Aikoinaan yli puoli vuosisataa sitten oli Kevätlahdella joka talvi ravit, muistaakseni maaliskuussa.
Taisin siellä saada pienen ravikärpäsen pureman.
Aikoinaan touhusin jonkin verran hevosten parissa.
Muistaako kukaan mitään noista raveista?
Kävittekö niissä tai onko entisiä ohjastajia ja hevosia tiedossanne?
Jos muistatte, niin laitan myöhemmin jotain lisää.
Taisin siellä saada pienen ravikärpäsen pureman.
Aikoinaan touhusin jonkin verran hevosten parissa.
Muistaako kukaan mitään noista raveista?
Kävittekö niissä tai onko entisiä ohjastajia ja hevosia tiedossanne?
Jos muistatte, niin laitan myöhemmin jotain lisää.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Missä täällä on Kevätlahti???????????????????
Kevätlahti on Ruunaassa
Kevätlahdella harrastettiin talviravien lisäksi 1960-luvulla myös moottoripyöräkilpailuja ja sen jälkeen jäärata-autoilua. Raveihin en oikein syttynyt, mutta moottoriurheilua seurasin. Moottoripyöräilijöillä kypärät olivat tuntemattomia ja pään suojiksi riittivät perinteinen lentäjämallinen nahkalakki tai tavallinen karvareuhka. Lentäväksi lauseeksi tuli ”Sinkkonen kurvissa, karvahattu korvissa”. Pyörissä olivat piikkirenkaat ja vauhti oli todella kovaa. Katsojia oli lumipenkkojen takana satamäärin ja meteli oli hirmuinen.
Pikku penskana isä vei joka kerta niihin raveihin. Oli jännää katella kun suuret hevoset juoksi kovaa. Pikkunaperona kaikki näytti suurelta ja vauhti hirmuselta. Se oli hienoa aikaa silloin. Mihin aikoihin sinä yleensä kävit niissä vieläkö 60-luvulla niinkun minä.
Ensimmäiset ravit taisi olla jo 40-luvulla, kylläkin hyvin pienimuotoiset.
Viiskyt luku oli jo niiden kulta aikaa.
Hevosia tuli ympäri Pohjois-Karjalaa.
Lieksassa oli Heikuralla muutama hepo joka pärjäsi kohtalaisesti ja oli niitä muitakin Lieksan isäntiä joilla oli hyvät juoksijat.
Todennäköisesti tätä lukee sellainen jonka veli oli Heikuralla hevosmiehenä joskus paljon myöhemmin kyläkin (60-luvulla), satuin vain näkemään kerran Heikuran hevosella kylällä.
Myös Turusella oli aika kova juoksija.
Mihinkäs se perinne on hävinnyt. Onhan täällä ollut hevosia kautta aikain.
Sitä perinteen katoamista minäkin ihmettelen, ei mitään järkisyytä.
Sanookos Vaakanainen mitään ,vai oliko se myöhemmin remmissä.
Moottori pyörä puolella oli Härkönen nimi kova sana.
En muista varmasti Vaakanaista, mutta Härkönen on kyllä tuttava nimi.
Vaakanaisestakin on heikko mielikuva, mutta ei varmaa.
Kevätlahti on niin pieni ettei sinne mitään kisoja ole koskaan voinut laittaa. Mihin ne lumetkin olisi laitettu radoilta ja miten jää olisi kestänyt satojen tonnien painon.
Minulla on jopa kuvia niistä raveista.
Todella hieno juttu.
Onnistuisikohan laittaa niitä tänne.
Jos ei onnistu niin ei mitään haittaa.
Voi veikkoset, vaikka Kevätlahti on pinta-alaltaan vain sadan hehtaarin luokkaa, kyllä sinne monenmoista rataa mahtui ja oli tilaa mihin lumia aurata. Jääkään ei koskaan pettänyt, koska matala lahti jäätyi aina pohjaan asti.
Joskus ympäristönsuojelijat meinasivat olla kisoja vastaan kun kuvittelivat, että ajoneuvoista valuu öljyjä ja muista saasteita vesistöön. Kaikkea niille tulikin mieleen! Taivaantuuliinhan se pakokaasu haihtuu.
Just näin se on.
Ei muuten oo just näin. Ei jäädy Kevätlahti pohjaa myöten. Vuonna 1961 oli ajot Riikolan lammella kun oli lauha talvi että ei jää kestänyt Kevätlahdella. Riikolan lammella kesti.
Joo en aina muista laittaa tarkkaan mitä tarkoitan.
Tarkoitin sitä loppuosaa kirjoituksesta.
Kevätlahden syvyydestä en ole ikinä ollut tietoinen joten en sitä tarkoittanut kannanotollani.
Pielisen keskiveden pinnankorkeus meren pinnasta on 93,70 m (NN ). Kevätlahden syvyys on korkeintaan yhden metrin luokkaa vertailutason ollessa 93,10 m, joten talviaikaan jään alla oleva vesikerros on noin puolen metrin luokkaa, riippuen jään paksuudesta. Syvyystieto on peäisin Merikarttasarjasta vuodelta 2013 (Merikarttasarja R Joensuu - Nurmes).
Sinä et ole mikään huuhaa kirjoittaja vaan perustat tietoon, Hyvä.
En tosiaan ollut tietoinen sen syvyydestä, ehkä joskus olin kuullut, mutta oli varmaan kadonnut mielestä.
Oli siellä joskus 50-luvulla ainakin kahtena talvena autokilpailut, muistaako kukaan mitään niistä.
Muistan että -60 luvun alussa oli kolme niitä sen ajan formuloitakin ajamassa, niitä sellaisia joissa oli avo ohjaamo ja sellainen reikä siinä keulassa eli ilmanottoaukko? Piikkirenkaat oli laitettu alle mutta eihän ne älyttömiä kulkenut kun oli mutkainen rata? En muista kuka voitti mutta nuo formulat oli enempi sellainen näytöshomma! Äänihän niissä oli aika kova ja tietysti me pennut katsottiin haaviauki moisia menopelejä! Taisi olla Kurt lincoln joka ajeli sellaisella aikoinaan kilpaa, mutta en muista oliko hän silloin lieksassa ajamassa!
Että tällaistakin nähtiin!
Heti siinä sotien jälkeen oli lauha talvi ja jää petti. Muistaakseni hukkui rattaineen 4 hevosta, miehet kai saatiin kaikki ylös.
Tästä tapahtumasta ei ole muistikuvaa. Kaiken jären mukaan minun olisi muistettava, on tuo niin kova juttu. Jotain näkyy karisevan mielestä ajan oloon.
1940-luvun lopulla tai 1950-luvun alkupuolella hukkui Lieksanjokisuulla jäätä pitkin liikkuneesta autokunnasta kolme miestä auton upottua jäihin. Yksi mies pääsi pelastautumaan sivuikkunasta, jotka eivät olleet sen ajan autoissa suuria. Miehet olivat muistaakseni tulossa jäätä myöten Kolilta. Kyydissä olivat miehet nimeltä Antikainen ja Uosukainen. Muita nimiä en enää muista. Muistaako joku muu tapausta?
Nimiä en minäkään muista, en ees noita jotka sinä muistit.
Paikalla kävin jälkeenpäin niin kuin moni muukin..
Muistelen, että kyseisten herrojen Kolin reissu liittyi Ylämajan kalusteiden kunnostamiseen tai uusimiseen. Mukana olivat muistini mukaan Lieksan Puunjalostustehtaan toimihenkilö kalusteiden valmistajan edustajana ja Kolin Ylämajan omistajan edustajat tilaajan puolelta. Kyseinen onnettomuus tapahtui 1950-luvun alkuvuosina, muistelen.
Olikos tuo hukkunut samainen Antikainen jolla oli rakennusfirma jota poikansa jatkoi sitten isänsä kuoleman jälkeen?
Koska matka liittyi Kolin Ylämajan remonttiin, saattoi asia olla näin kuin kirjoitit. Aion selvittää keitä olivat kyydissä olijat ja kuka pealstui.
Ei ollutkaan kyseinen rakentaja Einari Antikainen, koska hän oli elossa vielä 60-luvulla ja toimi mm. Lieksan kauppalanvaltuustossa. Onnettomuus sattui 50-luvulla.
Yksi Lieksan jokisuulle autoon hukkuneista oli todennäköisesti Lieksan Osuuskaupan johtaja Emil Uosukainen ja tapahtumavuosi oli 1954.
Terve Kamuttaja.Minulla on mukava muisto oli vuosi 1960 täällä kiersi mies Oriin kanssa astutus hommissa olin Haapaniemessä kesätöissä sillä kun hommat hoitui lähdettiin Rouvalaan Iljanniemeen oli kumipyörä rattaat sain ajaa sinne sitä hevosta oli muuten pikku pojasta mahtava tunne hevosen nimi oli Ori Aaroni siihen aikaan kuuluisa ravuri miehen nimeä en muista,sitten talvella 1961 oli ravit Riikosen lammella se Ori vielä voitti sain pojille kehua,että olen ajanut tuolla hevosella.Tänä päivänä ravit ovat Lieksassa erittäin suositut neljät ravit kesässä aina katsojia 1000- 1200 täällä on aivan suomen huippu hevosia terve tuloa ensi kesänä raveihin.Jotta tällainen tarina tällä kertaa ja tämä tarina on tosi.
Terve taas!
Vai oli siellä lammella silloin ravit.
Minä olin silloin jo poissa Lieksasta.
Kävin muutaman kerran enää lähinnä työhöni liittyen siellä.
Aaroni oli todella kuuluisa ravuri, siitä taisi olla iskelmäkin tehty.
Vai on ravit herätetty henkiin Lieksassa.
Kyllähän tuo kiinnostaisi käydä.
Jos jollain tapaa tulen vielä joskus Lieksaan niin etsin sinut ja uskon löytäväni.
Olen varma ettet paljasta minua, siksi uskallan etsiä sinut.
Taitaa olla kymmenisen vuotta kun olen viimeksi käynyt.
Ja noin sanoo Kamuttaja. Nike joka valehtelee, niin että korvat heiluu. Sattunetko tuntemaan nisäkkään nimeltä Kameleontti,
Jos et, niin sovit yksiin lajin kanssa. Ainoa ero on siinä, että siinä populaatiossa ei persoonallisuushäiriöiset elä kauaa, Ne syödään.
Ikä: 28
Syntymäpäivä: 1.01.1986
Sukupuoli: Mies
Sinulla ei näy tieto rasittavan aivoja, jäikö apukoulu kesken, ilmeisesti. Yrität mollata kamuttajaa ja paljastat samalla täydellisentietämättömyytesi joka alalla. Ensin nolasit itsesi Hurtissa ja nyt kameleontissa.
Vai on kameleontti nisäkäs. Kai sinulle norsu on lintu neropatti.
Ei sitä pelleä kukaan usko alkuperäiseksi Kamuttaja-sedäksi. Taitaa olla sama joka alkoi esiintyä Simo-Hurttana ja sai alkuperäisen Simon poistumaan. Alkuperäinen oli todellinen tietäjä, erityylillä kuin Kamuttaja. Sinmolla oli näkyi arkistoja ja hän lainasikin niitä.
Juuh Simo poikkesi kamuttajasta eri tyyppisillä tiedoilla. Kamuttajalla on tietoa yksittäisistä henkilöistä ja tapahtumista enemmän. Simo kirjoitti yleisiä historiallisia asioita.
Missä Simo lienee, voi kun tulisi takaisin.
Monta muuta on joita kaipailen.
Alkuvuosi 1961 oli poikkeuksellisen leuto eikä Kevätlahden jää kantanut joten ravit todellakin pidettiin Pakarilan (Riikolan) lammella. Siellä oli yksi hevonen juoksijana ylitse muiden, nimenkin muistan, Tuhlaajapoika. Sellainen tumma ja kookas hevonen. Kaikki lähdöt kuten tasoitusajonkin se voitti selvästi, muista polleista ei ollut sille kunnon vastusta.
Hevosen taustoja ja omistajaa en muista eivätkä ne silloin kiinnostaneetkaan. Tosin eivät kiinnostaisi nytkään.
Pakarilan lampi olisi hyvä talviravien paikka Lieksassa, vaikka joka vuosi.
Jospa ne etsi viime kesänä sieltä lammesta uponneita aisakelloja.
Olen melko varma siitä kuka tämän palstan alkuperäinen Simo Hurtta oli.
Hänellä oli todellakin käytössä erilaiset aineistot ja erilainen tausta.
Toivon Simo Hurtan paluuta, hänellä oli valtava tietomäärä.
Aaroni oli panomies parhain. Tosin poistui joukostamme liian varhain.
En ole kuullutkaan.
Tämäkin ketju tosi hyvä!Varsinkin alkupuoli.
Ruskisoldaat puhuu asiaa. Todella mielenkiintoinen ketju. Tällaisia olisi mukava lukea, mahdollisesti joskus kommentoidakin, mikäli tulisi mieleen jotain sanottavaa. Mukavia muisteloita, niiltä, jotka silloin elivät, ja niitä muistavat.
Mukava näitä on muistella.
Harvoin on täällä tullut käytyä raveissa, mutta kyllä joskus.
Kyllä siellä parhaat jääravien paikat ovat Kevätlahti ja Pakarilan (Riikolan) lampi.
Muistan kuinka väkeä oli kovasti.
Ja kesällä edelleen raveja järjestetään hyvällä yleisö menestyksellä.Riikolanlammen talvi raveista todella kiinnostavaa olisi lukea lisää.
Paljon se on tuo ravihommakin niistä päivistä muuttunut, kun ajetiin Kevätlahden jääraveja. Silloin hevonen oli työkaveri isännille, ja jos se sattui omaamaan poikkeavia juosijan lahjoja, se tuotiin näytille paikallisraveihin.
Nykyään hevonen on urheija, jota valmennetaan ja ruokitaan, kuten ihmisurheilijaa.
Tämä muutos tapahui 60-70-luvulla, kun radoille tulivat lämminverihevoset.
Totopelit ovat myös osaltaan muuttaneet ravien luonnetta.
Hevonen on parhaimmillaan uljaan näköinen eläin , jota milellään katselee.
Lieksassa järjestetään jo ka kesä muutamat ravit, siellä aistia aitoa ravitunnelmaa.
Tietynlaista viihdettä ja jännitystä tuo, jos sijoittaa muutaman euron totopeleihin.
Toiseksi viimeisestä lauseesta näkyy jääneen pois sanana voi. Tarkaavainen lukija voi sijoittaa sen sopimaksi katsomaansa paikkaan.
Ravit on rasse uuninpankko runkkuhomo bemari peristen homohommailua.
Onneks ei oo enää meiän kylällä tollasta.!
Vieläkö Lieksassa järjestetään raveja jäillä?