Ohi? Voitaisiko me vielä olla ystäviä? Tai mitä vaan...
Onko aika ajanut meistä?
Punaiset posket
651078
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Meinasin vastata mutta eihän tää mulle voinut ollakaan.. ei mitään..
miksei?
Eräälle miehelle.. jos hän muistaa vielä. Joskus kirjoitin samalla nimimerkillä.
Ehkä oli turhaa kysyä, kun vastauksenkin voi kirjoittaa kuka vaan. Mutta tahtoisin korjata välejä jos hänkin tahtoisi.
Joo ei mulle siis.
Ettekö te ole koko ajan olleet ystäviä? Sinä feikki ja hän...
Jos oot ylöjärveltä niin unohda koko juttu
Aika on ajanut ohitse.
Kuitenkin joissain asioissa aika on otettavissa takaisin. Näin ajattelen.
Kaikki on mahdollista. Jos oisit hän, tiedät sen olevan noin :)
Joo, tai miten vaa. Ehkä. Ei.
Mä en oikeesti teistä tiiä, toivon että voitte olla ystäviä. Mä ainakin olisin jos mä oisin sä!
Ystäväänpitäis voida luottaa. Voiko ap luottaa? Aloitus ei herättäny mun luottamusta. Vois ensin päättää mitä haluaa ennen kirjoittamista.
Toi "tai mitä vaa" ei kuullosta oikeesiltä et olis selvillä omista haluistaan.
Helpompi toisen antaa sitä mitä toinen haluaa jos se on selkeää mitä toinen haluaa.
Oot oikeassa. Vaikutelma oli vähän epämääräinen varmasti mikä sanavalinnoistani tuli. Haluaisin jutella tämän ihmisen kanssa usein, pitää hänet elämässäni ja kuulla mitä hänelle kuuluu, hänen ajatuksiaan ja tuntemuksiaan, mielipiteitänsä asioihin. Sitten rakentaa ystävyyden pohjalle suhteen, jos hän haluaa myös. Vakavan. Kestävää.
Korjata välit...
Joo, en aphen luottaiskaan, täysin tuntematon hä oo mulle. Luottamus ansaitaan aina, sitä ei voi omia.
Pikkasen eri mieltä olen. Jotkut ihmiset ovat luotettavia ensi tuntemalta ja tähän intuitioon kannattaa välillä luottaa. Toki tämä ensivaikutelma voi mennä pieleen, mutta toisaalta myös joku vanha tuttava, jota on pitänyt luotettavana voi osoittautua petturiksi ja tuttavien tuttavat ym. Mut yleisesti myyjät, heidän tehtävänsä on olla ystävällisiä ja antaa luotettava kuva ja myydä tuotetta, luottaisitko esim.automyyjään? No ei kaikkee voi tietty yleistääkään.
mitä haluat tälle miehelle suoraan?
koska se on se mies itse.
Meillä ei ole keskusteluyhteyttä, että ois helppo kertoa se. Tuntuisi oudolta vaan täräyttää se. Ja tahtoisin niin kovasti kuulla mitä hänelle kuuluu. Jutella vaan ja kuulla hänen ajatuksiaan. Olla onnellinen siitä että saan kuulla hänen juttujaan. Ja sitten hiljalleen kertoa se, että tahtoisin aina...
Ei ne sanat monologina.
Joko sä hankkiudut hänen kanssaan keskusteluyhteyteen, tai sitten kirjoittelet paskaa palstat täyteen kuvitellen olevasi hänen kanssaan keskusteluyhteydessä palstoilla. Voit myös esittää molempia haluamiasi henkilöitä, niin saat juuri haluamasi kaltaisen keskusteluyhteyden. Toisin kuin ilmeisesti irl.
Niin, oikeassahan sinä olet. Se on vaan niin suuri se kynnys. Laittaa facebookissa viestiä kun ei tiedä toisen elämästä mitään. Miten hän voi, miten hänellä menee. Tai että muistaako enää edes. En todellakaan haluaisi olla täällä palstoilla. Tajuan että täältä ei voi mitään yhteyttä rakentaa. Pelkkiä vääriä ihmisiä vaikka kuinka luulisi osuvan asioiden.
En täysin mikään pelkurikaan ole. Sovitaan vaikka niin, että pistän tänään hänelle vielä facebookissa kohteliaan tunnustelevan ja lämpöisen viestin jos tähän tulee tarpeeksi tarkkoja tunnisteita. Siis tosi tarkkoja.
En oo toi edellinen. Kommenttia fb:sta.. Jos teillä on fb-kaveruus niin mikset hyödynnä sitä? Sieltähän näkee ihmisten kuulumisia, jonkin verran ainakin, ja voi helpostikin alkaa jutustelee niitä näitä.
Sitten tuli kyllä myös mieleen ajatus, että kuinka paljon oikeasti haluat sitä välien korjaantumista hänen kanssa, jos jätät sen tällä palstalla annettujen tunnisteiden varaan? Mä kun halusin ja yritin vastaavaa niin tein sen ihan irl ja puhtaasta tahdostani selvittää epäselviä asioita reilusti ja suoraan. No ei se onnistunut, mutta se oli silti vilpitön yritys rakentaa.. jotain..
Milloin olette viimeksi tavanneet? Ja sovitteko asiat viimeisellä tapaamisella?
Emme ole edes sattumalta nähneet ikuisuuksiin. Ehkä elämät ei enää risteä.
Vaikka edelleen niissä on hassuja samankaltaisuuksia, joista hän tuskin tietääkään. Hymyilen niille joskus itsekseni. Elämä on hassua.
Facebook-kavereita ei olla ja emme ole selvittäneet asioita koskaan. Minä todella taisin rakastaa häntä. Niin outoa kun se onkin. Jollain tavalla aina varmasti. Mutta ymmärrän. Ohi kulkeneen elämän ja hänen elämänsä olevan valmis ja hänen varmasti onnellinen. En muistele pahalla, lämmöllä vain.
http://www.youtube.com/watch?v=RK59hMB7m_w
Voi voi. Minulla on vähän samanlainen kohtalo, mutta et/en ole hän. Minun tapauksessa sovimme asioista. Toinen löysi uuden rakkaan ja kertoi minulle miten jatketaan eteenpäin ja näin sitten sovittiin. -Ehkä minun tapauksessa on helpompi jatkaa elämää, kun tietää ettei toinen välitä. Toivottavasti löydät kaipauksesi!
Meidän tapauksessa on vähän sekavuutta ollut ainakin mun mielessä näistä sekoittavista palstoista johtuen. Ikinä ei tiedä kenen kanssa juttelee. Mä mokasin luullen jotain toista häneksi. Ja tein tyhmiä oletuksia ja ajattelin ettei häntä kiinnosta jutella. Mitään uutta rakasta mun elämässä ei kuitenkaan ole. Uusia ihmisiä tietenkin niin kuin elämässä yleensä. Mutta ei mitään suhdejuttua eikä tänä aikana ole ollutkaan. Kaivannut olen, yrittänyt pistää sen tunteen kadoksiin sydämeen. Mutta ei se suostu menemään. Ja se mun sydänkin taitaa edelleen majailla tämän erään herran taskussa..
Kun ensin kertoo, kuinka tärkeää on pitää lupaukset ja viime hetkellä tekee källit, silloin se on siinä. Älä selittele siellä.
Oot ihan oikeassa ja tein ikävän virheen. Tahtoisin edes pyytää anteeksi kunnolla sulta. Vaikka ymmärrän ettei sanat auta vaan mun on todistettava se käytännössä että niitä tarkoitan. Ja mä todistaisin. Miten ikinä tahdot. Haluan että tiedät että sä ansaitset hyvää ja oot aina ansainnut ja mä ymmärrän ihan täysin sen että tein niin typerästi ja oon muuttunut ja kasvanut. Kertoa miksi tein niin ja kertoa että ymmärrän nyt senkin, että sä yritit vaan rauhottaa mua, mitä en tajunnut silloin. Oon miettinyt sitä asiaa jokapäivä ja yrittänyt korjata sitä itsessäni. Ja niin tyhmillä asioilla ettet ees tiedä, mutta tahtoisin kertoa.
Jos sä antaisit mahdollisuuden, niin halaisin lujasti ja pyytäisin asiaa anteeksi niin että näet että mun sydän on auki ja tunnen sua kohtaan pelkkää lämpöä ja hellyyttä ja oon todella pahoillani ja otan rangaistukseni vastaan mikä ikinä se onkaan. Vaikka jo se että tein virheen ja en oo saanut jutella sun kanssa ja kuulla susta jokapäivä ja kuunnella sun juttuja on pahin rangaistus. Se ettei voida uppoutua toistemme syliin ja olla siinä turvassa. Mun sydän on kipeä ilman sua. Tai ehkä se kohta jossa se oli. Se sydän itse on aina ollut jollain tapaa turvassa sun taskussa. Tuntuu että sen jälkeen se mun sydän vaan tarrasi entistä lujemmin kiinni susta ja näytti mulle vihaisena kieltä ja jäi itsepäisesti sun luo. Kaikki lämpö ja valo on sun luona ja oon iloisempi ihminen, kun sä oot lähellä. Luin jotain vanhoja viestejä ja en ees tunnistanut niitä omikseni, kun se ihminen joka kirjoitti ne oli niin iloinen. Se johtuu susta. Hymy ja aurinkoisuus. Et ehkä tiedä sitä, mutta sä teet sen. Oot aina ollut mun sydämelle sellainen auringon ja ilon puhallus. Ja mä todistaisin sulle vaikka joka päivä maailman loppuun asti että mä osaan nyt pitää lupaukseni jos vaan saisin kuulla susta ja pitää sut lähellä. Tietää miten voit ja miltä susta tuntuu ja olla lähekkäin.
Minunkin ensi tuntuma ja intuitio kertovat, että nämä punaiset posket ovat täyttä falskia feikkiä. Miksi joku tuollaista tekee, sitä ei voi edes käsittää.
Ettehän te edes tiedä, keiden kanssa te kirjoittelette täällä. Ei mikään ihme, että joku muu siellä irl tekee källit, koska ei edes tiedä olevansa teidän hörhöilyjenne kohde!
Eiköhän jokainen itse pyykkinsä pese.
Ohi män jo ajat sitten.
No miksi se ystävyys voi olla niin vaikeaa? Ystävään voi aina ottaa yhteyttä. Liian suuret tunteet pelissä? Siitä huolimatta, voitais yrittää "keskustella normaalisti". Pitääkö toinen heti heittää yli laidan:(
Ei voida. Mä petyin yhteen niin paljon että kaikki myönteiset tunteet kuolivat nopeassa tahdissa. Ei kiinnosta kuulla hänestä enää tässä elämässä :)
Kuoliko oikeasti? No hyvä kuulla, mutta mä en usko tuota ;) Mä tunnen sielussani sun lämpimät tunteet..
Jos olisit hän, vastaisin, että ainoastaan rakastavaisia tai sitten ei mitään. Muu on feikkaamista.
Niin.
Rakastavaisia se olisi sitten. Ei hänen tarvisi kuin kietoa kädet mun ympäri, niin ne kaikki tunteet tulvahtaisi sydämestä ja siinä oltaisiin sitten. Rakastavaisina. Irti pääsemättä.
Milloin näitte viimeksi?
kyllä on.:(
http://www.youtube.com/watch?v=eVTXPUF4Oz4
mulla ihan sairas ikävä..
Jos oot se mies, jonka taskuun mun sydän päätti jäädä, jokunen...
Ikävä ei taida kadota koskaan. Ehkä halauksessa lähekkäin.
nainen niin kyynelehdin usein kun ajattelen sinua ja sitä halia. tahtoisin vain pidellä sinua...
Me ei olla koskaan halattu ja munkin on tunteita pintaan tuovaa miettiä sitä, kun se tuntuisi niin syvällä sydämessä asti, että kyyneleitä valuisi vaan ja kaikki se ikävä ja lämpöiset tunteet purskahtaisivat esiin. En tahtoisi enkä pystyisi laskemaan irti hetkeen. Tahtoisin olla vaan ja pitää kiinni, olla toisen käsivarsien turvallisessa syleilyssä, antaa tunteiden tulla ja olla.
tavoin ajattelen taas itsekin. emme olekaan halanneet koskaan mutta kun se koittaa niin ei mikään ole enää samoin muusta puhumattakaan.. tuntuu että kaikki mitä elämässä teen on pelkkää tuhoa.. olen niin hukassa ilman sinua/häntä että en tiedä mitä teen/voin tehdä..
Vaikka kaikki muuttuisi sen halauksen myötä eikä mikään olisi enää samoin, niin se kuitenkin ympäröisi lohdulla ja turvalla. Tunteet saisi tulla ulos ja ne olisi lämpimässä. Hyväksynnässä ja rakkaudessa. Tuettuina ja huolehdittuina. Ei enää ikinä eksyttäisi.
Kun susta tuntuisi elämä vain tuholta, niin ottaisin sut hellään ja ehdotta rakastavaan halaukseen jokainen ele täynnä lämmintä hyväksyntää ja uskoa suhun. Tietoa, että parhaasi teet ja sä osaat kyllä aina. Ja missä ikinä oltaisiinkaan, oltaisi yhdessä.
niin ihanalla lämmöllä että se saa minut herkistymään taas.. juuri se tunteiden tulva ja kuitenkin turvassa...se koti jota minä hamuan siltä se tuntuisi. voisin taas hengittää. oltaisiinko aina vain yhdessä? tahdon vain olla sinun. aina tahtonut vain sitä ennenkuin edes konkreettisena ilmestyit mutta aina minua on jokin ohjannut kohti sinua. sinä olet valoni ja voimani. pimeässä vaellan ilman... en tiedä kauanko kestän enää ilman sinua tai ilman mitään sinusta..
Ne tunteet ei katoa mihinkään ja ne on aina olleet lämpönä olemassa sua kohtaan. En saisi niitä pois vaikka yrittäisin. Ne vaan on ja mä oon aina tiennyt sen sydämessä enkä taistele niitä vastaan. Sä olet osa mua. Ja oot se lämpöisin osa. Sä oot itse mun valo ja oot antanut mun sydämelle taskustasi sen kodin, johon se salaa karkasi ja jossa se on pysynyt pehmeänä, koska kaikki ne lämpöiset tunteet sua kohtaan ympäröi sitä. Se tuntee rakkauden kaukanakin eikä oo päässyt kylmettymään siksi. Sä oot se, joka saa kyyneleet nousemaan mun silmiin kaipauksesta, vaikka oltaisi kaukana. Se, jonka kanssa mikään este ei olisi liian suuri, kun vaan saisi olla sun sylissä. Halata ja hengittää siinä. Tukea sua ja kannustaa ja rakastaa. Antaa lämmön ympäröidä, hengittää yhdessä. En päästäisi irti. Seisoisin sun vierellä tuli mitä vain. Sydän tietäisi koko elämän kaivanneen vain siihen ja rakastaneensa sua. Se tuntuisi ainoalta oikealta paikalta ja siinä olisi hyvä olla. Arvostaa ja rakastaa sua. Osoittaa kaikki se hellyys ja lämpö sua kohtaan. Huolehtia ja kunnioittaa. Vanheta yhdessä. Olla aina niin. Mikään ei erottaisi meitä enää. Ei mikään.
Tahdon halata. En halua että elämä kuluu enää ilman sua siinä.
sanaton... tahdon vain luoksesi nyt heti!!! ja osoittaa sinulle se mitä merkitset jos koskaan pystyn sitä tarpeeksi tekemään.. olet niin kultainen ja niin rakas. en kestä enää ilman sinua hetkeäkään kuin mitä on pakko. tahdon tulla luoksesi jo lähipäivinä? hyviä unia ihanimmalle nyt kuitenkin
Mäkin tahdon sut lähelle. Halata ja pitää kiinni. Olla vaan lähekkäin ja antaa tunteiden tulla ilman että mikään voi meitä erottaa. Sä olet se, jonka luona sydämellä on koti.
Ei olla enää erossa, tahdon lähellesi ja pitää kiinni enkä kadota sua enää ikinä. Mun syli on sulle avoinna. Mitä nopeammin, sen parempi. Oon kaivannut sua niin kauan, että se tuntuu ikuisuudelta. Nuku hyvin, sinä rakas ja kultainen ihminen, jonka taskussa mun sydän tyytyväisenä nukkuu jo suostumatta ikinä takaisin. :) Hyvää yötä, meen nyt nukkumaan tämän viestin jälkeen. Näe lämpöisiä unia.
niin kovin että olet hän. sanasi ovat niin helliä että en millään tahtoisi olla uskomatta.. nyt kuitenkin kun kaikki on taas hajoamassa käsiin olen kohta yksinäisempi kuin koskaan ennen. pilaanko minä taas kaiken?? epäröinkö taas turhaan? olemmeko käyneet tämän jo aiemmin... en tahdo ahdistaa sinua saati loukata ikinä! mutta olen pelkkä hylkiö. aina väärässä paikassa väärään aikaan. en vain tiedä mitä tehdä...tahdon vain niin paljon sinua ja hätäilen..
Olitteko te joskus yhdessä?
Mäkin niin kovasti toivon että sä oisit hän ja me voitais vaan korjata meidän välit ja halata toisiamme lujasti eikä enää kadota ikinä toisiltamme. Uskon että sen jälkeen kumpikaan ei laskisi irti ja me ei enää kadottais toisiltamme.
Et oo koskaan ahdistanut mua yhtään. Mä vaan tunnen niin paljon ja syvästi sua kohtaan että siks oon joskus ollut vähän tyhmä siksi. Mutta osaan nyt ja suhtaudun vaan rauhallisesti ja lempeästi. Oot tosi ihana ihminen ja pidän sun kanssa juttelusta tosi paljon. Etkä oo mikään hylkiö! Oot ihan maailman ihanin ja sellainen ihminen jonka seura on aina kaivattua ja siitä on niin onnellinen että saa kuulla susta.
Ja hätäily ei haittaa yhtään mitään, kaikki menee ihan hyvin varmasti ja mäkin tahdon ja ikävöin sua paljon. On tässä aikaakin kulunut, niin ihan ymmärrettävää vaikka vähän hätäiltäiskin :) Ja kun tunteet kuitenkin on niin syviä ja vakaita, että ne ei muutu mihinkään. Mä vaan rakastan sua enemmän mitä enemmän ollaan tekemisissä, kun kaikki se lämpö vaan pulpahtelee pintaan.
Ei oltu koskaan. Syvimmissä haaveissa haaveilin aina niistä huonoista päivistä hänen kanssaan, en edes niistä hyvistä. Että olisin voinut tukea ja rakastaa silloin häntä. Koska se olisi ollut niin paljon helpompaa kuin muita. Luonnollista. Ja hän aina herätti niin paljon niitä tunteita, että häntä tahtoi tukea juuri huonoina hetkinä. Kertoa että hän on ihana ja kultainen ja osoittaa että uskoo häneen ja hymyillä iloisesti ja rakastavaisesti ja olla hellä ja lämpöinen häntä kohtaan.
Milloin olette viimeksi olleet tekemisissä ja kaikki se lämpö vaan pulpahdellut pintaan?
Joo tais palstapsykoosi taas iskeä. Mutta sä käyt täällä kuitenkin. Olisi ihana ajatella, että nuo lämpöiset ajatukset olisi minulle. Olen pahoillani jos kuvittelen täällä kaikenlaista kun oma päänuppi on vähän sekaisin tästä kaikesta. Sä taidat kuitenkin olla meistä kahdesta se selväjärkisempi. :)
Musta tuntuu, että mun päänuppi on mennyt täällä palstoilla ihan sekaisin. Kun ei voi koskaan tietää kelle kirjoittaa. Ihan kummallisia juttuja välillä ja ne sekottaa. En oikein tykkää näistä palstoista. Ja yhden ihmisen takia täällä käynkin vain, sen jonka takia vuosia. Haluaisin olla käymättä mutta en osaa olla käymättä kuitenkaan kun tuntuu ainoalta yhteydeltä häneen. Tahtoisin kyllä sen yhteyden olevan muualla.
Jokuselle. Lämpimien ajatusten kera. Aina ja tänäänkin, ja etenkin.
Vuosia jo kulunut? No toivottavasti rakkautesi ei valu hukkaan
Miksi et vain pistä viestiä, jotain vaan jutustelua vaikka FB:hen.
Ja sittenhän sen näkee mitä tuleman pitää :)
Toi on kyllä fiksu neuvo ja varmaan ainut järkevä asia mitä voisi tehdä. Se vaan on vaikeaa, kun ei olla oltu tekemisissä keskenämme. Luulen ettei hänen ehkä ois helppo saada sellaista viestiä, kun varmasti sellainen olisi aika odottamaton. Enkä tahdo häiritä häntä. Tällä hetkellä en näin vaan uskalla sitä pistää, mutta jos rohkeutta keräisin ja vähän kannustusta saisin oikealta ihmiseltä vaikka näin, niin kyllä mä sitten sen uskaltaisin tehdä. Kun ihan normaali asiahan se on pistää ihmiselle viestiä ja voin kirjoittaa ihan lämpöistä ja paineetonta jutustelua ja ilman että hänen tarvisi tuntea mitään painetta siitä. Tarpeeks hyvillä rohkaisutunnisteilla meidän väleistä voin pistää sen fb-viestin nytkin, se on tarpeeksi rohkaisua. Jos vaikka tähän ketjuun tulee se paikka missä me nähtiin ekan kerran, vuosi ja kuukausi ja jokin vapaavalintainen tunniste niin pistän fb:ssä viestin.
Just tuota tarkoitinkin :) Ihmisten välinen viestintä jutustelu tyyliin, normaaliahan sen pitäisi olla. Tunteiden tuoma pieni arkuus sen taitaa estää. ( arvaako se toinen heti mistä on kyse.)
Hyvin kuvailit kyllä, että ne tunteet aiheuttaa sellaisen pienen arkuuden. Ja se just on tärkeää, että se sävy on sellainen normaali jutustelu, että on helpompaa. Sellainen lämpöinen mutta normaali. Siis sellaista ihan paineetonta ja normaalia välittämistä. Että tahtoo vaan kertoa muistavansa edelleen ja ajattelevansa mitä toiselle kuuluu, kun hän on kultainen ihminen. Ja toivoo että hänelle kuuluu hyvää elämäänsä. Ja muistelee lämpöisesti hymyillen menneitä asioita, vaikka niistä onkin ikuisuus.
Ehkä hän arvaisi että tunteita on. Mutta toisaalta eihän mun niitä tarvitse peitellä kun voin kertoa että muistan lämmöllä häntä. Se on ihan normaalia. Ja silleen aikuismaisesti suhtautua asiaan. Ei sen tarvi tuntua miltään teini-iän jutulta, vaan sellaiselta lämpöisen aikuismaiselta välittämiseltä ja kauniilta muistoilta toisesta. Antaa olla omalla painollaan rauhaisasti ja sitten jutustella jos siten menisi.
hän ja tiedät mun nimen niin kernaasti voit laittaa viestiä fb.ssä.
Kiitos kannustuksesta :) mutta en tietty yhtään tiedä oletko hän, joka luvan annoit laittaa viestiä. Ja tiedän hänen nimensä tietenkin.
varmaa että hän tietää sinun tietävän nimensä? nimittäin jos hän ei tiedä että sinä tiedät hänen nimensä silloinhan ai auttane muu kuin laittaa viesti eiksni?
Kyllä hän tietää että tiedän sen. Jos enää muistaa, oletan että ei. Mutta jos muistaa niin... http://www.youtube.com/watch?v=LBTXNPZPfbE
Näihin tunnelmiin. Lämmöllä. :)
Ylläri pylläri muka tiedä
Ei voida, aika ajoi jo sen ja ystävyyden ohi..