Googletin sanan "pakkoruotsihuåra" ja sieltä tuli mm.tällainen:
HS, kolumni:
"Miksi tässä maassa vaietaan?
14.6.2013 8:03 53
Anna Laine
Meillä on Suomessa sellainen jännä tapa, että aina kun sattuu jotain ikävää, alamme vaatia, että siitä pitäisi samantien vaieta. Kun päätoimittajan perhettä uhkaillaan ja häntä nimitetään "pakkoruotsihuoraksi", asia pitäisi vaieta kuoliaaksi.
Koulusurmia ei saisi uutisoida. Jos puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta, alkavat erilaiset miessakit muistutella, ettei pääsääntöisesti miehiin kohdistuvasta nakkikioskiväkivallastakaan sen kummemmin puhuta. Kun mies hakkaa vaimoaan, siitä on naapurinkin parempi olla hiljaa, mitäpä sitä muiden asioihin puuttumaan.
Yleisin selitys tälle käyttäytymiselle on se, että kyseessä on yksittäinen pöpi, joka ei ansaitse ylimääräistä huomiota ja julkisuutta. Annamme nopean keittiöpsykologisen diagnoosin, hullu, ja työnnämme asian mielestämme.
Mutta tiedättekö, nämä asiat jäävät vaivaamaan. Vaikka nielisimme riisillisen paperia, joille ikävät uutiset on painettu, ne eivät lähde mielestä. Pelko pesiytyy ajatuksiimme.
Toisin kuin esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalen ajattelee, kysymys ei ole siitä, että me ehdoin tahdoin antaisimme julkisuutta vinksahtaneille uhkailijoille. Puhe on ainoa keinomme kertoa kaikille, mitä me sallimme, mitä emme, mitkä ovat yhteisömme säännöt.
Lakiin ei voi kirjata jokaista yksittäistapausta, esimerkiksi pykälää "älä hauku Helsingin Sanomien päätoimittajaa pakkoruotsihuoraksi ja uhkaa hänen perhettään". Sen sijaan me, yhteiskunnan jäsenet, voimme lakia noudattaen ja moraaliamme seuraten yleisesti tuomita uhkailun.
Eivät uhkailijat parane vaikenemalla eikä maailmasta paha lopu. Sen sijaan toivottomuus ja pelko menestyvät puhumattomuudessa, ja voisin kuvitella, että jostain sieltä kumpuaa "yksittäisten ääliöidenkin" tarve tulla huomioiduiksi vaikka uhkailujen kautta.
On meillä kuulkaa turhempiakin julkkiksia kuin ne, jotka pelottavat ja ahdistavat meitä!
Anna Laine"
HS, kolumni:
"Miksi tässä maassa vaietaan?
14.6.2013 8:03 53
Anna Laine
Meillä on Suomessa sellainen jännä tapa, että aina kun sattuu jotain ikävää, alamme vaatia, että siitä pitäisi samantien vaieta. Kun päätoimittajan perhettä uhkaillaan ja häntä nimitetään "pakkoruotsihuoraksi", asia pitäisi vaieta kuoliaaksi.
Koulusurmia ei saisi uutisoida. Jos puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta, alkavat erilaiset miessakit muistutella, ettei pääsääntöisesti miehiin kohdistuvasta nakkikioskiväkivallastakaan sen kummemmin puhuta. Kun mies hakkaa vaimoaan, siitä on naapurinkin parempi olla hiljaa, mitäpä sitä muiden asioihin puuttumaan.
Yleisin selitys tälle käyttäytymiselle on se, että kyseessä on yksittäinen pöpi, joka ei ansaitse ylimääräistä huomiota ja julkisuutta. Annamme nopean keittiöpsykologisen diagnoosin, hullu, ja työnnämme asian mielestämme.
Mutta tiedättekö, nämä asiat jäävät vaivaamaan. Vaikka nielisimme riisillisen paperia, joille ikävät uutiset on painettu, ne eivät lähde mielestä. Pelko pesiytyy ajatuksiimme.
Toisin kuin esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalen ajattelee, kysymys ei ole siitä, että me ehdoin tahdoin antaisimme julkisuutta vinksahtaneille uhkailijoille. Puhe on ainoa keinomme kertoa kaikille, mitä me sallimme, mitä emme, mitkä ovat yhteisömme säännöt.
Lakiin ei voi kirjata jokaista yksittäistapausta, esimerkiksi pykälää "älä hauku Helsingin Sanomien päätoimittajaa pakkoruotsihuoraksi ja uhkaa hänen perhettään". Sen sijaan me, yhteiskunnan jäsenet, voimme lakia noudattaen ja moraaliamme seuraten yleisesti tuomita uhkailun.
Eivät uhkailijat parane vaikenemalla eikä maailmasta paha lopu. Sen sijaan toivottomuus ja pelko menestyvät puhumattomuudessa, ja voisin kuvitella, että jostain sieltä kumpuaa "yksittäisten ääliöidenkin" tarve tulla huomioiduiksi vaikka uhkailujen kautta.
On meillä kuulkaa turhempiakin julkkiksia kuin ne, jotka pelottavat ja ahdistavat meitä!
Anna Laine"
Vastaukset 7
Vanhimmat
Anna Laineen kolumni kertoo kaikenlaista.
Mm. että hänen mielestään kielipoliittista keskustelua ei ilmeisesti saisi käydä. Että keskustelijat ovat "hulluja", "vinksahtaneita" ja "ääliöitä".
Sanasta "pakkoruotsihuåra" hän päättelee, että sitä käyttävät ovat noita kolmea. Eli Anna antaa 3 haukkumasanaa takaisin yhdestä.
Ruotsista tulleen politiikan mukaan "on puhuttava" että asia "menisi pois". Ei saa vaieta.
Annan mukaan olisi siis julkisesti mediassa paljon enemmän puhuttava, että ne "ääliöt, hullut ja vinksahtaneet", jotka syyttivät HS:n toimittajaa pakkoruotsihuåraksi, koska tämä oli ajanut lehdessä Rkp:n kielipolitiikkaa pakkoruotsineen, ovat hulluja, vinksahtaneita ja ääliöitä.
Annan mukaan tämä auttaisi vaentamaan ne "väärin" ajattelevat kielipoliittiset keskustelijat, jotka eivät hyväksy itseensä ja lapsiinsa kohdistuvaa ruotsin kielen pakottamista?
Ehkäpä on hyvä, Anna, että asia jää vaivaamaan.
Pakkoruotsihan on väkivaltaa suomenkielisiä perheitä kohtaan, samalla tavalla kuin pakkoruotsiksi haukkuminen ja toimittaja perheiden uhkailukin. Ihan samantapaisia asioita. Paitsi että HS:n toimittajaa kohtaan tehdyt uhkailut eivät ole toteutuneet, mutta meitä kohtaan pakkoruotsi on toteutunut.
Meille suomenkielisillekin kelpaisi "vain pakkoruotsilla uhkailu". Mutta pakkoruotsi on todellisuutta. Siksi sitä vastustetaan. Siksi HS:n toimittaja amainitaan pakkoruotsihuåraksi, että asia tulisi esiin.
Olisiko syytä puhua pakkoruotsista, Anna?
Ja siitä, keiden poliitikkojen ja toimittajien avulla se vaan on Rkp:n mieliksi?
"älä hauku Helsingin Sanomien päätoimittajaa pakkoruotsihuoraksi ja uhkaa hänen perhettään".
Miten olisi toinen laki:
"Älä pakota 5 miljoonalle suomenkieliselle ruotsin kieltä vastoin heidän tahtoaan"
Milloin pakkoruotsin paha loppuu?
Milloin pakkoruotsihuårat lakkaavat ottamasta rahaa Rkp:ltä?
Olipa typerä kommentti.
"Anna Laineen kolumni kertoo kaikenlaista.
Mm. että hänen mielestään kielipoliittista keskustelua ei ilmeisesti saisi käydä. Että keskustelijat ovat "hulluja", "vinksahtaneita" ja "ääliöitä"."
Laineen ja muiden kannattaa tutustua pakkoruotsittajien käymään kielikeskusteluun tilaamalla Jyväskylän poliisilta esitutkintapöytäkirjan, jonka diaarinumero on 6160/R/14171/05. Tutkinnan aiheena pakkoruotsittajien suurissa määrin harrastama kielivapauden kannattajien nimissä kirjoittelu mustaamistarkoituksessa. Näkyy oikeasti, että ketkä kirjoittavat ja mitä, kun netissä kuka tahansa voi esiintyä kenenä tahansa.
Kielisotaa käydään mediassa.
Anna Laine "unohti" sen kaikkein ikävimmän asian eli suomalaisten pakkoruotsittamisen.
Juuri siitähän ei saa puhua, vaan sensuuri on päällä mediassa.
Niin, Anna, mitään sellaista sanaa kuten "pakkoruotsihuåra" ei tarvittaisi, jos ei olisi pakkoruotsia eikä henkilöitä, jotka vastaanottavat rahaa Rkp:ltä pakkoruotsin ylistämisestä.
Miksiköhän Anna-toimittaja ei nyt, kun on saanut palautetta, vastaa mitään täällä?