Isä meidän-rukouksessa pyydetään:
"Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. "
Rukoillaanko tässä, että meidät johdatettaisiin vanhoillislestadiolaisen luo, joka saarnaisi meille syntimme anteeksi?
Kirkko opettaa tästä rukouksen kohdasta tällä tavalla:
"Isä meidän -rukouksessa tunnustamme, että itsekkyytemme ajaa meitä eroon Jumalasta ja lähimmäisestä. Olemme täysin riippuvaisia Jumalan armosta ja anteeksiantamuksesta. Emme voi vedota omaan erinomaisuuteemme tai omiin ansioihimme. Joudumme joka päivä pyytämään: Herra, armahda meitä.
Rukous on luottamusta siihen, että Jumala Jeesuksen Kristuksen tähden antaa varauksetta ja ilman ehtoja meille koko syntivelkamme anteeksi. Yhä uudestaan voimme turvata Jumalan sanaan, joka vapauttaa meidät syyllisyydestä ja antaa meille rauhan ja ilon.
Jumalan rakkaus saa meidät tekemään toisille niin kuin Jumala on tehnyt meille. Emme voi olla armottomia edes vastustajillemme, koska Jumala on ollut ja on jatkuvasti meille armollinen."
www.evl.fi
Opettaako kirkko tässäkin asiassa ihan väärin?
"Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. "
Rukoillaanko tässä, että meidät johdatettaisiin vanhoillislestadiolaisen luo, joka saarnaisi meille syntimme anteeksi?
Kirkko opettaa tästä rukouksen kohdasta tällä tavalla:
"Isä meidän -rukouksessa tunnustamme, että itsekkyytemme ajaa meitä eroon Jumalasta ja lähimmäisestä. Olemme täysin riippuvaisia Jumalan armosta ja anteeksiantamuksesta. Emme voi vedota omaan erinomaisuuteemme tai omiin ansioihimme. Joudumme joka päivä pyytämään: Herra, armahda meitä.
Rukous on luottamusta siihen, että Jumala Jeesuksen Kristuksen tähden antaa varauksetta ja ilman ehtoja meille koko syntivelkamme anteeksi. Yhä uudestaan voimme turvata Jumalan sanaan, joka vapauttaa meidät syyllisyydestä ja antaa meille rauhan ja ilon.
Jumalan rakkaus saa meidät tekemään toisille niin kuin Jumala on tehnyt meille. Emme voi olla armottomia edes vastustajillemme, koska Jumala on ollut ja on jatkuvasti meille armollinen."
www.evl.fi
Opettaako kirkko tässäkin asiassa ihan väärin?
Vastaukset 6
Vanhimmat
mitään ristiriitaa vl-käsityksen kanssa. On hyvä rukoilla Jumalan anteeksiantoa esim. noilla rakkailla sanoilla.
Ja miten Jumala vastaa: "Yhä uudestaan voimme turvata Jumalan sanaan, joka vapauttaa meidät syyllisyydestä ja antaa meille rauhan ja ilon."
Kysymys on siitä, että meidän pitäisi raadollisina ihmisinä jaksaa antaa lähimmäistemme rikkeet anteeksi yhtä armollisesti kuin Jumala, niihin myöhemmin takertumatta tai niitä muistelematta.Samoin, että jaksaisimme uskoa kaiken olevan anteeksiannettua. Siinä on meillä kaikilla tekemistä.
Isä meidän rukouksesta (Olen oppinut)
Kohta menee Raamatussa: "Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin kaikille meidän velvollisillemme anteeksi annamme." (Luuk. 11:4)
Ja ettei välikäsiä tarvittaisi; rippiin Raamattu ei pakota mutta kehoittaa, kuten Jaakob: "Tunnustakaat toinen toisellenne teidän rikoksenne ja rukoilkaat toinen toisenne edestä, että te terveeksi tulisitte. Vanhurskaan rukous voi paljo, koska se totinen on." (Jaak. 5:16)
" Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi." (Joh 20:23)
Rukoillaan pyytämään syntiä anteeksi, mutta Raamattu ei kerro kenenkään saaneen rukouksella syntiä anteeksi. Rukous on kiitosta, pyytämistä... Näyttäisitkö kohdan, jossa rukoilija on saanut synnit anteeksi rukouksella?
"Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet."
Tässä tarkoitetaan juuri sitä, että anteeksi antamuksen VOIMA tulee Jumalasta, eikä meistä ihmisistä. Me ihmiset olemme ainoastaan tämän anteeksi antamuksen "välittäjiä".
Tässä rukoillaan myös sitä, että me itsekkin antaisimme toinen toisillemme anteeksi.
11 Sillä niin kuin taivas on korkea maan yllä,
niin on Herran armo suuri
niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
12 Niin kaukana kuin itä on lännestä,
niin kauas hän siirtää meidän syntimme.
13 Niin kuin isä armahtaa lapsiaan,
niin armahtaa Herra
niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
14 Hän tuntee meidät ja tietää meidän alkumme, muistaa, että olemme maan tomua.
Kerrotaanko tässä kolmannesta osapuolesta, syntien anteeksi antajana. Lauri minä en ainakaan luottaisi yhdenkään vl. saarnaajan, enkä muunkaan ihmisen oikeuteen antaa lähimmäisilleen syntejä anteeksi.
-------------
niin, Jumalan valtakunnan evankeliumissa on nimenomaan voima koska se ei ole ihmisviisaudessa vaan koska sen saarnaa Jumalan Pyhä Henki. (Jos me johonkuhun soveliaat olemme niin se ei ole meistä vaan että Jumala on meitä soveliaaksi tehnyt. Hän on, sen jälkeen kuin meille armo tapahtunut on, antanut meille viran sovinnosta saarnata ja meissä sovintosaarnan säätänyt jne.)
Ei tänäkään päivänä kukaan voi saada elävän uskon lahjaa ellei Kristus seurakunta-ruumiissaan lähesty ihmistä ja tarjoa tälle armoansa. Pelastus ja valitseminen on siis näin kirjaimellisesti täysin Jumalan kädessä. Uteliaan uskovaisen mielestä tämä armojärjestys tekee sielun pelastuksen riippuvaiseksi tietyistä ihmisistä. utelias uskovainen kaikkivaltias Jumala kyllä taitaa ihmisen johdattaa valtakuntaansa jos ihminen Hänen vanhurskautta etsii.
Corneliukselle tuli esim. enkeli taivaasta neuvomaan miten hän saisi yhteyttä noihin uskoviin ihmisiin. Ihminen (me kaikki) varmaan helpommin jaksaa luottaa että se oma ratkaisu oli uudestisyntyminen, mutta meidän autuus on valmistettu ulkona meistä ja mikään "sisäinen" prosessi ei synnytä elävää uskoa vaan se tarjotaan meille lahjana omistettavaksi ja tuolloin PH ulkoa tulvahtaa sisälle ihmisen sydämmeen.
Miettii* kenellekköhän se Jeesus sen sanoi.