Elokuu, aamuyö ja vilpoisammat tuulet

Kumma kyllä, ei ole pahemmin ahdistanut tämä muutamia viikkoja-ko jatkunut epätavallinen säätilanne. Olen olettanut kestävyyteni johtuneen jonkinlaisesta oikeasta henkisestä otteesta tähänkin aikaan, ottaa rauhallisesti. Vaistomainen sopeutuminen, eihän tämäkään ikuisesti kestä. Aikaisempina vuosina opettelemani keinot selvitä vaikeammissa tilanteissa, henkisen kantin kasvattaminen elämän muutenkin tuotua kylliksi kestettävää. On tuottanut tulosta, pikkukrämpistä on minunkaan turha puhua, ei missään nimessä valittaa.

Joka aamuyö on raikkaampien pikkutuulien ansiosta hyvää latautumisaikaa. Asunnossaan voi tuulettaa läpivedolla kunnolla, tuuli puhdistaa aamuisin edellisen päivän uudeksi päiväksi. Myös ajatusten suhteen.Ja aina voi ´ tuulettaa ´ mitäänmerkitsemättömän eilisen, yleensä menneen ajan ulos, tuulten vietäväksi. Ei ihminen saa jumittua menneeseen aikaan, varsinkaan meidän i´issämme. Vatvoa uudelleen ja uudelleen samoja teemoja päivästä päivään, kenties vuodesta toiseen.

Tänään on jo tänään, hengitän kunnolla tuossa parvekkeella ne rauhoittavat hengitykset ja tunnen, miten elämä virtaa uutena taas. Päivä valkenee jo nopeasti, yksinäisiä vaeltajiakin jo liikkeellä.
Hervanta herää....ja elää.
1499
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Edellinen yö meni puuhastellessa, oli kuuma ikkunat auki, välillä suihkussa sitten valmistelut, tyynylle pyyhe tyynyjä kasa melkein istuma-asentoon, pyörimistä ja veden juontia.
Eilen vaihdoin lakanat ja muut tarvittavat, käänsin koko nukkuma-asennon jalkapäähän tyynyn ja wot, nukuin ensikertaa koko yön aamuun asti rauhallista ja virkistävää unta, olo on pitkästä aikaa virkeä ja aamukahvi maistuu.

Aamiaiseni popsin pitkästä aikaa terassilla paremminkin yritin tehdä niin, siinä vaiheessa kun ampparit tuli kysymättä seuraani oli pakko kerätä tarvikkeet ja leivät sisätiloihin. Noita veijareita on ollut kiusaksi asti. tänään kuitenkin luin jostain että on se aika vuodesta kun kuningatar jättää pesän ja nämä 'palvelijat' jäävät 'työttömäksi', aloin jotenkin ymmärtämään noita irtolaisia.

Tulipa turistua näin aamutuimaan, sormetkin alkoivat tottumaan liikehdinnän kirjaimilla, näin lämpimällä ne kuitenkin ovat paremmassa kunnossa kuin talviaikaan.

Todella mielenkiintoista seurata aamuliikennettä, vilkastumaan päin ja vasta koulun alkamiset lisää liikennettä kaikilla välineillä, ääntäkin riittää aamuliikenteessä.

Kivaa elokuista päivää kaikille!

Äänestä

Mukava kun tuli taas tällainen avaus johon pitää ottaa osaa, kuumuus sehän on nyt puheenaihe ja minäkin sanon mielipiteeni, oletteko kukaan muu kiinnittänyt huomiota, että onko mitään väliä onko asunto kuumalla ilmalla yläilmoissa vai alimmilla kerroksilla ???

Minäpä kerron havaintoni, alhaalla on tukalampi asua kun kerrostalot ovat toinen toistensa vieressä, niin tuulenhenkäys ei pääse käymään, mutta täällä yläilmoissa jossa minäkin asun, kun laittaa kaikki ikkunat ja ovet raolleen niin se antaa tuulelle tilaa tulla heiluttamaan ikkunaverhoja,eli minulla on ihan hyvä ilmanvaihto täällä 6 kerroksessa. Ja sitten asunnon sijainti etelänpuolelta vai pohjoisen puolelta kaikki haluaa etelän puolelta ja kesällä ei ole menemistä parvekkeelle kun paistuu tykkänään, eli se nautinto jonka parveke antaisi niin jää saamatta, monet sanoo kun taistelevat eteläparvekkeen kanssa että lämpöä on 50 astetta , niin kuka siellä jaksaa olla,,,,, minä en nyt ota muuhun kantaa, jos olen väärässä, niin oikaiskoon hän joka on eri mieltä.

Hyvää päivänjatkoa jokaiselle, joka lukee tämän.

Äänestä

Attelin selättää helteen kestäisen asenteella. Ei ole liian kuuma kun en sitä usko, sanoin ittelleni.
Keräsin päivän kuumimman ajan valkoherukkaa ja ne vähät jo osin kuivuneet ja karisseet mustaherukat talteen.
Vasta kun pönttö oli kuuudesta sekas, hokasin vaihtaa päälle valkoisen puuvillapaidan. Sain siitä hihattoman kun leikkasin keritsimillä hihat poikkeen.
(keritsimet pöllin syntymäkodistani ajalta kauan sitten meillä oli vielä muutama lammas)
Yläkerrassa 30.2 astetta. parvekkeen ovi ja ikkunoista ristiveto päälle, Sonaatti merkkinen kääntyilevä tuuletin päälle. Lähes aataminasulookilla pärjää miten kuten.

Äänestä
  • Just niin, cc. Minäkin istun nyt tässä koneella ilkialastomana, säleverhot alhaalla ollu koko helteen ajan, parvekkeen ovi on kyllä auki ja sitten yöks jätän kaikki lävet raolleen läpivetoon. Ihmeen hyvin olenki pärjänny tälleen, sivelin käsivarsiani kokeeks, ihan vilposen tuntunen on iho.
    Mitäs me meditoijat....niinpä niin.

    Äänestä

  • old_profile_88790 kirjoitti:

    Just niin, cc. Minäkin istun nyt tässä koneella ilkialastomana, säleverhot alhaalla ollu koko helteen ajan, parvekkeen ovi on kyllä auki ja sitten yöks jätän kaikki lävet raolleen läpivetoon. Ihmeen hyvin olenki pärjänny tälleen, sivelin käsivarsiani kokeeks, ihan vilposen tuntunen on iho.
    Mitäs me meditoijat....niinpä niin.

    Naurettiin ukon kanssa, että ryysypokasta tulisi lyhyt , kun on kotosalla vain yksi vaatekappale kummallakin päällä, minulla se on joko uikkari tai pelkkä pieni ilmava hellemekko. Pistäydyn ulos ja oleilen niin usein pihalla, etten uskalla nakuna päiväsaikaan olla, kerran jo unohdin postilaatikolle mennessä peittää suloni, olin jo porttia aukaisemassa.

    Jääkaapissa pidän vesimelonia, siinä raikas helleherkku. Oman peltotilkun siiklit on niin herkullisia, että niitä ainakin joka toinen päivä keitän, tokana päivänä teen niistä salaattia vaikka fetan kanssa tai espanjalaisen avomunakkaan, johon saa muutkin rippeet laitettua. Jäätelöstä saa kaloreita, mutta pari-kolme kiloa on kuukaudessa kadonnut, ei ole nälkä, juomisesta pidän huolen, sitruunatipalla maustettu hanavesi kelpaa.

    Uimaan kohta taas, siinä päivä kallistuu lempeämpää ja yhä aikasemmin hämärtyvää iltaa kohti. Kanadanhanhet pitävät lentoharjoituksia pienemmissä auroissa, taitavat treenata nuorisoaan jo muuttomatkalle. Niille vilkutan iloiset hyvästit eikä ole väliä, vaikka eivät palaisikaan. Haikeana nyyhkin sitten kurkiaurojen perään.

    Luin Hesarista, miten ihminen tuhlaa suunnattomasti yhä väheneviä vesivaroja varsinkin naudanlihan tuotantoon. Annan itselleni nyt papukaijamerkin, koska en edes muista, milloin olen nautaa syönyt, yleensä vain kalaa tai kanaa, joskus harvoin possua. Puoliverinen naudanpihvi suorastaan ällöttää, kanastakin riittää usein vain muna . Kun oli ruokavieraita, tein vanhan ajan salaattikastiketta, löysäksi vaahdoksi vatkattua kermaa, ripaus suolaa, sokeria ja etikkaa, ja tuoreiden salaatinlehtien päälle koristeeksi vielä kananmunasilppua. Äiti tuli mieleen.

    Hyvää jatkoa meditoijat, kai me kohta vaivutaan hellenirvanaan.

    Tässä erikoisterveiset salakielellä : ʥʧʤʓɸɷɎʯʬȵȹɚ

    (en tiedä, näkyykö merkit kaikilla koneilla)

    Äänestä

  • Ramoona* kirjoitti:

    Naurettiin ukon kanssa, että ryysypokasta tulisi lyhyt , kun on kotosalla vain yksi vaatekappale kummallakin päällä, minulla se on joko uikkari tai pelkkä pieni ilmava hellemekko. Pistäydyn ulos ja oleilen niin usein pihalla, etten uskalla nakuna päiväsaikaan olla, kerran jo unohdin postilaatikolle mennessä peittää suloni, olin jo porttia aukaisemassa.

    Jääkaapissa pidän vesimelonia, siinä raikas helleherkku. Oman peltotilkun siiklit on niin herkullisia, että niitä ainakin joka toinen päivä keitän, tokana päivänä teen niistä salaattia vaikka fetan kanssa tai espanjalaisen avomunakkaan, johon saa muutkin rippeet laitettua. Jäätelöstä saa kaloreita, mutta pari-kolme kiloa on kuukaudessa kadonnut, ei ole nälkä, juomisesta pidän huolen, sitruunatipalla maustettu hanavesi kelpaa.

    Uimaan kohta taas, siinä päivä kallistuu lempeämpää ja yhä aikasemmin hämärtyvää iltaa kohti. Kanadanhanhet pitävät lentoharjoituksia pienemmissä auroissa, taitavat treenata nuorisoaan jo muuttomatkalle. Niille vilkutan iloiset hyvästit eikä ole väliä, vaikka eivät palaisikaan. Haikeana nyyhkin sitten kurkiaurojen perään.

    Luin Hesarista, miten ihminen tuhlaa suunnattomasti yhä väheneviä vesivaroja varsinkin naudanlihan tuotantoon. Annan itselleni nyt papukaijamerkin, koska en edes muista, milloin olen nautaa syönyt, yleensä vain kalaa tai kanaa, joskus harvoin possua. Puoliverinen naudanpihvi suorastaan ällöttää, kanastakin riittää usein vain muna . Kun oli ruokavieraita, tein vanhan ajan salaattikastiketta, löysäksi vaahdoksi vatkattua kermaa, ripaus suolaa, sokeria ja etikkaa, ja tuoreiden salaatinlehtien päälle koristeeksi vielä kananmunasilppua. Äiti tuli mieleen.

    Hyvää jatkoa meditoijat, kai me kohta vaivutaan hellenirvanaan.

    Tässä erikoisterveiset salakielellä : ʥʧʤʓɸɷɎʯʬȵȹɚ

    (en tiedä, näkyykö merkit kaikilla koneilla)

    Juu, ryysypokkaakin uskaliaasti pelattiin nuorenakin. Ei kyllä uskos, miten siveä neitokainen olin minäkin nuorena, ihan totta muuten. Enhän ainakaan mikään sulotarvartaloinen nymfi tässä nyt istuessani ole, mutta niinhän sitä sanotaan, että se sisäinen kauneus. Vaikka eipä silti, kauneuskäsitteet ovat eri kulttuureissa hyvinkin erilaiset.

    Nälkä ei todellakaan ole, kalaahan minullakin, se hunajameloni on myös hyvää. Enpä edes muista, milloin olisin pihvejä syönyt, yhen kerran tänä kesänä grillattua makkaraakin. Sillipalan muistan silloin tällöin pistää suuhuni. Ilmeisesti aika hellenirvanaan on jo vaipunut, kaikkeen tottuu. Pitääpä tutkiskella tuota salakirjoitusta, kunhan pistän lasit silmilleni.
    Ohoh, nyt humpsahti lähes pimeään ja pari kovaa jyräystä paukahti.

    Äänestä

  • old_profile_88790 kirjoitti:

    Juu, ryysypokkaakin uskaliaasti pelattiin nuorenakin. Ei kyllä uskos, miten siveä neitokainen olin minäkin nuorena, ihan totta muuten. Enhän ainakaan mikään sulotarvartaloinen nymfi tässä nyt istuessani ole, mutta niinhän sitä sanotaan, että se sisäinen kauneus. Vaikka eipä silti, kauneuskäsitteet ovat eri kulttuureissa hyvinkin erilaiset.

    Nälkä ei todellakaan ole, kalaahan minullakin, se hunajameloni on myös hyvää. Enpä edes muista, milloin olisin pihvejä syönyt, yhen kerran tänä kesänä grillattua makkaraakin. Sillipalan muistan silloin tällöin pistää suuhuni. Ilmeisesti aika hellenirvanaan on jo vaipunut, kaikkeen tottuu. Pitääpä tutkiskella tuota salakirjoitusta, kunhan pistän lasit silmilleni.
    Ohoh, nyt humpsahti lähes pimeään ja pari kovaa jyräystä paukahti.

    Joo, kaatosade tuli, nyt vähän päälleni jotai ryysyy, meen parvekkeelle.

    Äänestä

  • Ramoona* kirjoitti:

    Naurettiin ukon kanssa, että ryysypokasta tulisi lyhyt , kun on kotosalla vain yksi vaatekappale kummallakin päällä, minulla se on joko uikkari tai pelkkä pieni ilmava hellemekko. Pistäydyn ulos ja oleilen niin usein pihalla, etten uskalla nakuna päiväsaikaan olla, kerran jo unohdin postilaatikolle mennessä peittää suloni, olin jo porttia aukaisemassa.

    Jääkaapissa pidän vesimelonia, siinä raikas helleherkku. Oman peltotilkun siiklit on niin herkullisia, että niitä ainakin joka toinen päivä keitän, tokana päivänä teen niistä salaattia vaikka fetan kanssa tai espanjalaisen avomunakkaan, johon saa muutkin rippeet laitettua. Jäätelöstä saa kaloreita, mutta pari-kolme kiloa on kuukaudessa kadonnut, ei ole nälkä, juomisesta pidän huolen, sitruunatipalla maustettu hanavesi kelpaa.

    Uimaan kohta taas, siinä päivä kallistuu lempeämpää ja yhä aikasemmin hämärtyvää iltaa kohti. Kanadanhanhet pitävät lentoharjoituksia pienemmissä auroissa, taitavat treenata nuorisoaan jo muuttomatkalle. Niille vilkutan iloiset hyvästit eikä ole väliä, vaikka eivät palaisikaan. Haikeana nyyhkin sitten kurkiaurojen perään.

    Luin Hesarista, miten ihminen tuhlaa suunnattomasti yhä väheneviä vesivaroja varsinkin naudanlihan tuotantoon. Annan itselleni nyt papukaijamerkin, koska en edes muista, milloin olen nautaa syönyt, yleensä vain kalaa tai kanaa, joskus harvoin possua. Puoliverinen naudanpihvi suorastaan ällöttää, kanastakin riittää usein vain muna . Kun oli ruokavieraita, tein vanhan ajan salaattikastiketta, löysäksi vaahdoksi vatkattua kermaa, ripaus suolaa, sokeria ja etikkaa, ja tuoreiden salaatinlehtien päälle koristeeksi vielä kananmunasilppua. Äiti tuli mieleen.

    Hyvää jatkoa meditoijat, kai me kohta vaivutaan hellenirvanaan.

    Tässä erikoisterveiset salakielellä : ʥʧʤʓɸɷɎʯʬȵȹɚ

    (en tiedä, näkyykö merkit kaikilla koneilla)

    Näkyyhän nuo :D On ihan on hyvä viesti, ei edes venäjän hakkerit sitä saa tulkittua °0°

    Tuo 2-3 kg painonpudotus on itsellänikin onnistunut, kevyempiä valmistan, hampaissa rapeat salaatinlehdet ja sitruunaa vain kastiksi, ja erilaisia pikkurippeitä suolaista ja paprikaa, kurkkua, tekee onnellisen olon! Leivänsyöntiä vähentämällä 2-3 viip.per. päivä, ja riisin osuuden lisäämisellä siinä mukana.
    Hapanmaitotuotteet maistuvat illemmällä, ja sitten taas uutta innovaatiota tankkaamaan.
    Olihan mukavaa saada facessa kuva taulustani, jonka lahjoitin -87 työtoverilleni 80 vuotis synt,. kunniaksi. Miniänsä lähetti sen yllättäen, kuvaa siitä ei ollutkaan ennestään. heippa taas plikat!

    Äänestä

Onhan tämä melkoinen helleaalto lämpönsä ja kestävyytensä ansiosta, miten meidän käykään jos tämä yht'äkkiä katkeaa ja kylmyys tulee voimalla ja tietysti odottamatta.

Olen vienyt ison pesuvadillisen vettä terassille ja istahtaessa sinne, pistän jalat veteen, se on tosi virkistävää, helpottaa kokeilkaa vaikka.

Sisällä olen uimapuvussa ja kun menen ulos terassin kautta heitän 'hulmuhelman' ja palatessa taas jätän kaiteelle, minusta kaikki kevennys on sallittua mihin vain pystyy, nuoret rouvat ovat kyllä sortseissa ja ½bikiniasussa, eihän täällä päivisin ole muita kuin meitä eläkeläisiä ja nuoria äitejä.

Viikon vaihteessa on luvassa hiukan alempia mittarilukuja.

Äänestä

Vasta nyt avasin parvekkeen oven ja ikkunoita. Päivällä kun ne olivat kiinni sisällä oli kolme astetta viileämpää, kun kuumuus pysyi ulkopuolella. Huomiseksi jo on luvattu tänne lounaaseen ukkosta ja sadetta jo aamupuolella. Samalla ilma hieman viilenee.
Väkisin alkaa vaikuttaa päivämme lyhentyminen. Nyt se on kaksi ja puoli tuntia lyhyempi kuin juhannuksena. Näin illalla sen jo huomaa.

Äänestä
  • En muista eläneeni tälläistä hellejaksoa, vaiika syntymästäni on jo pino täysiä vuoskymmeniä.
    Sen mukavan havainnon olen tehnyt, että nyt en kiroile helteitä kun on varaa ottaa eläkeläisenä iisimmin, ilman palkkaduuni olosuhteit.

    Kun olin 5kg painavampa, helteillä oli jopa sydänoireita. Kammiövärinän tapaist käväisi, mutta sitä kesti vain vajaan tunnin.

    Olen silti heikkarin iloinen kun päälle pukkaava syksy vähentää kuumuustunteja.

    Äänestä

Sanoinkin jo ,että tähän helteeseen tottuu -- ja kohta se kuitenkin on ohikin . Tämä kesäaika on kuitenkin niin lyhyt täälä pohjolassa .
Täysikuu on taas ensi sunnuntaine -- Olisi vaan taivas vapaa pilvistä saisi katsella kuuta ,kun yökin on vielä lämmin . Täytyy vaan nauttia kaikesta tästä loppukesän ihanuuksista
Aion sytyttää kynttilöitä ---kun illatkin on jo senverran aikasin hämärää ,ja nautin tunnelmavaloista

Ihailin taas Susmorsein rauhallisuutta -- että jotkut viitsii viettää aikaansa luollaisessa linkissä ,joka ei meinannut saada loppua ollenkaan .
Mutta jo tänä aamuna itsekkin huomasi kuinka oli tasapainoinen olotila , Huvä --siihen minäkin pyrin.

Äänestä
  • Onhan se haikeeta huomata että elokuu on kesän kuukausista viimeinen. Toki syyskuussakin on jopa helleraja ylitetty, mutta pimeän aika on jo pitkä.

    Muistan erään syyskuun 27 päivä kun lunta pamahti 10 sm maisemaan. Äkkiä suli kyllä poiskin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


sus.morsian kirjoitti:

Kumma kyllä, ei ole pahemmin ahdistanut tämä muutamia viikkoja-ko jatkunut epätavallinen säätilanne. Olen olettanut kestävyyteni johtuneen jonkinlaisesta oikeasta henkisestä otteesta tähänkin aikaan, ottaa rauhallisesti. Vaistomainen sopeutuminen, eihän tämäkään ikuisesti kestä. Aikaisempina vuosina opettelemani keinot selvitä vaikeammissa tilanteissa, henkisen kantin kasvattaminen elämän muutenkin tuotua kylliksi kestettävää. On tuottanut tulosta, pikkukrämpistä on minunkaan turha puhua, ei missään nimessä valittaa.

Joka aamuyö on raikkaampien pikkutuulien ansiosta hyvää latautumisaikaa. Asunnossaan voi tuulettaa läpivedolla kunnolla, tuuli puhdistaa aamuisin edellisen päivän uudeksi päiväksi. Myös ajatusten suhteen.Ja aina voi ´ tuulettaa ´ mitäänmerkitsemättömän eilisen, yleensä menneen ajan ulos, tuulten vietäväksi. Ei ihminen saa jumittua menneeseen aikaan, varsinkaan meidän i´issämme. Vatvoa uudelleen ja uudelleen samoja teemoja päivästä päivään, kenties vuodesta toiseen.

Tänään on jo tänään, hengitän kunnolla tuossa parvekkeella ne rauhoittavat hengitykset ja tunnen, miten elämä virtaa uutena taas. Päivä valkenee jo nopeasti, yksinäisiä vaeltajiakin jo liikkeellä.
Hervanta herää....ja elää.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu