mitä voisin tehdä?

Mulla on kaveri, joka on aina ollut tosi sosiaalinen. Hän kertoo hauskoja ideoitaan ensiksi minulle, sitten veljelleen ja sitten vanhemmilleen (jne..) Ja hänellä ei ole ollut fyysisiä onglemia ja hän on vahva ja iloinen persoona. (Olen tuntenut hänet pienestä asti) , mutta yht'äkkiä hän kiinnostui viiltelystä ja kertoi siitä minulle innostuneesti, mutta kun kysyin syytä, hän painoi päänsä ja näytti surullista naamaa sanoen, ettei halua puhua siitä. Tämän jälkeen hän oli taas oma itsensä..

mitä minun kannataisi tehdä? En tiedä, miten voisin auttaa, huolettaa vain kauheasti. Oon itse kokenut masennusta ja kaikkea semmosta, mutta en silti tunnista tilannetta ns. ''tutuksi''. Onko kaverillani masennus, vai onko se masennusta vai kenties ikään kuuluvaa?
257
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Nuoret kokeilevat kaikkea, mutta kyllä kaverillas on jollakin tavoin paha olla. Voit yrittää jotenkin kuunnella ja tukea ja yrittää saada puhumaan. Kun itselläsi on ollut masennusta, niin voimavarasi ovat rajalliset auttaa toista. Jospa itse kertoisit omasta masennuksesta hänelle, niin hän saattaisi saada rohkeutta avautua ja voisitte antaa toisillenne vertaistukea ja puhua.

Äänestä

Ensi viikolla julkaistaan viiltelyn itsehoito-opas. Se varmaan tulee jossain vaiheessa nettikauppoihin ja ehkä kirjastoonkin (kannattaa vinkata "tädeille"). Luottamuksellinen läheisyys voi olla nuorille/kin harvinaista herkkua, yllä on hyvä neuvo. Uskon, että kaverisi tarvitsee vaikka nuorisopsykiatrinkin apua. Riippuvuudet ovat tietysti sellaisia, että toisaalta niistä haluaa päästä eroon mutta toisaalta ei, että sekin on syytä tiedostaa.

http://www.duodecim.fi/etusivu?p_p_id=uutisportlet_WAR_uutistenjulkaisuportlet_INSTANCE_N5Iy&p_p_lifecycle=0&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=2&_uutisportlet_WAR_uutistenjulkaisuportlet_INSTANCE_N5Iy_uutis_id=11297

Äänestä

Kommentoi aloitusta


joku heppu jostai kirjoitti:

Mulla on kaveri, joka on aina ollut tosi sosiaalinen. Hän kertoo hauskoja ideoitaan ensiksi minulle, sitten veljelleen ja sitten vanhemmilleen (jne..) Ja hänellä ei ole ollut fyysisiä onglemia ja hän on vahva ja iloinen persoona. (Olen tuntenut hänet pienestä asti) , mutta yht'äkkiä hän kiinnostui viiltelystä ja kertoi siitä minulle innostuneesti, mutta kun kysyin syytä, hän painoi päänsä ja näytti surullista naamaa sanoen, ettei halua puhua siitä. Tämän jälkeen hän oli taas oma itsensä..

mitä minun kannataisi tehdä? En tiedä, miten voisin auttaa, huolettaa vain kauheasti. Oon itse kokenut masennusta ja kaikkea semmosta, mutta en silti tunnista tilannetta ns. ''tutuksi''. Onko kaverillani masennus, vai onko se masennusta vai kenties ikään kuuluvaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu