on rikkaus,miksi ruotsin kieli tekisi Suomesta jotenkin "rikkaamman" maan?
Härregod! Ruotsi on vain yksi pieni kieli muiden joukossa,sitä puhutaan tuossa naapurissa pääkielenä ja Suomea siellä puhutaan myös paljon. Mutta sitä ei pidetä siellä minään "rikkautena",eikä suomen kieli ole myöskään "rikkaus" Ahvenanmaalla.
Joten miksi ruotsin kieltä pidetään mannermaalla "rikkautena",KUN SE EI SITÄ OLE.
MEDIA JA POLIITIKOT VALEHTELEVAT TÄSTÄ ASIASTA JATKUVASTI.
Härregod! Ruotsi on vain yksi pieni kieli muiden joukossa,sitä puhutaan tuossa naapurissa pääkielenä ja Suomea siellä puhutaan myös paljon. Mutta sitä ei pidetä siellä minään "rikkautena",eikä suomen kieli ole myöskään "rikkaus" Ahvenanmaalla.
Joten miksi ruotsin kieltä pidetään mannermaalla "rikkautena",KUN SE EI SITÄ OLE.
MEDIA JA POLIITIKOT VALEHTELEVAT TÄSTÄ ASIASTA JATKUVASTI.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Eihän Suomi ole oikeasti kaksikielinen,koska 5% vähemmistö ei riitä tekemään maasta kaksikielistä. Ruotsi on vain paikallinen kieli rannikko seudulla.
Eikös joku naispuolinen kirjailija sanonut,että on valhetta sanoa Suomea kaksikieliseksi maaksi koska se ei sitä ole.
En minä osaa perustella miksi kaksikielisyys on rikkaus Suomelle,mutta kannatan sitä ehdottomasti koska olen RKP:nen.
Suurin osa suomalaisista kannattaa kaksikielisyyttä.
Suurin osa suomalaisista vastustaa totalitääristä pakkoruotsi politiikkaa ja lakipykäliä.
Pääosa suomalaisista ei ole vielä tajunnut,että virallinen kaksikielisyys maksaa paljon rahaa vuosittain.
Nimimerkkini sieppaaja näin: "Nettisuom. (-fenno) 5.8.2014 14:12 En minä osaa perustella miksi kaksikielisyys on rikkaus Suomelle,mutta kannatan sitä ehdottomasti koska olen RKP:nen."
Hyvä ja suora tunnustus, kuten tämäkin tunnustuksesi omasta älysi laadusta, kun nimimerkin sieppaamisellasi olet ensin määritellyt itsesi fennoksi: "Nettisuom. (-fenno) 18.5.2014 10:08 - - Yleensä älykkyydeltään iilimadon luokkaa - -. Sellaisia me fennot olemme." http://keskustelu.suomi24.fi/node/12250208
Pakkoruotsi pois ja ruotsi siirrettävä valinnaisten kielten joukkoon.
Hyvin sanottu.
Maaseudulla inhotaan ruotsia.
Väärin. Sinä tässä valehetelet jatkuvasti. Napilainen on kova keksimään juttuja.
Et voi tietää pidetäänkö suomea Ruotsissa rikkautena. Et osaa lukea ruotsia, et tunne yhtään ruotsalaista ja jos katsot ruotsalaista vaikkapa uutisia et tajua siitä yhtään mitään.
ELI AINA KUN NAPILAINEN SANOO JOTAIN SE ON TAKUUVARMASTI OMASTA PUUPÄÄSTÄ KEKSITTYÄ KAKKAPASKAA.
No minä nyt olen asunut ruotsissa aiemmin hyvän aikaa,ja tiedän kokemuksesta että suomen kieltä ei ruotsissa pidetä rikkautena,vaan sitä ollaan parhaansa mukaan yritetty painaa alas - svedujen taholta. Tämän tietää kyllä ruotsissa asuneet.
En tiedä mikä tyyppi sinä olet,mutta yritä nyt sentään sanoa jotain järkevää. Ja mistä ihmeen "napilaisista" sinä puhut,oletko joku provoilija vai mikä?
Ja samaa ihmettelen minäkin että miksi ruotsin kieli olisi joku "rikkaus" Suomessa.
Ei kannata välittää "hyvinkään miehestä",hän ei kulje ihan täysillä.
Hyvä huomio. Hänellä on aina jokin fiksaatio nappeihin ja kakkaan. Niistä hän jauhaa kuukaudesta toiseen, Ehkä hän ei ole löytänyt sopivaa ummetuslääkettä.
Sillä tavalla kaksikielinen Suomi että meillä on useita kansallisia kieliryhmiä joilla periaatteessa ovat yhdenvertaisia, ja sitä ett meillä on kaksi virallista kieltä siitä lähtien kun suomenkielestä säädettiin toinen virallinen kieli 20 vuoden päästä aloitettavaksi vuonna 1863.
"Tvåspråkigheten är en rikedom" (Timo Soini). Kysykää siis häneltä mitä tuolla tarkoitetaan.
Nää on näitä poliitikoiden lauseita,mutta mahtaakohan soini tietää itsekkään,että millä tavalla ruotsin kieli "rikastuttaa" suomea.
No minä en ainakaan tiedä että miksi ruotsin kieli olisi joku rikkaus Suomessa.
Meillä Ei ole edes periaatteessa "useita kansallisia kieliryhmiä, jotka ovat yhdenvertaisia". Eivät ole siis yhdenvertaisia varsinaisten "kansalliskielten" kanssa.
Meillä kyllä on tunnustettuja vähemmistökieliä, saamenkielet ja romani. Ruotsinkielen kanssa leikitään että se on koko Suomessa täysin tasa-arvoinen kieli suomen kanssa. Näin ei ole, koska ruotsi on todellisuudessa vain yksi vähemmistökieli. Tältä osin kielilainsäädäntöä täytyy muuuttaa.
Soini lausahdus on suomennettuna: Pääsenkö pääministeriksi, Rkp:läiset?
Niin sanotun rikkauden sisältö olisikin hyvä analysoida tarkasti.
Kansalliskielistrategiaan on koottu maan asiantuntevimmassa joukossa kahden kansalliskielen olemattomat edut sekä suomalaiselle yhteiskunnalle että meille yksilöinä:
1.
Muka yhteiskunnalliset hyödyt (Kansalliskielistrategian kohta 1.5.1)
1.1 Muka historiallis-kulttuurisia hyötyjä
- Pohjoismaiset arvot ovat erottamaton osa suomalaista yhteiskuntaa. Ruotsin kieli toimii Pohjoismaissa yhteisymmärryksen ja yhteisen arvopohjan välittäjänä.
- Suomen kieli onkin erityisesti hallintokielenä kehittynyt Ruotsin hallinnon ja oikeusjärjestyksen rakenteiden ja siten ruotsinkielisen sanaston pohjalta.
- Ruotsin kielen osaaminen tai ymmärtäminen tuo käytännön lisäarvoa pohjoismaisessa kanssakäymisessä ja yhteistyössä silloinkin, kun kaupankäyntiin liittyvissä asiakirjoissa käytetään jotakin muuta kieltä.
- Pohjoismaista yhteistyötä tehdään monella tasolla, muun muassa koulutus- ja sosiaalipoliittisen yhteistyön muodossa sekä innovaatiokyvyn parantamisessa.
OMA KRITIIKKINI: Ei siis muuta kuin Norden, Norden ja Norden. Olisiko Norden todella köyhempi, mikäli siihen kuuluisi Suomi, joka saisi olla oma itsensä monenlaisin kulttuurisilloin? Eikö monikulttuurisempi Suomi olisi myös Nordenin etu? Onko ikiaikaisesti monikielisestä ja -kulttuurisesta Pohjolasta tullut vain skandinaavien "yksi kieli, yksi mieli" Norden?
1.2 Muka oikeudellisia hyötyjä
- Kansainvälisissäkin yhteyksissä esimerkillisenä pidetty kielilainsäädäntö, joka täsmentää kahden yhdenvertaisen kansalliskielen varaan rakennettua yhteiskuntaa.
- Lainsäädännön myötä Suomi osoittaa suvaitsevuutensa molempia kansalliskieliä puhuvia ryhmiään kohtaan samoin kuin pitävänsä arvossa Ruotsin kanssa jaettua historiaansa ja siitä kumpuavaa kulttuurista rikkautta.
OMA KRITIIKKINI: Vaikea kutsua eduksi sitä, että meillä on kielilainsäädäntö, jota mikään muu maa ei halua itselleen, ei edes autonominen Ahvenanmaamme. Mitä suvaitsevaisuutta osoittaa se, ettei enemmistö voi vaikuttaa lastensa kielivalintoihin, ettei edes oppimisvaikeuden omaavien ruotsinopintoja helpoteta eikä maahanmuuttajataustainen nuori voi kotoutua ilman kolmea uutta kieltä su/en/ru? Pakkoruotsille rakentuva ns. suvaitsevaisuus on karikatyyri todellisesta suvaitsevaisuudesta.
1.3 Taloudellisia hyötyjä?
- Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista kohdistuu toisiin Pohjoismaihin.
- Ruotsi on Suomen suurin kauppakumppani viennin osalta, vuosina 2010 ja 2011 vienti ylitti 11 prosenttia, ja Suomen kolmanneksi suurin tuontimaa.
- Työnantajien mukaan jatkossakin tarvitaan suomen ja englannin kielen jälkeen eniten ruotsin kielen taitoa.
- Ruotsin osaamattomuus aiheuttaa taloudellisia menetyksiä, kun Ahvenanmaa ostaa Manner-Suomen sijaan Ruotsista tavaraa ja palveluita!
OMA KRITIIKKINI: Siis etuna on vain Ruotsin kanssa käytävä kauppa!!! Eikö muualle käytävä kauppa tuo rikkautta? Eikö Ruotsi muka käy kauppaa kuin niiden maiden kanssa, jossa osataan ruotsia? Ja miksei Ahvenanmaa saisi pitää myös kaupalliset yhteytensä Ruotsiin, sinnehän muuttaa myös suuri osa Ahvenanmaan nuorista koulutuksen ja työn perässä ja käsittääkseni kovasti mielellään. Mikään ei tietenkään estä pientä Ahvenanmaata opiskelemasta suomea, mikäli kaksikielisyyden rikkaus ja suomenkielisten kanssa työskenteleminen kiinnostaa. Toistaiseksi Ahvenanmaa on näyttänyt mallia vain poistamalla pakkosuomen, joka kuulemma söi heidän nuortensa muun kielitaidon.
1.4 Muka menestystekijä
Suomen kansainvälisiin menestystekijöihin on kuulunut muun muassa suomalaisten vahva kielitaito. Vahva kansalliskielten taito on siksi Suomen etu maan rajojen ulkopuolellakin.
OMA KRITIIKKINI: Tämä nyt on liirumlaarumia. Pakkoruotsin takiahan suomalaisilla on kapea kielivaranto. Onneksi englantia puhutaan todella hyvin ja se on kieltämättä vahvuus. Mikä vahvuus sitten on muka se pakkoruotsi, joka syö muita opintoja, hidastaa ja uhkaa valmistumista ja joka unohdetaan pian koulujen jälkeen?
jatkoa
2. Yksilötason hyödyt (Kansalliskielistrategian kohta 1.5.2)
2.1 Muka oikeudellisia hyötyjä
- Oman kielen julkinen käyttö, näkyvyys ja kuuluvuus saavat ihmiset kokemaan itsensä tervetulleiksi ja hyväksytyiksi omassa maassaan omalla kielellään.
- Omalla kielellä esimerkiksi veroasiat tai oikeudenkäynti, soitto hätänumeroon, keskustelut terveydenhoitohenkilökunnan kanssa ja yhteydet poliisiin.
OMA KRITIIKKINI: Monikielisessä maassa pitäisi olla näiden keskeisten palvelujen kohdalla pohdintaa siitä, miten ne hoidetaan tyydyttävästi ja turvallisesti mahdollisimman monen kansalaisryhmän kannalta. Tätä versiota ei voi kutsua enemmistön tai muiden kielivähemmistöjen kannalta eduksi.
2.2 Muka esimerkkejä hyödyistä:
- "Monet Kansalliskielistrategiahankkeen kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista ilmoittivat käyttävänsä toista kansalliskieltään
hyvin laaja-alaisesti niin opinnoissaan kuin vapaaajallaan, muun muassa Internetissä."
- "Monet nuoret kokevat hyötyvänsä ruotsin- ja suomen kielen osaamisestaan ja uskovat niiden, jotka hallitsevat molemmat kansalliskielet, hyötyvän siitä tulevaisuudessa ja työurallaan."
OMA KRITIIKKINI: Hankkeella on siis ollut oma kysely, jonka tuloksena "monet opiskelijat käyttävät" ja "monet vieläpä uskovat". Kyllä ovat kyselyt tulkintoineen aika heppoisissa kantimissa --- Mitä sellaista hyötyä tuo tässä ruotsi, joka ei tulisi moninkertaisena esim. espanjan myötä?
2.3 Kulttuuri?
- kotimaisten kirjojen ja lehtien lukeminen molemmilla kielillä
- mahdollisuus seurata teatteriesityksiä, musiikkia ja muuta kulttuuria molemmilla kielillä
- ottaa vastaan tietoa eri lähteistä tai vaihtaa tietoa esimerkiksi Internetissä
- tutustua suomen- ja ruotsinkielisiin henkilöihin heidän äidinkielellään, verkostoitua, oppia heidän kauttaan uusia asioita, vaikkapa ryhmän perinteistä, mahdollisuus vähentää omia ennakkoluulojaan ja monipuolistaa näkökulmiaan, oppia tuntemaan oman maan tausta ja tunnistaa sen kaksikielinen kulttuuriperintö
OMA KRITIIKKINI: Laaja kielivaranto antaisi tuon kaiken moninkertaisena. Miksi tyytyä pakkoruotsiin? Miten tämä voi olla "etu"?
2.4 Opiskelu- ja työ
- Laaja kielitaito ja kansalliskielten osaaminen lisää opiskelu- ja työmahdollisuuksia Suomessa ja mahdollisesti muissakin maissa, joissa suomen tai ruotsin kielellä on merkittävä asema, esimerkiksi kaupankäynnin tai turismin yhteydessä.
OMA KRITIIKKINI: Laaja kielivaranto antaisi tämänkin moninkertaisena. Miksi tyytyä pakkoruotsiin? Miten tämä voi olla "etu"?
2.5 Erityisesti skandinaavisen ruotsin kielen "etuja"
- luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja helpottaa yhteistyötä Pohjoimaissa
- useat pohjoismaiset yhteistyöelimet ja järjestöt tarjoavat työmahdollisuuksia, joissa käytännössä tarvitaan ruotsin kieltä.
- lisää vaikutusmahdollisuuksia suuremmassa yhteydessä, Euroopan unionissa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä, missä Pohjoismaat toimivat usein yhdessä, tarvitaan ruotsia
OMA KRITIIKKINI: Merkillistä, että kansalliskielistrategiassamme ei ole löytynyt mitään etuja suomen kielelle - ei edes kulttuurista arvoa uniikista kulttuuriperinnöstä. Tätä Norden hehkuttelua sen sijaan löytyy. Kun ruotsalainen historijoitsija toisti samaa "yhteisyyden" hakemista ruotsin kielestä, hän sentään tunnusti avoimesti olevansa "hyvä nationalisti". Ruotsalaisessa keskustelussa tällaista asennetta pidettiin varsin arveluttavana ja kysyttiin, olisiko miehestä tullut "lite snurrig". Meillä kielipolitiikkaamme ohjaava kansalliskielistrategia nojaa tähän skandinaaviseen nationalismiin. Onko rikkautta olla "lite snurrig"?
Tässä oli siis virallisen establishmentin virallinen propakkoruotsi ja prokaksikielisyys hekuttelu. Tässä kaikki. Vaikka ovat yrittäneet keksiä ja paisutella ja liirumlaarum. Tälle perustalle ei voi rakentaa mitään, kaikkein vähiten jokaista suomalaista peruskoulusta yliopistoon velvoittavaa pakkoruotsitusta!
Ruotsin kieli ei ole mikään rikkaus suomalaisille,Pohjoismaissa sopii hyvin käyttää englantia - kuten suuressa maailmassakin.
Joo muistan kuinka aikoinaan eräällä työpaikallani ruotsissa,käymään tuli tanskalaisia jonkun firman johtosakkia. Kiersivät sitten yhdessä ruotsalaisten pomojen kanssa taloa,ja englantia puhuivat keskenään eikä siis ruotsia.
Kysyinkin asiasta eräältä paremmin tuntemaltani pomolta jälkikäteen,että miksi ette puhuneet ruotsia,ja hän sanoi että homma menisi liian vaikeaksi.
ei voi ei.
Hyvä hyvä!
Pakkoruotsi tuottaa Suomelle hyvinvointitappiota.