 ikävuoteen asti yhden sestertiuksen vuotuisella verolla. Myöhemmin tähän on lisätty omaisuusveroja. Mahdollisesti verotukseen on liittynyt ilmainen majoitus kuvernööreille ja heidän seuralaisilleen, sotilaiden majoitus ja huolto. Yksi tapa järjestää verotus oli publikaanijärjestelmä. Publikaanit olivat yksityisiä kansalaisia, jotka toimivat valtion verotuksen alihankkijoina. Valtio myi verotusoikeuden tietylle alueelle ja ajalle. Publikaanijärjestelmä kannusti publikaaneja yliverotukseen, ja järjestelmä oli tästä syystä vihattu (mielenkiintoinen esimerkki tästä on Raamatun kertomus Jeesuksesta ja publikaanista).
Rooman laajetessa sotasaalis muodostui merkittäväksi tulonlähteeksi. Valloitettuja kansoja alettiin myös verottaa. Rahaa kertyi niin nopeasti, että esimerkiksi 100-luvulla eaa. kansalaiset vapautettiin vuosikymmenien ajaksi veroista. Vähitellen näistä tuloista tultiin Roomassa riippuvaiseksi. Saavutetun elintason ylläpitäminen edellytti uusia valloitussotia ja jatkuvaa provinssien riistoa. Imperiumin muodostuminen vaikutti Välimeren tavarankuljetuksiin. Rooma alkoi kasvaessaan imeä hyödykkeitä yhä laajemmalta alueelta. Viljaa tuotiin aluksi Sisiliasta, sitten Egyptistä ja Pohjois-Afrikasta. Suola oli vallanhaltijoiden monopoli, josta maksettiin veroa. Maakuntien rajoilla kannettiin yleensä tullia."
Rooman valtakunnan talous
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rooman_valtakunnan_talous
"Rooman politiikka pyöri kaupunkiköyhälistön ympärillä. Tämän ns. vaalikarjan suostuttelu vaati usein poliitikoilta huomattavia taloudellisia ponnistuksia.
## Ääniä ostettiin kansankokouksissa ja väkijoukon suosiota tavoiteltiin kuuluisalla leipää ja sirkushuveja -taktiikalla (panem et circenses). ##
Suurimmillaan Rooman ilmaisviljan jakelu annona vei kaiken Sisilian viljan."
Kreikkahan on kuuin "panem et circenses".
Ilmaissossuturvan jakelu vei Suomen työpaikat.
Saksalaislehti tylyttää Suomea: ”On tehty enemmän väärin kuin oikein”
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288719878176.html
Suomen talous
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous
Työttömyyden pommi ja velkakello tikittää
22.1.2014
http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158959-tyottomyyden-pommi-ja-velkakello-tikittaa