niin minä voisin mennä kaivosmieheksi. Raskaan työpäivän jälkeen voisi kylmä huurteinen maistua. Hommakin voisi olla mielenkiintoista.
http://yle.fi/uutiset/kaivosmiehen_koulutukseen_ei_enaa_tunkua_taivalkoskella/7401700
Säälihän se on; toki kaivosten tuotta ja kannattavuus on aina riippuvainen markkinatilanteesta mutta pitkällä tähtäimellä raaka-aineita tarvitaan. Jatkamme entisessä tai siirrymme sosialismiin. Ja vaikka jatkettaisiin nykyisessä niin kyllä kaivostoiminta on tuuliajolla ja lähes villin lännen meininkiä; luonnonvaroja luovutetaan keplottelijoille pilkkahintaan. Siinä olisi valtiolle työsarkaa; ottaisi itse karvan yli puolet hallintaansa ja jättäisi loput ihmisille ja yrityksille sijoitettavaksi. Työllistäisi ja rahoittaisi yhteiskuntaa.
Nyt sitten vastineita kuinka kaivostoiminta voi olla kannattavaa ainoastaan yksityisten sijoittajien kautta.
http://yle.fi/uutiset/kaivosmiehen_koulutukseen_ei_enaa_tunkua_taivalkoskella/7401700
Säälihän se on; toki kaivosten tuotta ja kannattavuus on aina riippuvainen markkinatilanteesta mutta pitkällä tähtäimellä raaka-aineita tarvitaan. Jatkamme entisessä tai siirrymme sosialismiin. Ja vaikka jatkettaisiin nykyisessä niin kyllä kaivostoiminta on tuuliajolla ja lähes villin lännen meininkiä; luonnonvaroja luovutetaan keplottelijoille pilkkahintaan. Siinä olisi valtiolle työsarkaa; ottaisi itse karvan yli puolet hallintaansa ja jättäisi loput ihmisille ja yrityksille sijoitettavaksi. Työllistäisi ja rahoittaisi yhteiskuntaa.
Nyt sitten vastineita kuinka kaivostoiminta voi olla kannattavaa ainoastaan yksityisten sijoittajien kautta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Koska investointina kaivos on kallis. Valtiolla ei suomessa löydy siihen rahaa. Siksi niitä tekee monikansalliset kaivosjätit. Paitsi tämä surullisen kuuluisa talvivaara.
Näinhän se tietysti on. Ja sitten kun ei investoida sitä puolikasta niin ei koskaan onnistuta rahantekokoneita luomaan. Tai ei ainakaan niin, että valtakunta siitä hyötyisi.
Ikävä kierre. Tosin voisin kuvitella, että valtiopääomistajana vähentäisi sijoittajien taloudellista riskiä perustettavassa kaivoksessa. Että pääomaa olisi helpompi kerätä.
Kuka tahansa saa investoida kaivostoimintaan. Ei se ole kiellettyä.
Siitä vaan hankkimaan kaivosoikeudet ja investoimaan esim. 700Meur, jotta toiminta saadaan alkamaan.
Yksinkertaista - eikös?
Tämä on ihan yhtä helppoa kuin Mersun osto: Mennään kauppaan, samotaan myyjälle, että: " Ostan tuon auton ", ja sitten mennään kassalle maksamaan se.
Minähän investoin. Joka kuukausi. Vähän vielä puuttuu mainitsemastasi pääomasta mutta suunta on oikea. Tai ainakin minä hissunkissun menen siihen suuntaan. Ehkä joskus vielä olen kaivoksenomistaja. Olen vuosien varrella ajatellut hankkia eläkepäiviksi valtauksen Lemmenjoelta mutta koneellisen kullankaivuun kiellon myötä olen tullut toisiin ajatuksiin. Sijoitatko sinä mihinkään vai onko osaamisesi enemmän tälläistä muiden konsultoimista?
Mutta vakavasti; aina pitää olla visioita, vaihtoehtoja ja pohdintaa. Muuten hommista ei tule yhtään mitään. Voi olla, että olet oikeassa; että yksityinen - suuren rahan - sijoitus ja pääoma on ainoa vaihtoehto kaivostoiminnalle. Jos koko yhteiskunta tekee samoin kuin sinä eli hyväksyy kritiikittömästi olemassaolevan niin mitään uutta ja mullistavaa ei koskaan tehdä millään alalla. On helppo olla pikkunokkela ja samalla olla nolla ja mitäänsanomattomuus. Nämä yhteisöt ja yritykset ja yksilöt jotka esimerkiksi talvivaaran pystyttivät tai ovat perustamassa kulta - tai kuparikaivoksia niin niillä on osaamista ja kykyä saada aikaan. Voivat myös saada aikaan suuren vahingon. Joka tapauksessa heillä on osaamista ja tekemisen meininkiä. Siitä huolimatta aina pitäisi vähän kyseenalaistaa ja pohtia myös vaihtoehtoja.
>>...hyväksyy kritiikittömästi... valtaisa "lapiomiesten armeija" sorakuopille ja lumitöihin. => sorakuorman hinta nousee niin, että "kenelläkään" ei ole varaa ostaa soraa, eikä kukaan auraa kaupungin katuja saati, että lumi vietäisiin pois kaduilta.
Tämä esimerkki kuvastaa sitä, että helppokin ratkaisu saattaa tuottaa todellisia vaikeuksia, jos niitä ei osaa kriittisesti ja monipuolisesti tarkastella ja arvioida ETUKÄTEEN.
Vakavasti;
Kaivostoimintaa maassamme pitäisi vakavasti pohtia. Että onko tämä tehokkain ja tuottavin tapa muodostaa kansallisvarantoa? Mikä olisi paras keino tuottaa varallisuutta niin kaivoksen omistajalle, yhteiskunnalle jonka maaperässä malmi kuin sille kainuulaiselle kaivosmiehellekin joka työtä tekee. Erittäin tarkkaan pitäisi ottaa myös ympäristönäkökulmat huomioon.
Kaivostoimintaa pitää pystyä arvostelemaan. Arvosteleminen ei ole sama asia kuin lopettaa kaivostoiminta tai siirtyä kommunismiin. Olen esimerkiksi ollut ymmärtäväni, että muualla euroopassa valtiot ottavat enemmän kaivosyhtiöiltä. Tuntuu, että täällä Suomessa kuunnellaan ainoastaan jonkun perähikiän kepulaisen kunnanjohtajan ylistystä siitä, että kaivos työllistää kaksisataa miestä ja toistakymmentä aliurakointiyritystä seuraavaksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi ja se riittää.
Ei olemassaolevan järjestelmän kritisointi ole pahasta. Tällä palstalla se on ihan vain ajankulua ja sitä, että kokoaa omia ajatuksiaan kasaan kun ei parempaakaan tekemistä nyt ole. Mutta yhteiskunta; soisin, että hallituksessa ja eduskunnassa pohdittaisiin näitäkin asioita. Kuunneltaisiin asiantuntijoita, sijoittajia, työmarkkinajärjestöjä ja koetettaisiin pähkäillä, että kuinka kaivostoiminnan saisi kannattavaksi ja kaikkia osapuolia hyödyttäväksi. Ettei se jäisi vaan veronmaksajien rahoilla kustannetuksi infrakruktuuriksi ja ympäristökatastrofien siivoamiseksi.
Onnistunut kaivostoiminta saattaa - jos käyttää vertauskuvaa - vielä muuttua kultakaivokseksi maallemme. Riski vaan on, että kulta kuljetaan muualle ja kuona jää käteen.
Sellainen ei ole riski vaan jo toteutunut,talvivaarassa. Yritys on menossa nurin ja se kaatuu valtionsyliin ja sen sotkun siivouksen maksaa veronmaksajat. Samaten valtion osakkeista saa laittaa ison miinuksen alaskirjauksista muuttuvat vessapaperin arvoisiksi. Toki ei ne paljon kalliimpia ole nytkään.
Talvivaaran osake ei taida enää olla edes wc-paperin arvoinen?Se oli toki odotettavissa kun lisäosakeannista päätettiin ja osake muuttui senttiosakkeeksi. Ei sen puoleen; on minulla ollut salkussani Talvivaaraa kun sillä vielä oli noin euron arvo ja pari kertaa kun sen arvo oli vain kymmeniä senttejä. En minä koskaan monella tuhannella pelannut ja niin hyvä onni, että sain aina myytyä osakkeet pois pienen pienellä voitolla. Talvivaaran takia kuitenkin seurasin monta vuotta Kainuun sanomien nettikirjoittelua aiheesta ja siinä huomasi hyvin kansan kahtiajaon ja aivan käsittämättömän naiivin uskon sijoitustoimintaan. Seurasin kuuri kainuun uutisia koska uskoin paikkakunnan ihmisillä olevan paras näkymä siihen mitä todella tapahtuu; ja mitä tapahtuu? Iso osa ihmisistä vaati jo monta vuotta takaperin, että tuo avolouhos liuotuskasoineen on suljettava. Että näköpiirissä on tuottamaton bisnes ja valtava ympäristösotku. Ja toinen ääripää; piensijoittajat käyttäneet elinikäiset säästönsä ja ostaneet talvivaaraa kun se kalleimmillaan oli, monen vuoden usko ja toitotus, että hankkikaa lisää, kyllä Pekka hoitaa ja kohta osake on vitosen. Pikkuhiljaa ääni on kadonnut samoin kuin säästönsäkin. Ihminen on outo elikko; se uskoo niin lujaa äkkirikastumiseen ettei se malta ajatella eikä ottaa selvää. Mikä se oli tämä toinen huijaus? Win capita? Se, mihin kenraalikin erehtyi. Kun ihminen ei mieti, se luulee rahan tippuvan taivaasta syliin.
No, Talvivaara; bioliuotus ei ilmeisesti toimi Suomessa(kaan) ja yritys on kanttuvei. Joku voitti ja toinen hävisi. Mutta kuonat jäävät yhteiskunnan hoidettavaksi ellei jotain ihmettä tapahdu.
"Nyt sitten vastineita kuinka kaivostoiminta voi olla kannattavaa ainoastaan yksityisten sijoittajien kautta."
Se on tehty vapaakaupan säännöillä sellaiseksi. Kapitalistinen komentotalous toimii seuraavasti. Yhteiskunta, veroamaksavat palkkatyöläiset, järjestävät kaivosyrityksille valmiin pöydän ja yklsdityinen pääoma vie voitot kotiin. Kun kaivos lopetetaan, siivoushommat jää pääsääntöisesti veronmaksajille.
Kaksi syytä.
a) Mineraalien etsintä on keskitetty kanadalaisille firmoille, jotka eivät maksa lainkaan veroa minnekään. Ne etsivät malmeja, laativat tuottoraportit (vääristelevät totuuttakin), hankkivat kohdemaasta luvat valmiiksi ja myyvät suunnitelman suuryrityksille.
Sotien jälkeen Suomessa suomalaiset etsivät malmeja. Nykyään tehtävä on annettu ulkolaisille. Vaikka vielä ei oleTTIP, niin vapaakaupan säännöt estävät oman tutkimustoiminnan.
b) Suuryritys solmii kaivospaketin kohdemaan hallituksen kanssa ja louhii maasta malmit. Valtio rakentaa kaivokselle infrastruktuurin. Suomen tyyli on yleinen, kaivosfirma ei maksa tai vain vähän maankorkoa kohdemaalle. Kohdemaan hallitus kehuu Kainuun Sanomien tyyliin työllistäneensä niin ja niin monta, jotka maksavat veroa Suomeen.
Kaivosyritys voi kikkailla tuottojen tasauksen kanssa maailmanlaajuisen yrityksen eri osastojen kanssa ja kohdemaa on aina tappiollinen tai veronmaksurajan alapuolella.
c) Lopetuksen tai konkurssin tullessa jälkityöt jäävät valtiiolle.
Talvivaara. Murheenkryyni.
Se olisi ollut iso projekti ja valtaisan tuottava veronmaksajille valtion yrityksen voimin.
Vain muutaman kymmenen miljoonan investoinnit alkuvaiheessa liotusaltasiin olisivat estäneet ympäristön saastumisen.
Belgialainen kaivosjätti suuntasi silmät heti alusta Talvivaaraan ja kyvyttömiin Vanhasen & Kataisen hallituksiin. Jätti odottaa kaivoksen konkurssia, valtion rahojen tuloa avuksi ja ostaa ilmaiseksi suuren tulolähteen. Ehkä jo Vapaavuori ehtii kehumaan itseään kaivoksen pelastajaksi.
Valtion toiminnan kannattamattomuus on ilmaistu ministeri Vapaavuoren suulla. "Lähtökohtaisesti valtio ei saa tehdä tuotannollista työtä, se kuuluu yksityisyrityksille". Kapitalistien poliittiset edustajat noudattavat yleismaailmallista tahtotilaa "kaikki mahdollinen on yksityistettävä". Toisin sanoen, kulut valtion kassaan ja voitot yksityiselle pääomalle.
Mitä tuohon lisäisi?
Mikä on TTIP?
Tietämättömälle.
"Mikä on TTIP?"
TTPI on suomeksi suoraan suomennettuna Tranatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus
http://en.wikipedia.org/wiki/Transatlantic_Trade_and_Investment_Partnership
Aina sitä uutta oppii. Tietämätönkin.
EU ja USA neuvottelevat parhaillaan TTIP:stä hyvin suljettujen ovien takana. Asia oli vireillä jo vuosituhannen vaihteessa ja kun se paljastui suuryritysten projektiksi julkisuudessa, asia hautautui. Nyt neuvottelujen kulusta ei kerrota kansoille. Vapaa kapitalismi ei sentään ole aivan vapaa. Tietoa on kuitenkin tihkunut.
Vapaakauppasopimuksia on jo VTO:n ja muiden puitteissa. Uutta on ainakin investointisuoja sijoituksille. Siinä sidottaisiin vuosikymmeniksi eteenpäin ehdot, joita hallitukset eivät saa mnuuttaa.
Tälläkin hetkellä suuryritykset käyvät oikeutta hallituksia vastaan ja pääsääntöisesti veronmaksajat häviävät. Investointisuojaa tiukennettaisiin ja sitä varten tulisi "riippumaton" oikeuselin ratkomaan epäselvyyksiä. Kun hallitukset eivät nytkään pärjää. miten se pärjäisi tulevaisuudessakaan. Oikeuselin ei olisi vastuussa kenellekään ja päätöksistä ei voisi valittaa.
Suomeksi juttu tarkoittaa sitä, että jos jotain valtiota narutetaan tai uudet olosuhteet vaatisivat uutta päätöstä valtion kannalta, suuryritys kaataa sen oikeusistuimensa kautta.
Vapaakaupan pari periaatetta.
Se voi sopia samalla teollistumisen asteella olevien valtioiden välillä, jotka olisivat samankokoisia talouksia.
Se ei sovi eri kehitysasteella olevien maiden kesken. Alemmalla tasolla oleva häviää pääsääntöisesti ts sen talous lipuu ulkolaisille tuottajille kaikkine lieveilmiöineen.
Kehittyvä maa tarvitsee tiettyä sääntelyä tuonnissa suojatakseen ja kehittääkseen kotimaista tuotantoa. Sitä linjaa tukee myös ekologia taloudessa, luonnonsuojelu ja monet muut seikat, joita ylikansalliset yritykset kaapatessaan heikkojen maiden tuottavat osat eivät ajattele.
Maailma tarvitsee ehdottomasti sääntelyä siitä mitä tuotetaan ja missä ja millä ehdoilla. Ehdottomasti vapaakauppa ei ole väärin mutta sen väkisin tunkeminen voi tuottaa suurta tuhoa.
Kysymystä voi pohtia Suomen maatalouden kannalta. Vapaakauppa tuhoaisi sen lähes kokonaan. Ruoka ehkä tuotettaisiin päiväntasaajan seuduilla halvemmalla mutta vastaavasti työttömiksi joutuvat olisi työllistettävä. Jos ruoka ostettaisiin tekijämaille edullisilla hinnoilla (koneviennillä), molemmat osapuolet hyötyisivät.
Maailmanlaajuinen sosialismi voisi sen toteuttaa mutta kapitalismi käyttäisi tilannetta alikehittyneen maan riiston voimistamiseen.
Pelottavaa tekstiä. Suuryritykset ovat valtioiden ja yhteiskuntien yläpuolella. En osaa sanoa siihen oikein mitään. Jatkakaa te asiallista ja kiihkotonta valistustyöta Spartakuksen kanssa. Pari huomiota.
"Maailma tarvitsee ehdottomasti sääntelyä siitä mitä tuotetaan ja missä ja millä ehdoilla. Ehdottomasti vapaakauppa ei ole väärin mutta sen väkisin tunkeminen voi tuottaa suurta tuhoa."
Maalaisjärkeni tukee väittämää.
"Kysymystä voi pohtia Suomen maatalouden kannalta. Vapaakauppa tuhoaisi sen lähes kokonaan. Ruoka ehkä tuotettaisiin päiväntasaajan seuduilla halvemmalla mutta vastaavasti työttömiksi joutuvat olisi työllistettävä."
Tuon kertoo taas maalaisjärki. Me elämme jo nyt jonkunnäköisessä sosialismissa jos haluamme taata itsenäisen ruokahuollon. Tukiaisillahan se on hoidettava kun vapaan markkinatalouden pelisäännöillä emme pärjää.
TTIP - Suomen maatalous.
Sanoin ehkä väärin elintarviketuotannosta päiväntasaajan seuduilla. Se on kylläkin oikein, koska siellä tuotetaan 2 - 3 viljasatoa vuodessa ja muut samassa suhteessa. Maailmalle olisi ehdottomasti edullista keskittää elintarviketuotannon päälinja edullisille seuduille ja koneistaa alueet muualta.
Suhteessa TTIP: kanssa Suomen maatalous sortuisi siltikin. Se sortuisi USA:n takia. USA tuottaa enemmän kuin kuluttaa ja haluaa eroon ylijäämistä. TTIP merkitsisisi Usan viljan tuontia ym. ilman ehtoja Suomen markkinoille ja Suomelta kiellettäisiin verotukiaiset.
Me kelpaisimme Naton jatkeeksi USA:n asevoimien tueksi. USA veisi meiltä oman elintarviketuotannon TTIP:n nimissä.
Lisäksi mukana on eteläisen EU:n maatalouden edullisuus Suomeen nähden. Eteläinen EU ja USA musertaisivat yhdessä Suomen maatalouden mutta ottaisivat meidät Natoon sotamiehineen ja aserahoineen.
Tuleva maailmanlaajuinen sosialismi, joka ei tarvitse sotavoimia, voi järjestellä yleismaailmallisissa järjestöissään teollisuuden ja maatalouden ilman poliittisia jännitteitä ja omanvoitonpyyntiä. Kourallinen maailman rikkaita tietysti menettäisi valtaa ja rahaa mutta kansat saisivat ruokaa ja turvallisuutta.