En saanut yöllä nukuttua. Oli kuuma ja valvoin miettien kaikkea. Minusta tuntuu, että eilinen avarsi asioita paljon. Nyt on hyvä syy sanoa, etten jatka enää kirjoittamista tänne.
Sinä joku jossain.. En ollut sinulle realistinen vaihtoehto. Tiedänhän minä sen, olen tiennyt jo kauan. Ymmärrä kuitenkin, että sinä olit minulle realistinen vaihtoehto. Olin tosissani sinun kanssasi.
Yöllä näin ihmeellisiä puoliksi unia ja puoliksi mielikuvia... ehkä enemmän unia. Niissä me halailtiin ja itkettiin kovasti. Oltiin jossain sylikkäin ja pyyhittiin toistemme kyyneliä. Ehkä se tuli eilisen ymmärryksen seurauksena... tiesin että ei se ole helppoa kummallekaan, mutta meidän on revittävä itsemme irti niistä haaveista jotka eivät voineet toteutua. Hyväksyttävä kipu siitä ajatuksesta, että toinen menee vielä kauemmas omalla tavallaan. Ja minun on annettava sinulle rauha lähteä "matkallesi". Mutta kun lähdet, lähde niin etten tunne katseesi takana olevaa epäilystä. Lähde niin, että näen sinun aidosti haluavan sitä. Sitten voin olla iloinen ja rauhassa sinua ajatellen. Kun tiedän että teet sen mitä itse haluat ja sydämesi haluaa. Ehkä sinä teetkin.
Oikeassa elämässä meidän välillä on ollut hiljaista, ja tiedät etten minä sitä hiljaisuutta riko. Jos se on se mitä haluat jatkossakin, niin ollaan hiljaa. Ymmärrän menneisyyden tapahtuman perusteella ja muutenkin, että luottamus asioista puhumiseen ei ole sinulle helposti saavutettavissa. Uskon kuitenkin aitoon vuorovaikutukseen. Se on ainoa pohja, jolle ihmissuhteita kannattaa rakentaa, jos kyseistä ihmissuhdetta näkee vielä ylläpitämisen arvoiseksi.
En tule tänne kuittaamaan samankaltaisessa tilanteessa olevia viestejä "ei sitten ollut multa" -kommenteilla. Nyt olen lähtenyt näiltä palstoilta lopullisesti.
Sinä joku jossain.. En ollut sinulle realistinen vaihtoehto. Tiedänhän minä sen, olen tiennyt jo kauan. Ymmärrä kuitenkin, että sinä olit minulle realistinen vaihtoehto. Olin tosissani sinun kanssasi.
Yöllä näin ihmeellisiä puoliksi unia ja puoliksi mielikuvia... ehkä enemmän unia. Niissä me halailtiin ja itkettiin kovasti. Oltiin jossain sylikkäin ja pyyhittiin toistemme kyyneliä. Ehkä se tuli eilisen ymmärryksen seurauksena... tiesin että ei se ole helppoa kummallekaan, mutta meidän on revittävä itsemme irti niistä haaveista jotka eivät voineet toteutua. Hyväksyttävä kipu siitä ajatuksesta, että toinen menee vielä kauemmas omalla tavallaan. Ja minun on annettava sinulle rauha lähteä "matkallesi". Mutta kun lähdet, lähde niin etten tunne katseesi takana olevaa epäilystä. Lähde niin, että näen sinun aidosti haluavan sitä. Sitten voin olla iloinen ja rauhassa sinua ajatellen. Kun tiedän että teet sen mitä itse haluat ja sydämesi haluaa. Ehkä sinä teetkin.
Oikeassa elämässä meidän välillä on ollut hiljaista, ja tiedät etten minä sitä hiljaisuutta riko. Jos se on se mitä haluat jatkossakin, niin ollaan hiljaa. Ymmärrän menneisyyden tapahtuman perusteella ja muutenkin, että luottamus asioista puhumiseen ei ole sinulle helposti saavutettavissa. Uskon kuitenkin aitoon vuorovaikutukseen. Se on ainoa pohja, jolle ihmissuhteita kannattaa rakentaa, jos kyseistä ihmissuhdetta näkee vielä ylläpitämisen arvoiseksi.
En tule tänne kuittaamaan samankaltaisessa tilanteessa olevia viestejä "ei sitten ollut multa" -kommenteilla. Nyt olen lähtenyt näiltä palstoilta lopullisesti.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ai...
;D
no puhutaan sitte irl vittu. aikamoista lätinää toi sun tekstis
"En ollut sinulle realistinen vaihtoehto"
kiva et sä päätät sen mun puolesta
"Ehkä se tuli eilisen ymmärryksen seurauksena... tiesin että ei se ole helppoa kummallekaan, mutta meidän on revittävä itsemme irti niistä haaveista jotka eivät voineet toteutua. Hyväksyttävä kipu siitä ajatuksesta, että toinen menee vielä kauemmas omalla tavallaan. Ja minun on annettava sinulle rauha lähteä "matkallesi"."
Mä en "mene" minnekään. Ymmärrän kyllä että sulla on itsesi etsimisvaihe tässä menossa mutta mulla se on jo ollut. Mun elämä pysynee aika samanlaisena, vähän koetan oikoa elintapoja tietty ja jos tää meidän juttu tyrehtyy lopullisesti kasaan niin sitten kattelen seuraavaa hitaasti mutta varmasti. Mut kai mä nyt jtn yritän vielä. Näkeehän ton sun touhun ettei siitä mitään tuu.
Jäähyväisiltä putoaa pohja pois muuten kuin omalta osaltasi, eihän tästä tiedä, ketä ollaan hyvästelemässä.
ei ollut sitten multa
eikä sulle :)
Jotain niin tuttua.
Onhan näissä usein jotain tarttumapintaa. Tarkkaan saa lukea, jotta löytää sen kumoavan kohdan. Mulle se oli tää: Ymmärrä kuitenkin, että sinä olit minulle realistinen vaihtoehto.
Kirjoituksen sävyn ymmärtäisin jos olisit itse tehnyt asioiden eteen jotain (lähiaikoina.. EI 1-10 VUOTTA SITTEN) ja silti ei tulosta synny. Jos taas et ole tehnyt yhtään mitään vaan horissut täällä rakkauttasi ja kaipaustasi niin aika turha soimata ketään. Se kaipauksen kohde tuskin tajuaa telepaattisesti että sä siltä jotain kommunikointia odotat irl. Ei varmaan edes tiedä että häntä ajattelet. Turhaa on odottaa että toinen lukisi ajatuksia.
Tää oli kaunis viesti. Olisin ollut tosi iloinen, jos se olisi mulle...