Heti, kun suru-lapsi alkaa leikkiä pihalla, hän joutuu suomenkielen kielikylpyyn. Suruperheet eivät valita mutta on enemmän kuin ymmärrettävää, että he ylläpitävät kokonaan ruotsinkielisiä kouluja, lastentarhoja jne. säilyttääkseen kielensä. Suomenkieliset aloittavat hirveän valitusvirren, jos joku suomenkielinen on pistänyt lapsensa ruotsinkieliseen kielikylpyyn. Herkkää tuntuu olevan.
Suru-lapset pakkokielikylvyssä
Herkkä kielikylpylä
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vapaaehtoinen kielten opiskelu ja kielikylvyt aina hyvä juttu, ei siinä mitään pahaa oli.
Surulle suomenkieli pakko opiskella kun suomen pääkieli nyt on suomi, josta hyötyä kaikille!
Suomenkielisille ruotsinkieli vieras kieli ja suurimmalle osalle hyödytön kieli kun sitä ei kuule eikä voi käyttää elämänsä aikana.
Toki defacto vähemmistökieltä ruotsiakin Suomessakin jonkin verran tarvii joten tottakai ok laittaa lapsia ruotsinkieliseen kielikylpyyn.
Toiset laittaa lapsensa englanninkieliseen tai saksankielisen kielikylpyyn:)
Valinnaisuus tärkeä osa demokratiaa, johon ei enää nyky EUn aikakautena kuulu pakkoruotsitus.
Tuohan on tilanne kaikilla vähemmistöillä kaikissa maissa, jossa on yksi ylivoimainen pääkieli. Ei kyse ole todellakaan vain surujen "ongelmasta".
Kyllähän tuolla todettiin, etteivät surut valita eikä se ole ongelma. Eipä tietenkään. Mutta saavat he lapsensa opettaa ruotsinkielen taitajiksi vai onko nettifennoilla tätäkin vastaan jotakin.
Joo apartheid on apartheidia.