Vesivoiman käyttö perustuu siihen, että ennen patoa veden pinta on korkeammalla kuin padon jälkeen. Näin ollen veteen on varastoitunut potentiaali- eli asemaenergiaa.
Kun vesimassat syöksyvät vesikanavia pitkin voimalan turbiineihin, niin samalla potentiaalienergia muuttaa muotoaan kineettiseksi- eli liike-energiaksi. Karkeasti voidaan ajatella, että vedellä ei esiinny kitkaa vesikanavissa, jolloin kaikki asemaenergiasta muuttuu liike-energiaksi.
Mahdollisuuksia vesivoiman lisärakentamiseen on Suomessa edelleen olemassa.
Tuotantokustannuksiltaan vesivoimalat ovat edullisia pitkän käyttöikänsä ansiosta. Vanhojen voimalaitosten pääomakustannukset on jo kuoletettu, joten enää maksetaan vain käyttö- ja huoltokuluja.
Vesivoima on kotimainen, uusiutuva ja päästötön energiamuoto. Vesivoiman osuus Suomen koko energiantuotannosta oli noin neljä prosenttia vuonna 2013. Sähköntuotannossa vesivoiman osuus on vaihdellut viime vuosina 10-15 prosentin välillä vesivuodesta riippuen. Vuonna 2013 vesivoiman osuus sähkön kokonaiskulutuksesta oli 15,2 prosenttia.
Suomessa oli vuonna 2012 yli 220 vesivoimalaitosta ja Suomen koko vesivoimakapasiteetti on noin 3 190 MW. Suomen vesivoiman vuosituotannon tavoite vuoteen 2020 mennessä on 14 000 GWh.
Kotimainen ja puhdas vesivoima on maamme tärkein uusiutuva energianlähde. Sillä tuotettiin 1950-luvulla lähes 90 prosenttia maamme sähköstä. Muun sähköntuotannon lisääntyessä vesivoiman osuus kokonaistuotannosta on vuosien mittaan vähentynyt. Nyt sillä tuotetaan viidennes sähköstä eli keskimäärin 12 miljardia kilowattituntia vuodessa. Vesivoiman merkitys on tätä huomattavasti suurempi, sillä se on tärkein niin sanotun säästöenergian lähde. Sen avulla voidaan nopeasti ja taloudellisesti täyttää sähkön kulutuksen hetkittäin voimakkaastikin vaihtelevat kulutushuiput.
Yli puolet Suomen vesivoimasta saadaan Kemi-, Oulu- ja Iijoesta.
Muutamia voimalaitos odottaa vielä raakentajaansa ii -kemijoissa, mm:
-vuotos > säätösähkönä jopa 400-500 MW lisää. = 10 -alapuolista voimalaa.
-kollaja
-sierilä
Vesivoiman tehokas käyttö edellyttää järvien säännöstelyä tai tekojärvien hyväksikäyttöä. Säännöstelyn avulla varastoidaan keväiset tulvavedet kuivia kausia varten. Samalla toteutuu tehokkaasti säännösteltyjen vesistöjen tulvasuojelu.
http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx
-saamme kuvan Suomen sähkönkäytöstä.
Huomaamme miten olemme riippuvaisia ostösähköstä.
Nytkin lähes 25 % ostetaan sähkö ulkomailta.
mm. Norja tuottaa sähkönsä vesivoimalla. Joitain pieniä muita voimalaitoksia myös.
(Norjan sähköntuotannosta oli v 2011, 99 % vesivoimaa)
Mutta niillä ei kokonaisuuteen merkitystä.
Samoin Ruotsilla paljon vesivoimaa. kahdeksan ydinvoimalaa toiminassa nyt.
Kohtuuhintaisen säätövoiman saatavuuden ongelma on kaikkialla Euroopassa, kun uusiutuvaa energiatuotantoa lisätään.
Tullenee esille mm vuotos ja kollaja, lähivuosina.
Poliittisesti saatu vielä lamaannettua rakentaminen.
Hyvää päivän jatkoa.
Kun vesimassat syöksyvät vesikanavia pitkin voimalan turbiineihin, niin samalla potentiaalienergia muuttaa muotoaan kineettiseksi- eli liike-energiaksi. Karkeasti voidaan ajatella, että vedellä ei esiinny kitkaa vesikanavissa, jolloin kaikki asemaenergiasta muuttuu liike-energiaksi.
Mahdollisuuksia vesivoiman lisärakentamiseen on Suomessa edelleen olemassa.
Tuotantokustannuksiltaan vesivoimalat ovat edullisia pitkän käyttöikänsä ansiosta. Vanhojen voimalaitosten pääomakustannukset on jo kuoletettu, joten enää maksetaan vain käyttö- ja huoltokuluja.
Vesivoima on kotimainen, uusiutuva ja päästötön energiamuoto. Vesivoiman osuus Suomen koko energiantuotannosta oli noin neljä prosenttia vuonna 2013. Sähköntuotannossa vesivoiman osuus on vaihdellut viime vuosina 10-15 prosentin välillä vesivuodesta riippuen. Vuonna 2013 vesivoiman osuus sähkön kokonaiskulutuksesta oli 15,2 prosenttia.
Suomessa oli vuonna 2012 yli 220 vesivoimalaitosta ja Suomen koko vesivoimakapasiteetti on noin 3 190 MW. Suomen vesivoiman vuosituotannon tavoite vuoteen 2020 mennessä on 14 000 GWh.
Kotimainen ja puhdas vesivoima on maamme tärkein uusiutuva energianlähde. Sillä tuotettiin 1950-luvulla lähes 90 prosenttia maamme sähköstä. Muun sähköntuotannon lisääntyessä vesivoiman osuus kokonaistuotannosta on vuosien mittaan vähentynyt. Nyt sillä tuotetaan viidennes sähköstä eli keskimäärin 12 miljardia kilowattituntia vuodessa. Vesivoiman merkitys on tätä huomattavasti suurempi, sillä se on tärkein niin sanotun säästöenergian lähde. Sen avulla voidaan nopeasti ja taloudellisesti täyttää sähkön kulutuksen hetkittäin voimakkaastikin vaihtelevat kulutushuiput.
Yli puolet Suomen vesivoimasta saadaan Kemi-, Oulu- ja Iijoesta.
Muutamia voimalaitos odottaa vielä raakentajaansa ii -kemijoissa, mm:
-vuotos > säätösähkönä jopa 400-500 MW lisää. = 10 -alapuolista voimalaa.
-kollaja
-sierilä
Vesivoiman tehokas käyttö edellyttää järvien säännöstelyä tai tekojärvien hyväksikäyttöä. Säännöstelyn avulla varastoidaan keväiset tulvavedet kuivia kausia varten. Samalla toteutuu tehokkaasti säännösteltyjen vesistöjen tulvasuojelu.
http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx
-saamme kuvan Suomen sähkönkäytöstä.
Huomaamme miten olemme riippuvaisia ostösähköstä.
Nytkin lähes 25 % ostetaan sähkö ulkomailta.
mm. Norja tuottaa sähkönsä vesivoimalla. Joitain pieniä muita voimalaitoksia myös.
(Norjan sähköntuotannosta oli v 2011, 99 % vesivoimaa)
Mutta niillä ei kokonaisuuteen merkitystä.
Samoin Ruotsilla paljon vesivoimaa. kahdeksan ydinvoimalaa toiminassa nyt.
Kohtuuhintaisen säätövoiman saatavuuden ongelma on kaikkialla Euroopassa, kun uusiutuvaa energiatuotantoa lisätään.
Tullenee esille mm vuotos ja kollaja, lähivuosina.
Poliittisesti saatu vielä lamaannettua rakentaminen.
Hyvää päivän jatkoa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kyllä kaikki sähkö tulee töpselistä, tai siis siitä rasiasta johon se töpseli laitetaan. Vihreät eivät kannata vesivoiman rakentamista, sillä töpselisähköä riittää meillä, ainakin täällä Helsingissä. Meillä kun on myös se kiva hiilivoimala siinä meren rannalla, ja Vuosaaressa joku kaasuturbiini vai mikä se oli, niillä saadaan sitten lämpöä taloihin.
Junia varten töpselit on vedetty raiteiden päälle, josta junat saavat voimansa. Junillekaan ei siis tarvita vesisähköä. Autot pitää kieltää, sillä ne eivät kulje töpselisähköllä, vaan haisevalla bensiinillä. Ja vievät tilaa minun polkupyöräreitiltä.
Tuulivoimaa vihreät haluavat lisää, koska ne propellit ovat jotekin niin hienoja. Mutta ei niitä propelleja tietysti tänne Helsinkiin voi pystyttää, nehän rikkoisivat kaupungin silhuetin mereltä sitä purjeveneestäni (pappa betalar) katsellessa, tai toisinpäin, cafe lattea rantakahvilassa nauttiessani ja merta ihaillessani. Propellit pitää laittaa jonnekin maaseudulle, mutta niin, ettei metsän ötökät vaan häiriinny. Niinkuin ne liito-oravat ja muut.
Inssikö vaan sinä taas olet. Sellaisena tulit sinne Visalan sairaalan suljetulle osastolle, jossa minäkin silloin olin, silloin vasta tavallinen professori. Mutta kun sinä inssinä menit sormeilemaan sairaalan varavoimakonetta, se kompressori räjähti ja sitten sinut pantiin lepositeisiin. Niistä päästyäsi sinä aloit sotilasuralle, ensiksi sinä olit majuri, mutta eversti olit jo minun sieltä päästyäni.
Kun varmaan taas kohta menet sinne Visalaan, älä nyt ala trimmata sairaalan sähkölaitteita, että et joudu lepositeisiin, niissä ei ole kivaa.
Kas terve vaan, vai suljetulla sitä sinäkin olet makoillut. No, joku ylijännittettä välittänyt laite varmaan sinunkin päähän oli kytketty kun olet edennyt aina yliprofessoriksi saakka.
Varavoimakoneella muuten ei ole kompressorin kanssa mitää tekemistä, mutta eihän yliprofessorin tietystikään tarvitse sellaista tietää, varsinkaan kun professuuri tuli tuon ylijännitepäävamman myötä. Siitähän se yli- etuliite siihen professuuriinkin syntyi.
Hienoa kuitenkin, että hoitajat päästävät sinut aina välillä tietokoneelle professuuriasi hoitamaan. Kannattaakin kertoa aina kaikille hoitajille ja lääkäreille, kuinka olet kepu-palstan yliprofessori ja siksi sinulle on niin tärkeää päästä palstalle jakamaan tietojasi.
Pankkopoika on taas päässyt käyttämään copy-paste toimintoja.
Alkuperäiset tekstit löytyvät mm. osoitteista:
http://www.kemijoki.fi/kejo-fi/sp_Content54ED4
http://energiamaailma.fi/energia-abc/uusiutuvat-energialahteet/vesivoima/
Eihän Pankkopoika itse pysty lainkaan tuottamaan virheetöntä tekstiä. Hänelle ei ole suotu koulutusta eikä järkeäkään.
Ope Oulusta
Akateeminen-->
http://www.suomineito.fi/view.php?id=2654&size=normal
Kauheu minkäläinen jätekasa on Vantaanjoki.
Rannat täynnä roskaa.
http://img.yle.fi/uutiset/ulkomaat/article7390264.ece/ALTERNATES/w960/3 Kaljakellunta roskat 1.jpg
http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article7390268.ece/ALTERNATES/w960/3 Kaljakellunta roskat 3.jpg
Helsikiläiset vihreät ja vasurit sotkee oikein olantakaa.
Sitten ovat muita neuvomassa.
ps mikähän on "visala"
Ilmeisesti vihreitten lepokoti ?
Vantaanjoki ku settu ja pas kannettu pöpöiseksi.
Uimaväki haukkaa vähän vettä, niin taas pyöritellään homojen virtsaa nieluun.
resmaj-pankkopoika-inssi ei vaan pääse homovimmastaan eroon. Eikö teidän kunnanlääkäri osaa sinua auttaa, kun jatkuvasti hoet homoista, lesboista ja suurusrei'istä?
Korjataan tuo inssin otsikko suomenkielelle. Hän sanoo ”muunmuassa Junat kulkee vesisähköllä”. Pitää olla: Muun muassa junat kulkevat vesisähköllä.
Sitten häneltä tuleekin ihan korrektia suomenkieltä. Netti on ihmeellinen, sieltä kirjoitustaidotonkin voi virheetöntä kieltä kopsata.
Loppu häneltä taas on siansaksaa, jota en viitsi alkaa korjata.
Arvoisa Peruskoulun käynyt,
tuollainen tekstien oikolukeminen ja virheiden kyttäys on ehdottoman tärkeää ja oleellista näillä kapisilla palstoilla. Kiitos ahkerasta ja hyvin oleellisesta työstäsi kaikkien meidän koulujakäymättömien ja suomenkieltä hallitsemattomien puolesta.
"Muunmuassa" on yhdyssana.
Lyhennyttynä "mm".
Taitaa olla hukassa klopin osaaminen.
Tuskin nyt insinöörin asioita osaatkaan.
Turha edes arvostella.
Ope Oulusta tulee muitten vihervasureitten tapaan sähkö pistorasiasta.
"Ope Oulusta tulee muitten vihervasureitten tapaan sähkö pistorasiasta"
Sähköpistorasia on yhdyssana. Tuon pitäisi siis kuulua: "Ope Oulusta tulee muitten vihervasureitten tapaan sähköpistorasiasta."
Turha väittää. Maalaisjärkikin sanoo, että muun muassa kirjoitetaan erikseen, mutta neuvotaan se täälläkin:
http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/yhteen_vai_erikseen/yhteen_ja_erikseen_kirjoittamisen_paasaannot/
Tutustu ja opettele sieltä muitakin sääntöjä yhteen ja erikseen kirjoittamisesta!
Hukassa on klopin eli inssin osaaminen. Hänellehän vastaat. Inssillehän tuon vastauksesi osoitat. Taitaa olla inssi itse, joka on niin hukassa, että ei tajua vastaustaan itsellensä osoittavansa.
mm. = muunmuassa, mm = millimetri, MM = maailmanmestaruus.
Läheisiä sanoja:
-muukalainen
-muukalaisviha
-muukalaisvihamielinen
-muunlainen
Probleema?
Kahta koulukuntaa, itse edustan tuota selvempää.
Paljon muitakin, joista voidaan olla montaamieltä. =monta mieltä.
Sitten murresanat sotkemassa viisaampiakin.
Pankkopoika luulee olevansa insinööri ja samalla yrittää opettaa suomen kieltä. Siinä on kaksi asiaa, jotka hänen kohdalla ovat mahdottomia :D :D
Olet muun muassa hyvin yksinkertainen ja älykkyytesi mitataankin millimetreinä. Taidatkin olla Hölmölandian maailmanmestari hölmöilyssä:D
Olen pettynyt, pankkopoika / inssi / resmaj jätti laittamatta hienon kertomuksensa vedestä, tikkaista ja ämpäristä.
Se on klassikko, jota kerrotaan säästellen. Siten se pysyy tuoreena ja naurattaa aina yhtä paljon.
"syö säästäen savea"