ANKDAM,tyypillinen rkp:n rasisti

Joo olen minäkin huomannut että ankalla on välillä ollut vähän rasismiin viittaavia viestejä,mitä mamuihin tulee.

Ankdam on foorumin ylivoimaisesti fiksuin tunnistettava nikki.

Huora akka

RKP on rasistinen puolue

Netti fenno, outo Pohjolan kansa.
Nefe puhuu taas tapansa mukaan täyttä peetä sekoittaen huonon suomenkielentaitonsa johdosta asioita ja käsitteitä niin kuin vain nefe osaa!

Oman maan kansalainen ja maahamuuttaja, jolla maan kansalaisuutta ei vielä ole, eivät koskaan voi olla kansalaisoikeuksien ja yhteiskunnallisten palvelujen suhteen tasa-arvoisia.
Kyse ei kuitenkaan ole ihmisarvosta tai sen puutteesta vaan kyse on kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista.

Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Suomen kansalaisuuteen liittyy joitakin oikeuksia ja velvollisuuksia, joita Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla ei välttämättä ole.

http://www.infopankki.fi/fi/elama-suomessa/maahanmuuttajana-suomessa/suomen-kansalaisuus/suomen-kansalaisen-oikeudet-ja-velvollisuudet

"Ulkomaalaisilla, jotka asuvat Suomessa, on melkein samanlaiset oikeudet ja velvollisuudet kuin suomalaisilla. Seuraavat oikeudet ja velvollisuudet koskevat myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia."

Lista:
http://www.infopankki.fi/fi/elama-suomessa/maahanmuuttajana-suomessa/oikeutesi-ja-velvollisuutesi-suomessa

"Kaikilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Ketään ei saa kohdella eri tavoin esimerkiksi sukupuolen, iän, uskonnon tai vamman vuoksi.
Jokainen saa vapaasti sanoa ja kirjoittaa mielipiteensä".

Siis kenelläkään eisaa olla etuilukaistoja oppilaitoksiin terveydenhoitoon,yms.

Siinä Ankalle mittimistä.

Suomenkielisten syjintää.




.
Hoopo-Oskari
1 08 2014

Saako mistää tietoa kuika moni kansanedustajista on rekistöröinyt itsensä
ruotsinkielisiksi ja laittaneet lapsensa ruotsinkielisiin päiväkoteihin jo pienenä?.
Siinä toivossa että heistä kasvaa eliitiä koska pääsevät vähemmillä pisteillä
korkeakouluihin kuin suomenkieliset.? Ja kuinka kauan tätä on jatkunut?
Ja kuinka se on vaikuttanut maan hallitsemiseen ja talouteen pitkällä tähtäimellä?


Ruotsin kielellä on todellakin vakaa asema Suomessa, jopa niin vakaa että suomenkieliset 95% ovat jääneet paitsioon:

1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon. ( suomenkielisestä lukiosta kirjoittaneet)

2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.

3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.
Etuilua sanoo Hoopo-Oskari.

4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.

5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet.

Mistä em. tilanne johtuu? Siitä,että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:
R O T U S Y R J I N T Ä Ä kielenperusteella sanoo Hoopo-Oskari.

1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa ja Svenska Handelshögskolanissa ei saa vaatia tenttikysymyksiä suomeksi ) R O T U S Y R J I N T Ä Ä kielenperusteella sanoo Hoopo-Oskari.

2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa eikä Svenska Handelshögskolanissa ei saa tehdä gradua suomeksi)
R O T U S Y R J I N T Ä Ä Sanoo Hoopo-Oskari


3. Åbo Akademi eikä Svenska Handelshögskolan eivät järjestä pääsykokeita suomeksi
. R O T U S Y R J I N T Ä Ä kielenperusteella sanoo Hoopo-Oskari.

Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisille omat kiintiöt.

Ruotsinkielisille yliopistoille ei riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.
Syrjintää sanoo Hoopo-Oskari.

Pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy "sopivana".
R O T U S Y R J I N T Ä Ä kielenperusteella sanoo Hoopo-Oskari.

Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia varten, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna.

Kielipoliisi



Juris magister Corinna Tammenmaa har utnämnts till språkrättsråd vid justitieministeriet.

42 personer hade sökt till tjänsten som är placerad vid justitieministeriets enhet för demokrati, språk och grundläggande rättigheter.

Språkrättsrådet sköter olika administrativa uppgifter som hänför sig till språklagen och förverkligandet av de språkliga rättigheterna. Det rör sig om en ny tjänst som är en del av nationalspråksstrategin.

Till språkrättsrådets uppgifter hör till exempel att samordna verkställandet av nationalspråksstrategin och fungera som första sekreterare i delegationen för språkärenden.
Vissa frågor mer brådskande

- Det handlar mycket om att sätta i kraft den här nationalspråksstrategin. Det gäller både språkliga rättigheter men också att se till att tvåspråkigheten är till nytta för hela nationen, säger Tammenmaa.

- Det finns vissa specifika frågor som är mer brådskande än andra, som till exempel att förbättra situationen för språkbad.

Tammenmaa kommer ändå att arbeta på en bred front, och säger att nationalspråksstrategin är väldigt bra och innehåller många konkreta åtgärder.

Tammenmaa tillträder som språkrättsråd den 15 september 2013. Hon har tidigare arbetat bland annat vid Finlands Kommunförbund, som jurist på advokatbyrå, som specialmedarbetare för migrations- och Europaministern samt som lagstiftningssekreterare för Svenska riksdagsgruppen.

Tammenmaa är bosatt i Kyrkslätt och är också förbundsordförande för Hem och Skola.


Jag har inte märkt nyheten om utnämning i finsk media. Åtminstone finskayle berättar inte om saken. Vaalikone 2012 berättar vad språkrättsrådet lovade i valet 2012. (endast på svenska) Hon arbetar bl.a för att Kyrkslätt, Sjundeå och Ingå blir en kommun.
Verkar vara en lämplig person till tjänsten.
Det behövs en korrespondent som tar hand om att varje finskspråkig får kunskap om det som man talar och syslar i svenskfinland.
Kanske det är dags att byta grundlagen så att finskan är enda officiell språk här. Nu det är språkpolis vad därefter? Ska man sparka alla som inte kan svenska? Och sen ska man förbjuda människorna att tala finska? Man har ju redan förbjöd allt som har med finskheten att göra. Ska man anställa mera språkpoliser som reser omkring i Finland och kollar att man talar svenska? Man börjar bli helt tröt med det här.

"Nylander sanoi sen, minkä kaikki ovat tienneet jo ennestään: pakkoruotsia lukeneita suomenkielisiä tarvitaan palvelemaan ruotsinkielisiä, joille tietenkin koulutusetujen ja kielikiintiöitten avulla kelpaavat vain hyväpalkkaiset ammatit. Ahvenanmaalla on vain kymmenesosa manner-Suomen ruotsinkielisten määrästä, mutta siellä riittää omaa väkeä myös palveluamatteihin, niin ettei tarvitse pyytää suomenkielisiä pilaamaan heidän idylliään"..

RKP:n kuningas ajatus SUOMI RUOTSALAISEKSI.

Porttiteoria on teoria, jonka mukaan maailmankieli ruotsin osaaminen toimii "porttina" muihin maailmankieliin kuten kiinaan, hindiin, venäjään ja englantiin. Tämä johtaa ennen pitkää siihen, että ruotsia osaava suomalainen oppii kaikki muutkin maailmankielet vääjäämättä.

Porttiteoria perustuu kahteen tosiasiaan:
ruotsi on maailmankieli, koska sitä sitä puhutaan maailmassa
kaikki maailman kielet ovat sukua, koska kaikki ihmiset ovat sukua Aatamille ja Eevalle.

"Petrus Bång oli lukenut ja oppinut mies, joka osasi myös suomea. Hänen teoksensa Ruotsin kirkon historiasta (1675) ei aivan täytä kaikkia nykyajan laatuvaatimuksia. Hän mm toteaa, että Aatami toimi piispana Kälkestadissa Ruotsissa".( Wikipedia )

Porttiteorian toimivuus on helppo havaita empiirisesti: pakkoruotsia opiskelleet suomalaiset osaavat englantia yleensä paremmin kuin ruotsia. Ruotsin kieli ei siis ole vain historiallisesti välttämätön, perustuslain vaatima ja hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen edellytys, vaan myös epäitsekäs kieli: mahdollistaessaan suomalaisille englannin osaamisen, pakkoruotsi taantuu ja uhrautuu mukisematta?.

Porttiteorian tutkimuksesta ja ylläpidosta Suomessa vastaavat Svenska Kulturfonden, leppäkertut (Coccinellidae), Kimmo Sasi Paavo Lipponen ja Ahtisaari.

( varoitus: viimeisten tutkimuksien mukaan pakkoruotsi kaiken muunlisäksi
aiheuttaa RKP:le päänsäkyä :-)

Aito-mongoolin tekemä avaus.

Så, så! Kukkahattutäti Ministeri Anna- Majan mielestä artikkeli on liian keskusteleva. Hän suosittelee rikosilmoituksen uhalla palaamaan takaisin yhteen totuuteen maahanmuutosta ja pakkoruotsista.
Tyypillinen suomenruotsalainen.

”Jag vill vittu köpa en vittu ny kevari i marraskuu vittu!”

”Norsen, Hanken, Handelsbanken.”

~Suomenruotsalaisten elämänkaariruno

Suomenruotsalaiset (ruots. finlandssvenskorarrorna) ovat pieni kansallinen enemmistö Suomi-nimisessä diktatuurissa. Heidät voi jakaa karkeasti ottaen kahteen heimoon, etelänrantaruotsalaisiin (bättre folk) ja lännenrantaruotsalaisiin (sämre folk). Molempia kutsutaan yhteisnimellä ankdammen. Suomenruotsalaiset puhuvat äidinkielenään suomenruotsia, jota oikeat ruotsalaiset kutsuvat nimellä muminsvenska.


Etelänrantaruotsalaiset

Etelänrantaruotsalaiset ovat vakuuttuneita ylivertaisuudestaan ja katsovat sivistyksen saapuneen Suomeen vasta, kun joku ruotsalainen pilipalipastori käväisi täällä kylässä ja jätti maksamatta ylläpidosta Lalli-nimiselle talonpojalle. Lallikin oli todennäköisesti suomenruotsalainen, mutta pöyristyi tapahtuneesta kuitenkin.

Tosiasia on, että Suomessa on tasan yhtä paljon suomenruotsalaisia ja biseksuaaleja, kumpiakin 5,6 %. Tämän rantasvedut katsovat oikeuttavan sen, että Suomi-diktatuurin koulutusjärjestelmä haaskaa joka vuosi kymmeniä miljoonia koulutus-ecuja opettaakseen kuopiolaiset teinipojat muodostamaan lauseet "ruulikt att reffa", "ja veet intte" ja "Ja taalar intte svenska". Todellisuudessa suuri osa etelänrantaruotsalaisista ei edes puhu ruotsia, vaan sekakieltä. Koska koko kielenopetus on suunnattu vain tuottamaan ruotsinkielentaitoisia palvelijoita etelärannikon herroille, olisi paljon järkevämpää opettaa koululaiset puhumaan todellista eteläsuomenruotsia ("jättekiva att runkka hemma")

Pitkällisen aivopesun tuloksena myös osa suomenkielisistä on saatu uskomaan etelänrantaruotsalaisten ylivertaisuuteen, se on jopa kirjattu diktatuuriin perustuslakiin. Myös Yleisradio on mukana tässä aivopesussa, ja niinpä se omistaakin suuren osan ohjelma-ajastaan tekstityille ruotsinkielisille ohjelmille, jotka käsittelevät pääasiassa saariston luontoa, Janne Holménia, Itämeren tilannetta ja uusia niksejä itsepainettujen lahjapapereiden valmistukseen.

Eteläsuomenruotsalaiset vaalivat ylpeinä omaa kylttyyriään, johon kuuluvat juhannuspäivän salkotanssit, paskanmakuinen saaristolaisleipä, marginaalilaji käsipallo ja sivistynyt pikkusormenheiluttelu, jossain mitoissa myös sisäsiittoisuus on osa etelänrantaruotsalaisten tapakulttuuria, jottei tulisi sekoituttua tyhmiin suomijuntteihin sekä tietysti siitä valittaminen, kuinka suomenkieliset suhtautuvat heihin niin vihamielisesti (tässä on nähtävissä selvä yhteys juutalaisiin). Eteläsuomenruotsalaiset ovat itseasiassa niin ylpeitä kulttuuristaan, että haluavat aivan välttämättä jakaa sen myös suomenkielisten kanssa.

Etelänrantaruotsalaisten elinkeinoihin kuuluvat golfpallojen lyönti mereen Itämeren pohjan höttööntymisen estämiseksi (Suomen ympäristökeskus maksaa tästä EU-direktiivissä säädettyä ympäristötukea) sekä purjehtimisesta saatava toimeentulotuki (Kelan kaavake Å 69).

Eteläsuomenruotsalaiset asustelevat pääosin Helsingin, Turun ja Maarianhaminan muodostamassa kolmiossa.

Jo 200 vuotta sitten
14.1.2014 01:59

Jo 200 vuotta sitten opiskelijat vaativat oikeuksia suomen kielelle
den 13 januari 2014 kl. 16:53
Suomen vapauduttua Ruotsin vallasta 1809 ensimmäisen anomuksen suomen kielen sorretun aseman korjaamiseksi tekivät Turun akatemian opiskelijat jo 1821. Suomen kieli saatiin kuitenkin oppiaineeksi vasta 1843 mutta opetuskieleksi jopa yli vuosikymmen myöhemmin, 1856. Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu aloitti vasta 1856 - Jyväskylässä, ja jopa Joensuu sai suomenkielisen oppikoulun ennen Helsinkiä. Edes jonkinmoinen kielellinen tasa-arvo saatiin ruotsinkielisten raivokkaan vastustuksen takia vasta 1900-luvulla.

Seuraavassa 1821:n tosi mielenkiintoinen mutta vain hyvin harvojen tuntema kirje suomennettuna. Tämä Katri Karasman suomennos ja alkuperäinen kirje ovat nähtävinä näyttelyssä "Äidinkieli oppiaineena 170 vuotta", jonka Turun pääkirjastoon ovat järjestäneet Turun seudun äidinkielen opettajat ja Turun yliopisto. Näyttely on avoinna tämän kuun loppuun.

Lukekaa tämä hätkähdyttävä kirje ja ihmetelkää, että vieläkin, lähes 200 vuotta myöhemmin suomenkieliset joutuvat taistelemaan kielellisten oikeuksiensa puolesta.

______________________________________________________

Jalosukuinen Suuriruhtinas!
Armollinen Herra!

Jos on totta, - ei koskaan näiden kylmien sielujen kiistämä, joihin vain alhainen itsekkyys vaikuttaa, että ihmisen koko hyvinvointi on erottamattomassa yhteydessä hänen isänmaansa kanssa; niin ei voi tätä kukaan elävämmin tuntea kuin nuorukaiset, jotka vapaina yksittäisistä elämän huolista, valmistautuvat tulevaisuuden yhteiskunnan palvelukseen, jonka huomassa he ovat kasvaneet. Me tunnemme ainakin tämän totuuden arvon ja sydämen siitä sytyttämänä uskallamme lähestyä Teidän Keisarillista Korkeuttanne, vakuuttuneina siitä, että nuorekas uutteruutenne rakastetun isänmaan hyväksi ei vaikuta liialliselta tai teennäiseltä, kun sillä tosiasiassa on perustana sisäinen toivomus, että meistä tulisi kelvollisia kansalaisia.

Harvinainen kohtalo on ikivanhoista ajoista lähtien levännyt suomalaisen kotiseutumme yllä siinä mielessä, että kieli, jonka oikeastaan pitäisi olla kaikkien äidinkieli, on ollut alistettuna, unohdettuna ja halveksittuna kansanryhmissä, jotka vaativat itseltään koulutetun ja sivistyneen nimitystä. Ruotsi on kokonaan vallannut sen oikeudet. Sen vuoksi kaikki maan lainsäädäntö, kaikki siviilihallinto ja yleinen taloudenhoito käyttää kieltä, jota sen suurin osa, jonka hyvinvoinnista on kyse, ei ymmärrä eikä melkein kukaan asianosainen kykene välittämään näille oikeaa tietoa siitä, mitä he ovat velvollisia tietämään. Esivallan käskyt ja määräykset tulevat harvoin rahvaan tietoon, sillä sekä kirjalliset että suulliset käännökset, joita niistä tehdään, tapahtuvat suomella, usein niin barbaarisella, että ne ovat suomalasille tuskin ymmättettävämpiä kuin ruotsi. Myös uskonoppineet jakavat tämän epätietoisuuden yhtä suuressa määrin kuin Suomen muut virkamiehet. Halveksunta suomea kohtaan on mennyt niin pitkälle, että myös ne virkailijat, jotka ovat syntyneet talonpoikaistossa ja siten lapsuudestaan asti ovat puhuneet runsaasti tätä kieltä, sittemmin toimineet muiden kanssa menettäneet sen valmiudet ja valitettavasti halunneet kadottaa sen, koska yleisen vallitsevan mielipiteen mukaan ensimmäinen sivistyksen tuntomerkki aina oli puhua huonosti suomea. Älköön Teidän Keisarillinen Korkeutenne luulko, että tässä harmillisessa anomuksessa olisi mitään liioiteltua – sen totuus on päivänselvän avoin. Tämä paha tilanne on kuitenkin senlaatuinen, että se voidaan tulevaisuudessa oikaista. Keinoja, jotka johtavat tähän tavoitteeseen, pidämme hyvin tärkeinä, se on, että taitava suomen kielenopettaja kiinnitetään Turun keisarilliseen yliopistoon. Ennestään on neljä ohjaajaa muissa uusissa kielissä, mutta on selvää, että niissä kaikissa voi opiskeleva nuoriso helposti hankkia myös yksityisopetusta, mutta suomessa se on nykyään mahdotonta. Edellisiä kieliä voi suureksi osaksi omin päin opiskella hyvien oppikirjojen avulla, joita on saatavilla kaikkialla. Suomen kielessä myös tämä tie on suljettu. Me anomme siksi syvimmässä alamaisuudessa Teidän Keisarillista Korkeuttanne huomaavan tämän tunnistettavan puutteen suomalaisessa yliopistossa ja vaikuttamaan opettajapaikan perustamiseen suomen kielessä. Toivome tätä Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan koska Tarton yliopistossa on opettaja sekä virossa että lätin kielessä, ja siihen nähden suomella on kieltenopetuksen tarpeellisuuteen katsoen täysin sama tilanne.

Syvimmällä kunnioituksella ja alamaisuudella esitämme

Jalosukuiselle Suuriruhtinaalle,
Armolliselle Herralle!
Teidän Keisarilliselle Korkeudellenne
alamaisimmat palvelijat

Kotimaa 3.10.2011 klo 7:34 | päivitetty 14 11 2013 klo 13:26
Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
( Rotusyrjintää kielenperusteella sanoo Hoopo- Oskari )

Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa on noin kaksituhatta opiskelupaikkaa. Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa on noin kaksituhatta opiskelupaikkaa. ( Eikä yhtään suomenkielellä SUOMESSA )

Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten.( suojatyöpaikkohin sano Hoopo-Oskari )

Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.?( Avuttoman herrakansan pavelut koska herrakansa ei koulutuksessaan oppinut senvertaa että osaisivat palvella toisiaan(sanoo Hoopo-Oskari )

- Se ei ole suomenkielisten syrjintää.?(ONHAN SE SANOO Hoopo-Oskari )

Suomenkielisiä opiskelijoita opiskelee jonkin verran ruotsinkielisissä korkeakouluissa ja päinvastoin. Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi.

Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.
( Koska opetusminiteriö on tällä hetkellä RKP:n hallussa? sanoo Hoopo-Oskari )

- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen.

Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla? ( rotuerottelua kielenperusteella?)

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.

"Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä toteaa, että yliopistot ovat autonomisia ja vastaavat itse valintakiintiöistään"?.( rotuerottelua kielenperusteella, sanoo Hoopo- Oskari )

- Ennakoinnit loppuvuonna valmistuvasta kehittämissuunnitelmasta osoittavat, että jonkin verran on varaa vähentää koulutusta myös ruotsinkielisellä puolella

Suurin osa vähennettävistä opiskelupaikoista kohdistuu kuitenkin ammattikorkeakouluihin. Yliopistoissa humanistista, yhteiskunnallista, insinööri- ja media-alan koulutusta supistetaan kuten suomenkielistenkin opiskelupaikkoja.

- Niissä on nyt tämä iso tarkastelu meneillään.( ja ei sanota etes Hoopo-Oskarille )

Lehikoinen ei sitä sano, mutta muualta opetusministeriöstä kerrotaan, että ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta ei suinkaan vähennetä, vaan sitä tullaan päinvastoin lisäämään tulevaisuudessa.( ja suojatyöpaikkoja tullaan lisäämään,sitäkään ei kerrota Hoopo-Oskarille)
JA LOPUKSI A O Freukan rasistinen teesi
"SUOMEN RUOTSALAISTEN TULI PUOLUSTAA MAKSOI MITÄ MAKSOI, RUOTSINKIELISTEN YLIVALTA MAASSA".

Siksi suomessa on pakko sekä virkamiesruotsi.

> Ohituskaista on siis olemassa, ja vaikka ruotsinkielisten suhteellinen osuus suomalaisista vähenee koko ajan, niin tuon ohituskaistan imu ei heikkene, vaan saattaa jopa vahvistua.

Olipa typerä kommentti.

Eduskuntavaaleihin tehdään kielipolitiikasta vaaliteema.

Se takaa persujen kannatukselle hyvän tuloksen!