Tämä vielä kerran

yhtään sanaa tänne skriivata koskaan. Mä en sitten halua puhua enkä selvittää koskaan mitään. En halua tuntea kuin sen välttämättömän, etteivät muut arvaa. Tai näkeehän ne jo nyt. Mun päätä sekottaa tää kaikki, siksi mä haluan selittää asiat silleen, ettei mitään ole koskaan ollutkaan. Ei mitään. Mä oon ihan lukossa ja syvästi ahdistunut tästä, ja toivon sun ihmislukijana tulkitsevan mut oikein ja pysyvän mahdollisimman etäällä. Kyllä sä sen näet ja vaistoat, tunnet mut niin hyvin. Se ei ole suuttumusta eikä vihaa, olet ihana. Mutta. Ei sanaakaan koskaan, kiitos. Emme tunne toisiamme, vain moikkausvälit, muista nyt.
31470
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 31

Vanhimmat

Että kirjoittaja on nainen ja haluaa peittää jotakin. Tämä on sellainen mustatuntuu fiilis tästä viestistä... ja vähän epäilyttävä muutenkin. Olisikohan proproporopro vo.

Äänestä

siis täh? mikset halua puhua ja selvittää? mitä ne muut taas on puhunu?

Äänestä

Ei tässä ole mitään sellaista. Hänessä ei ole mitään. Se vaan on nyt näin. Kyllä hän tietää ja näkee, toivottavasti myös ymmärtää. Ihan totta.

Äänestä

provo ei päätä ei häntää.

Äänestä
  • Ei niin, ei päätä ei häntää. Kaiken voi/voin unohtaa.

    Äänestä

Ehkä parempi jos mitään selvittele vaan ihan puhtaalta pöydältä. Selvittelee sitten myöhemmin jos selvittelee jos selviteltävää on. Mutta alku voi olla aina toisenlainen, ilman mitään ahdistavia selvityksiä jos ne ahdistaa eikä välttämättä tunnu mukavalta. Ei kait tässä mitään.

Äänestä

vuoroin rakastat. Oletko nyt siis jo vihdoin itse tajunnut mitä haluat?

Äänestä
  • En vihaa enkä ole koskaan vihannut. Olen tajunnut jo ajat sitten ja yrittänyt sen hällekin selventää, mitä haluan. Haluan, että elämme erillämme emmekä koskaan palaa menneisiin. Että kumpikin meistä unohtaa kaiken. Että mä alan tuntea itseni. Ettei hän lähesty mua mitenkään vaan jättää rauhaan ja alkaa nähdä mut oikein ikävänä ja kurjana tyyppinä eikä halua tuntea yhtään enempää, kuin jo tuntee. Että me emme niin kuin roiku toisissamme millään tasolla. Että me ei tunneta. Ettei hän puhu minulle ajatuksistaan tai tunteistaan, ettei mun tartte tuntea häntä enempää, siten on helpompi olla muukalainen. Että pidetään kivikasvot. Että mä pääsisin tästä ahdistuneisuudesta, jonka hän on aiheuttanut. Onhan tässä lista toiveita. Jos nyt ei aikoihin nähtäis toisiamme, se on aina helpompi niin.

    Äänestä

  • Ehkei täällä mikään pidä paikkansa, eli plusmiinus nolla. Voiko sekavampaa paikkaa olla, ehkä joku on luullut joskus jonkun kirjoitetuksi itselleen ja siitä suivaantuneena laittanut jotain ärräpäitä. Tai muuten ollut huolissaan että mikä tää juttu nyt oikein on. Vaikka kaikella järjellä täällä ei pitäisi ottaa yhtään mitään kenenkään itselleen, oli hyviä tai huonoja kirjoituksia.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    En vihaa enkä ole koskaan vihannut. Olen tajunnut jo ajat sitten ja yrittänyt sen hällekin selventää, mitä haluan. Haluan, että elämme erillämme emmekä koskaan palaa menneisiin. Että kumpikin meistä unohtaa kaiken. Että mä alan tuntea itseni. Ettei hän lähesty mua mitenkään vaan jättää rauhaan ja alkaa nähdä mut oikein ikävänä ja kurjana tyyppinä eikä halua tuntea yhtään enempää, kuin jo tuntee. Että me emme niin kuin roiku toisissamme millään tasolla. Että me ei tunneta. Ettei hän puhu minulle ajatuksistaan tai tunteistaan, ettei mun tartte tuntea häntä enempää, siten on helpompi olla muukalainen. Että pidetään kivikasvot. Että mä pääsisin tästä ahdistuneisuudesta, jonka hän on aiheuttanut. Onhan tässä lista toiveita. Jos nyt ei aikoihin nähtäis toisiamme, se on aina helpompi niin.

    mitään virkaa kun kukaan ei tiedä kuka olet ja kelle kirjoitat.

    Äänestä

  • En ollut ap, mutta suuresti ihmettelen mistä päättelet tuon aloituksen perusteella sukupuolen ja lisäksi tiedät mitä ap milloinkin kirjoittaa.

    Mun mielestä tuo on aika scary movies. Hui :)

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    En vihaa enkä ole koskaan vihannut. Olen tajunnut jo ajat sitten ja yrittänyt sen hällekin selventää, mitä haluan. Haluan, että elämme erillämme emmekä koskaan palaa menneisiin. Että kumpikin meistä unohtaa kaiken. Että mä alan tuntea itseni. Ettei hän lähesty mua mitenkään vaan jättää rauhaan ja alkaa nähdä mut oikein ikävänä ja kurjana tyyppinä eikä halua tuntea yhtään enempää, kuin jo tuntee. Että me emme niin kuin roiku toisissamme millään tasolla. Että me ei tunneta. Ettei hän puhu minulle ajatuksistaan tai tunteistaan, ettei mun tartte tuntea häntä enempää, siten on helpompi olla muukalainen. Että pidetään kivikasvot. Että mä pääsisin tästä ahdistuneisuudesta, jonka hän on aiheuttanut. Onhan tässä lista toiveita. Jos nyt ei aikoihin nähtäis toisiamme, se on aina helpompi niin.

    Ei privana..pelkkää kiukkua..Draama Queen..WooW

    http://www.youtube.com/watch?v=ppifZ4oeHGE

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    En vihaa enkä ole koskaan vihannut. Olen tajunnut jo ajat sitten ja yrittänyt sen hällekin selventää, mitä haluan. Haluan, että elämme erillämme emmekä koskaan palaa menneisiin. Että kumpikin meistä unohtaa kaiken. Että mä alan tuntea itseni. Ettei hän lähesty mua mitenkään vaan jättää rauhaan ja alkaa nähdä mut oikein ikävänä ja kurjana tyyppinä eikä halua tuntea yhtään enempää, kuin jo tuntee. Että me emme niin kuin roiku toisissamme millään tasolla. Että me ei tunneta. Ettei hän puhu minulle ajatuksistaan tai tunteistaan, ettei mun tartte tuntea häntä enempää, siten on helpompi olla muukalainen. Että pidetään kivikasvot. Että mä pääsisin tästä ahdistuneisuudesta, jonka hän on aiheuttanut. Onhan tässä lista toiveita. Jos nyt ei aikoihin nähtäis toisiamme, se on aina helpompi niin.

    Ensin toinen on ihana ja seuraavaksi hän on aiheuttanut ahdistuneisuutesi? Yhtään omalla toiminnallasi ei ole ollut osaa siihen ahdistuneisuuteesi?

    Tiedätkö toisesta mitään, tiedätkö ahdistaako häntä? Oletko sinä aiheutttanut omalla toiminnallasi koskaan hänelle ahdistusta? Nämä eivät ole syytöksiä, koska en voi tietää, mutta kysymksiä joita jokaisen on aina hyvä pohtia, asettua myös sen toisen asemaan.

    Äänestä

  • miettivä.. kirjoitti:

    Ensin toinen on ihana ja seuraavaksi hän on aiheuttanut ahdistuneisuutesi? Yhtään omalla toiminnallasi ei ole ollut osaa siihen ahdistuneisuuteesi?

    Tiedätkö toisesta mitään, tiedätkö ahdistaako häntä? Oletko sinä aiheutttanut omalla toiminnallasi koskaan hänelle ahdistusta? Nämä eivät ole syytöksiä, koska en voi tietää, mutta kysymksiä joita jokaisen on aina hyvä pohtia, asettua myös sen toisen asemaan.

    Vielä ap:n kirjoituksesta..

    Kirjoitusta lukiessa tuli mieleen, että aloittaja ei enää halua olla yhteydessä toiseen osapuoleen ja selvittää asioita, mitä ne sitten ovatkin.. Toisaalta tuli mieleen, että onko tämä mahdollisesti naisen (?) ns. käänteistä tekstiä joka sanoo yhtä ja tarkoittaa toista.. Oli miten oli, aloittajan on tehtävä itselle selväksi eikö todellakaan halua selvittää toisen kanssa asioita ja puhua vai haluaako. Jos se on että ei, niin sitten ap on päätöksensä tehnyt.

    Seuraavaksi aloittajan kannattaisi poistua tältä palstalta. Jos täällä luulee joidenkin ikävä-tekstien olevan joltakin itselleen, noh, epätodennäköistä, mutta voi ollakin. On se mahdollista. Täällä on toisella kuitenkin oikeus nimettömänä nimetöntä ikävöidä ja purkaa tuntemuksiaan. Sellainen tämä palsta on - ikävä on palstan nimikin. Ap:llä ei ole kuitenkaan mitään vastuuta siitä vaikka joku ikävöisi häntä oikeastikin täällä kymmeniä vuosia (jos tämä palsta on kymmeniä vuosia pystyssä). Toiseen suuntaan on sama juttu, ikävöivä ei ole mitenkään vastuussa siitä, että joku jostain syystä saattaisi omia hänen kirjoituksensa itselleen, vaikka sattuisi omimaan ikävän kohdekin.

    Jos ikävän kohdetta alkaa ikävöivä tämän palstan takia kiinnostaa, oli se sitten myötätuntoa, katumusta mahdollisista töykeyksistä, rakkautta, ystävyyttä etc.. on se on sitten oma valinta, omat tunteet ja omien tunteiden kanssa kukin saa toimia kuten parhaaksi näkee, joko lähestyä toista tai ei.

    Jokatapauksessa ap ei voi olla varma, että tämä hänen aloituksensa tavoittaa oikean henkilön vaikka henkilö olisi joskus vieraillutkin tällä palstalla tai vaikka olisi tämän lukenutkin, tämän voi omia ihan kuka tahansa. Voi olla, että oikea tunnistaakin tämän itselleen eikä ap:ta ap:n kirjoittaman toivomuksen mukaisesti enää lähesty muutakuin moikka-tuttuna korkeintaan.

    Vähän vaan kirjoitusta lukiessa tuntui, että ap saattaisi olla aidosti rakastunut. Voi olla, että se ahdistaakin. Voi olla, ettei ap ole rakastunut tai vaikka olisi rakastunut tai rakastaisi, ei siltikään haluaisi olla muuta kuin morjes-tuttuja korkeintaan. Ihmisen tunteet ovat monimutkainen asia. Jokatapauksessa ap:n taitaisi olla hyvä olla poissa täältä ja jos sitten kirjoituksesta huolimatta haluaakin toiselle puhua, sitten on parempi lähestyä tosielämässä sitä toista, siten on edes mahdollisuus saada asiat oikeasti käsiteltyä. Suurin riski taitaa olla ettei toinen halua puhua tai aidostikaan tiedä asiasta mitään, jos ap on erehtynyt. Ihmisen on kuitenkin suhteellisen helppo tehdä aloite "moi, mitä kuuluu, löysin sut täältä fb:stä tai vs".. mahdollisesta vastauksesta voi usein päätellä paljon, haluaako toinen puhua enemmänkin..

    Äänestä

  • miettivä.. kirjoitti:

    Vielä ap:n kirjoituksesta..

    Kirjoitusta lukiessa tuli mieleen, että aloittaja ei enää halua olla yhteydessä toiseen osapuoleen ja selvittää asioita, mitä ne sitten ovatkin.. Toisaalta tuli mieleen, että onko tämä mahdollisesti naisen (?) ns. käänteistä tekstiä joka sanoo yhtä ja tarkoittaa toista.. Oli miten oli, aloittajan on tehtävä itselle selväksi eikö todellakaan halua selvittää toisen kanssa asioita ja puhua vai haluaako. Jos se on että ei, niin sitten ap on päätöksensä tehnyt.

    Seuraavaksi aloittajan kannattaisi poistua tältä palstalta. Jos täällä luulee joidenkin ikävä-tekstien olevan joltakin itselleen, noh, epätodennäköistä, mutta voi ollakin. On se mahdollista. Täällä on toisella kuitenkin oikeus nimettömänä nimetöntä ikävöidä ja purkaa tuntemuksiaan. Sellainen tämä palsta on - ikävä on palstan nimikin. Ap:llä ei ole kuitenkaan mitään vastuuta siitä vaikka joku ikävöisi häntä oikeastikin täällä kymmeniä vuosia (jos tämä palsta on kymmeniä vuosia pystyssä). Toiseen suuntaan on sama juttu, ikävöivä ei ole mitenkään vastuussa siitä, että joku jostain syystä saattaisi omia hänen kirjoituksensa itselleen, vaikka sattuisi omimaan ikävän kohdekin.

    Jos ikävän kohdetta alkaa ikävöivä tämän palstan takia kiinnostaa, oli se sitten myötätuntoa, katumusta mahdollisista töykeyksistä, rakkautta, ystävyyttä etc.. on se on sitten oma valinta, omat tunteet ja omien tunteiden kanssa kukin saa toimia kuten parhaaksi näkee, joko lähestyä toista tai ei.

    Jokatapauksessa ap ei voi olla varma, että tämä hänen aloituksensa tavoittaa oikean henkilön vaikka henkilö olisi joskus vieraillutkin tällä palstalla tai vaikka olisi tämän lukenutkin, tämän voi omia ihan kuka tahansa. Voi olla, että oikea tunnistaakin tämän itselleen eikä ap:ta ap:n kirjoittaman toivomuksen mukaisesti enää lähesty muutakuin moikka-tuttuna korkeintaan.

    Vähän vaan kirjoitusta lukiessa tuntui, että ap saattaisi olla aidosti rakastunut. Voi olla, että se ahdistaakin. Voi olla, ettei ap ole rakastunut tai vaikka olisi rakastunut tai rakastaisi, ei siltikään haluaisi olla muuta kuin morjes-tuttuja korkeintaan. Ihmisen tunteet ovat monimutkainen asia. Jokatapauksessa ap:n taitaisi olla hyvä olla poissa täältä ja jos sitten kirjoituksesta huolimatta haluaakin toiselle puhua, sitten on parempi lähestyä tosielämässä sitä toista, siten on edes mahdollisuus saada asiat oikeasti käsiteltyä. Suurin riski taitaa olla ettei toinen halua puhua tai aidostikaan tiedä asiasta mitään, jos ap on erehtynyt. Ihmisen on kuitenkin suhteellisen helppo tehdä aloite "moi, mitä kuuluu, löysin sut täältä fb:stä tai vs".. mahdollisesta vastauksesta voi usein päätellä paljon, haluaako toinen puhua enemmänkin..

    TIetty jos ap on jo yrittänyt "tosielämässä" toiselle puhua, mutta toinen on torjunut ja siksi on täällä itse ikävöimässä ja jos jostain kumman syystä myös se ap:n torjuja ikävöi sitten kuitenkin ap:tä täällä tai on muuuttanut mieltänsä, ni silloin se olisi kyllä sen torjujan tehtävä lähestyä tosielämässä että "hei, mitä kuuluu.. yms yms.." jos torjuja itse haluaa asioitaan toiselle jostain syystä vielä selvittää, vaikka että jos tunteita oli sittenkin ja haluaa niistä puhua.

    Tilanteita on monia.

    Äänestä

Miten nyt käy palstalaisen, nyt ollaan varmuuden vuoksi etäällä ja vain moikataan. Mulle tuo ei aiheuta toimenpiteitä, näin on asiat nytkin.

Äänestä
  • Miten se suu nyt tuntemattomien höpinöiden takia pistetään?

    Äänestä

Kelle tämä on ?

Äänestä
  • En tiedä, mutta vaikuttaa hämmennysyritykseltä, ei mitään tunnisteita, jos ap. olisi tosissaan itsestään kirjoittamassa olisi laittanut tunnisteet kenelle ja keneltä.

    Tämä tuomaristo sanoo: PROVO.

    Äänestä

Kertoa en ajatellut, mutta en vuoksesimyöskään valehtelemaan ala.

Äänestä

Vai tän kerran. Kyllä ny jo alkaa jänskättään mitä sit seuraavalla viimeisellä kerralla.

Äänestä

Samoin funtsin, paitsi ei nappaa enää edes moikata. Tajuisit jo sen.

Äänestä

taitaa olla ap itse jolla ois tarvetta selvittää ja selventää, mut taitaa olla pupu pöksyssä :)

Äänestä

K. takana?

Äänestä

Päättäessäni jatkaa, päätin myös niellä kaiken alas.
Tietäen että saattaisit kirota minua syvimpään helvettiin.
Voit esittää, ettet kuule. Voit kääntää katseesi ja kieltää kaiken tapahtuneen.
Ei sinun ole pakko sietää minua.
Mutta minä pysyn siinä ja näytän, mitä tunnen. Näytän että välitän.

Ja en aio lopettaa, kunnes tiedän, että olen turvassa.
Kunnes pystyt kohtaamaan ahdistuksesi/pelkosi.
Kunnes sinulla on kaikki hyvin.
Sen päätin. Aion pitää siitä kiinni.

https://www.youtube.com/watch?v=-5xbMnaEiYE

Vaikka Ap ei todennäköisesti ole juuri se henkilö josta puhun, hänen olisi hyvä huomioida tämä, jos on kerta niin varma, että toinen tietää hänet ja hänen ahdistuksensa. Toisin sanoen Ap:n ahdituksen kohde ei ehkä halua ratkaista tilannetta kuten Ap sen ratkaisi, vaikka olisikin täysin tietoinen Ap:n tahdosta.

Äänestä
  • Ahdistelija pikemmin jos toiveena jättää rauhaan.

    Äänestä

  • Mikä ei mee perille? kirjoitti:

    Ahdistelija pikemmin jos toiveena jättää rauhaan.

    Ehkä :) Itse teen tätä kumminkin oikein varovasti juuri siksi, etten halua olla mikään ahdistelija. En hypi hänen silmille. Hän saa itse päättää näkeekö touhini vai ei, mutta jos hän edelleen utelias ja päättää seurata elämääni... noh, ei häneltä jää se huomaamatta.
    Ap:n tilanne voi tietenkin olla eri, mutta ehkä toinen haluaisi saada vain asiat sovituksi.

    Äänestä

Palstan vakioprovottajahan tässä taas asialla. Tällainen tällä kertaa. Kohta tulee ap:lta vastaväittitä, sekin kuuluu asiaan.

Äänestä

Naisparin välinen juttu arvaisin

Äänestä

Huomenta :). Oli tuo aloitus provo tai ei, niin varmaan kuvastaa jonkinlaisia tunteita. Itse näen niin, että jos syvät tunteet jää käsittelemättä ne jää kummittelemaan omaan mieleen.

On vaikea irrottautua, vaikka tahtoa olisi, yksi keino on antaa ajan kulua ja hyväksyä ne tunteet. Ehdottomasti parasta olisi jos voisi vain kertoa että näin tässä kävi ja voisiko se toinen istahtaa hetkeksi johonkin vain puhumaan niistä, vaikka ei tuntisi samoin.

On inhimillisen inhimillistä jos toinen ei tahdo, jos hänellä itsellään ei ole tunteita. Toisaalta uskon että harva kieltäytyisi jos pyynnön nätisti esittäisi.

Pelko asioiden selvittämiseen kasvaa mitä enemmän aika kuluu, näin minä ainakin tunnen.

Herääminen onko se parempi kuin nähdä unia, unethan ovat aina vain unia :)

Mä tiedän itse, että näen hänestä suloista päiväunta, uneni suloinen. Odotan kuitenkin realistisena ihmisenä, että uneni vain poksahtaa, koska olisi reilumpaa omassa elämäntilanteessa etten näkisi edes päiväunia, mutta en soimaa itseäni niistä, uneni ja tunteeni on minun omaisuuttani :)

Suloista päivänjatkoa päiväunieni kohteelle, miehelle ja hänen koko elämälleen.

Äänestä
  • Pus

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


vaikken aikonut enää kirjoitti:

yhtään sanaa tänne skriivata koskaan. Mä en sitten halua puhua enkä selvittää koskaan mitään. En halua tuntea kuin sen välttämättömän, etteivät muut arvaa. Tai näkeehän ne jo nyt. Mun päätä sekottaa tää kaikki, siksi mä haluan selittää asiat silleen, ettei mitään ole koskaan ollutkaan. Ei mitään. Mä oon ihan lukossa ja syvästi ahdistunut tästä, ja toivon sun ihmislukijana tulkitsevan mut oikein ja pysyvän mahdollisimman etäällä. Kyllä sä sen näet ja vaistoat, tunnet mut niin hyvin. Se ei ole suuttumusta eikä vihaa, olet ihana. Mutta. Ei sanaakaan koskaan, kiitos. Emme tunne toisiamme, vain moikkausvälit, muista nyt.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu