Kertokaa nyt milloin valitaan tuulettuvaalapohja rakenne?, tietysti joissain talopaketeissa se on valmiina, mutta miten muuten.
Miten tälläistä huolletaan?
Tuulettuvaalapohja
Nykyiset puiset
42
1271
Vastaukset
Tuulettuva-alapohja tosiaan tulee vakiorakenteena useimpiin tilaelementtitaloihin. Muissa tapauksissa (paikallarakentaminen, tavalliset elementtirakenteiset) tuulettuva-alapohja on "vapaavalintainen"... valintakriteereistä saa aika helposti pitkän keskustelurihman aikaiseksi, kun kaikilla tuntuu olevan mielipiteitä puolesta ja vastaan...
Huolto tuulettuva-alapohjaisessa talossa tapahtuu samalla kaavalla kuin muissakin taloissa. Suositus on, että kerran vuodessa vilkaistaan kaikki kosteustekniset riskit läpi - tahtoo tarkoittaa tuulettuvan alapohjan osalta sitä, että sinne ryömintätilaan ryömitään ja silmämääräisesti arvioidaan, ettei mitään kosteusongelmiin viittaavaa ole ilmestynyt vuoden aikana sinne. Aina parempi, jos ryömijällä on mukanaan kosteusilmaisin, jolla voi pistokokein esimerkiksi puuosin kosteuksia vilkaista samalla.
Ja varsinaisia huoltotoimenpiteitä sitten tehdään "tarpeen mukaan".- RKM 49 v.
Tuulettuvaa alapohjaa käytetään yleisesti paalutettavissa ratkaisuissa, jolloin ei tarvita suuria täyttöjä.
Puuta jalostavat talotehtaat käyttävät tuuletettavia alapohjaa toimituslaajuuden parantamiseksi ja rakenne sopii paremmin valmistalotuotantoon.
Lähivuosina lattiaeristeiden parantuessa on tuuletettavia alapohjia kohdanneet kondenssin aiheuttamat kosteusongelmat ja niiden suosio on romahtanut.
Asiaa on yritetty ratkaista halvoilla kondenssi kuivaimilla useasti huonolla menestyksellä ja alapohja on mennyt homeeseen.
Ulkoilmalla tuuletetun alapohjan etuna on ryömimällä onnistuva vauriokatselmus. Rakennetta voisi suositella paremmin betonirakenteisena, esim. Ontelolaatoilla toteutettavaksi. - Duunari78
RKM 49 v. kirjoitti:
Tuulettuvaa alapohjaa käytetään yleisesti paalutettavissa ratkaisuissa, jolloin ei tarvita suuria täyttöjä.
Puuta jalostavat talotehtaat käyttävät tuuletettavia alapohjaa toimituslaajuuden parantamiseksi ja rakenne sopii paremmin valmistalotuotantoon.
Lähivuosina lattiaeristeiden parantuessa on tuuletettavia alapohjia kohdanneet kondenssin aiheuttamat kosteusongelmat ja niiden suosio on romahtanut.
Asiaa on yritetty ratkaista halvoilla kondenssi kuivaimilla useasti huonolla menestyksellä ja alapohja on mennyt homeeseen.
Ulkoilmalla tuuletetun alapohjan etuna on ryömimällä onnistuva vauriokatselmus. Rakennetta voisi suositella paremmin betonirakenteisena, esim. Ontelolaatoilla toteutettavaksi.Tuskin se paalutetussa rakenteessa niiden vähempien täyttömaiden takia siihen rossipohjaan päädytään vaan sen takia, että tuolloin kaikki talon rakenneosat on niiden paalujen varassa.
- puinenpohja
Onko puolesta puhujia?. Sitä kun en rakennustekniikasta tiedä, mutta kuinka se kondesiovesi tulee vain alapohjaan eikä ulkoseiniin tai yläpohjaan??.
Sitä, kun jostain luin, että tuota tuulettuvaa alapohjaa tehdään kumminkin jonkin verran uusiin taloihin (viides??), niin tuleeko näihin järjestäen jotain, vai voidaanko vaikkuttaa näiden toimivuuteen?- Rak. Suun. Korjaus
Puuta tuulettuvassa alapohjassa käytetään ainoastaan kustannussäästö mielessä ja talopaketin katteen parantamiseksi.
Kosteus alapohjaan tulee ulkoilmasta tuulettamalla ja jonkin verran haihtuu maaperästä. Lämpötila taas laskee alle kastepisteen maaperän viilentävästä vaikutuksesta ja hyvästä lämmöneristyksestä lattiassa.
Tuulettuva alapohja on konstikas rakenne ja oikeastaan tuuletusluukut tulisi sulkea kesällä ja avata talvella kun saadaan kuivaa ilmaa. Ennenvanhaan rakenteet pysyivät kuivempina, kun lämpöä meni läpi lattian ja piipun perustuskin lämmitti rossitilaa. Leivin uuni oli hyvä kuivaaja kesälläkin. - kysymysss
Rak. Suun. Korjaus kirjoitti:
Puuta tuulettuvassa alapohjassa käytetään ainoastaan kustannussäästö mielessä ja talopaketin katteen parantamiseksi.
Kosteus alapohjaan tulee ulkoilmasta tuulettamalla ja jonkin verran haihtuu maaperästä. Lämpötila taas laskee alle kastepisteen maaperän viilentävästä vaikutuksesta ja hyvästä lämmöneristyksestä lattiassa.
Tuulettuva alapohja on konstikas rakenne ja oikeastaan tuuletusluukut tulisi sulkea kesällä ja avata talvella kun saadaan kuivaa ilmaa. Ennenvanhaan rakenteet pysyivät kuivempina, kun lämpöä meni läpi lattian ja piipun perustuskin lämmitti rossitilaa. Leivin uuni oli hyvä kuivaaja kesälläkin.Olikos täällä sellainen keskustelu, että se rossi ei ole helppo ja eikä halvin tehdä?
- s s
Rak. Suun. Korjaus kirjoitti:
Puuta tuulettuvassa alapohjassa käytetään ainoastaan kustannussäästö mielessä ja talopaketin katteen parantamiseksi.
Kosteus alapohjaan tulee ulkoilmasta tuulettamalla ja jonkin verran haihtuu maaperästä. Lämpötila taas laskee alle kastepisteen maaperän viilentävästä vaikutuksesta ja hyvästä lämmöneristyksestä lattiassa.
Tuulettuva alapohja on konstikas rakenne ja oikeastaan tuuletusluukut tulisi sulkea kesällä ja avata talvella kun saadaan kuivaa ilmaa. Ennenvanhaan rakenteet pysyivät kuivempina, kun lämpöä meni läpi lattian ja piipun perustuskin lämmitti rossitilaa. Leivin uuni oli hyvä kuivaaja kesälläkin."Tuulettuva alapohja on konstikas rakenne ja oikeastaan tuuletusluukut tulisi sulkea kesällä ja avata talvella kun saadaan kuivaa ilmaa."
Tämä ei taida kuitenkaan pitää paikkaansa. Suljettuun ryömintätilaan nousee kosteutta myös maasta sekä kulkeutuu sokkelin läpi diffuusion avulla. Sulkeminen ei ole myöskään radonin kannalta järkevää. - lastulevy
s s kirjoitti:
"Tuulettuva alapohja on konstikas rakenne ja oikeastaan tuuletusluukut tulisi sulkea kesällä ja avata talvella kun saadaan kuivaa ilmaa."
Tämä ei taida kuitenkaan pitää paikkaansa. Suljettuun ryömintätilaan nousee kosteutta myös maasta sekä kulkeutuu sokkelin läpi diffuusion avulla. Sulkeminen ei ole myöskään radonin kannalta järkevää.Pitäiskö muuten talvellakin tuulettaa radomin vuoksi? eikös sitä silloinkin kerry?
- kyll
lastulevy kirjoitti:
Pitäiskö muuten talvellakin tuulettaa radomin vuoksi? eikös sitä silloinkin kerry?
Kertyy talvellakin mutta ei niin paljoa kuin kesällä. Jos tukkii tuuletuksen niin maa on rakennuksen alla sulempi ja radonia pääsee enemmän. Jäisen maan radon läpäisee hitaammin.
- ewuikojhgfd
Tässä keskustelussa menee taas kerran puurot ja vellit sekaisin.
1. Rakennusolosuhteen, tontin pintamuodot jne määräävät parhaan perustustavan.
2. Tuulettuvan alapohjan ollessa kyseessä kannatta aina erotella puurakenteinen (ns rossipohja) ja betonirakenteinen (ontelolaatta tai liittolaatta).
Rossipohjaa en itse talooni ottaisi mistään hinnasta, mutta kaiketin senkin voi onnistuneesti tehdä. Mutta se on sama kun kaivaisi verta nenästä...
Betonirakenteinen tuulettuva alapohja on mainio ratkaisu, esimerkiksi tonteille jossa on korkeuseroa. Kyllä perustus suunnittelija osaa parhaan perustamistavan ehdottaa.- lastulevy
Onko Rossi siten hyvä valinta maan korkeuksia ajatellen, jos vaikka talon paikka sijaitsee matalalla verrattuna kunnallistekniikkaan, siis lähinnä siihen viemäri laskuun, elikkä jos tehdään korkea sokkeli rossin lisäksi saadaan taloa nostettua ilman suuria sora ajoja kohtuullisemmalla hinnalla?(tosin maata voitaisiin tuoda talon etupuolelle mistä tekniikka tulisi) vai onko tuossa järkeä??
- s s
lastulevy kirjoitti:
Onko Rossi siten hyvä valinta maan korkeuksia ajatellen, jos vaikka talon paikka sijaitsee matalalla verrattuna kunnallistekniikkaan, siis lähinnä siihen viemäri laskuun, elikkä jos tehdään korkea sokkeli rossin lisäksi saadaan taloa nostettua ilman suuria sora ajoja kohtuullisemmalla hinnalla?(tosin maata voitaisiin tuoda talon etupuolelle mistä tekniikka tulisi) vai onko tuossa järkeä??
Sillä kannalla rossi on tuossa tilanteessa ainakin hyvä että maatäyttöjä tulee vähemmän. Rossi vaatii ryömintätilaa vähintään 80cm. Kyllä siitä muutama kuutio tulee hyötyä. Toki rossikin tarvii maanvaihtoa. Rossin voi tehdä ns. piilotettuna. Tällöin maanpinta tulee ulkopuolelta samalle tasolle kuin maanvaraisella laatalla.
- lastulevy
s s kirjoitti:
Sillä kannalla rossi on tuossa tilanteessa ainakin hyvä että maatäyttöjä tulee vähemmän. Rossi vaatii ryömintätilaa vähintään 80cm. Kyllä siitä muutama kuutio tulee hyötyä. Toki rossikin tarvii maanvaihtoa. Rossin voi tehdä ns. piilotettuna. Tällöin maanpinta tulee ulkopuolelta samalle tasolle kuin maanvaraisella laatalla.
Toki eikös rossissa ole myös anturat jotka makaavat tiivistetyn sorapatjan päällä? eli tarvitsee, mutta onko sitten toinen tilanne, jos tehdään sokkeli paalutuksen päälle??
Sillä sitä olen kans ymmärtänyt että voisko tosiaan maanmuodostumien kanssa pystyy enemmän pelää rossipohjan kanssa, kun tosiaan on korkea sokkeli???
sillä että maa voisi hieman viettää?
Niin ja mitä sorankuutioissa säästää niin mitähän mahtaa maksaa ne harkkokierrokset?:)
- maakosteuksia
Ei tunnu puurossin puolesta puhujia, ei näköjään edes ns. perinne rakentajia. Ei sillä mutta mielipiteitä .....
- vastaus..
No täältä tulee. Löysin tämän keskustelun muualta kuin ..lattiat? Yleisin rakenneratkaisu on alapohjissa tiivis ja tuulettamaton. Mitä pienempi tila jää lattian ja laatan väliin sitä huonompi rakenne. Varsinkin kylmillään olevissa huviloissa ja muissa on kosteusvaurio mitä ilmeisimmin kehittymässä. Tosin aikaa vie ennen kuin jalka menee lattiasta läpi. Lämmitettävissä omakotitaloissa maasta nouseva kosteus haihtuu kuitenkin lattian läpi kun taloa lämmitetään talvisin. Mutta ongelmallisia ne ovat omakotitaloissakin ..vielä. Joissakin etelä ja keskisuomen kunnissa on tuulettuva alapohjarakenne pakollinen jotta saadaan maaperästä tuleva radon kaasu pois alapohjasta. Tällöin laitetaan laatan tekovaiheessa hiekkaan vaikka sitä varten olevia salaojaputkia joilla kerätään maasta nouseva radon perustuksesta pois. Tällöin myöskin maakosteus haihtuu putkituksen ansiosta.
- vastaus..
Jo rakennettuun rakennukseen on mahdollisuus jälkiasentaa alapohjan tuuletus. Löytyy porareita jotka hoitavat tehtävän ja joilta saa neuvoja. Itse aion asentaa rakentamaani rakennukseen tuulettuvan alapohja siten että alapohjaan tulee normaali koolaus mutta koska rakennus on kylmillään en laita villoja ollenkaan jotta ilma pääsee vaihtumaan. Joku kirjoitti että tuulettuvassa alapohja ratkaisussa tuuletus olisi vain talvella ja tuuletus luukut kiinni kesän ? Väärin. Vanhoissa hirsitaloissa joka kevät avattiin kissin luukut ja talveksi ne suljettiin! Koska villoja alapohjaan en laita niin asennutan molempiin päätyihin muutaman tuuletusluukun hiiriverkolla . Luukut ei tarvitse olla suuria vaan kokoa 10 x 20 cm. riippuen alapohjan koosta. Ehkä metrin välein. Myöskin on mahdollista laittaa öljytäyttöinen pieni sähköpatteri alapohjaan jos haluaa ja kytkeä vaikka syksyllä hieman lämpöä sinne. Mikä estäisi talvella lämmittämästä hieman?
Nykyaikaisissa rakennuksissa luotetaan edelleenkin siihen että alapohja tuulettuu jotenkin kuin itsestään eikä mitään ongelmaa olisikaan? Aika näyttää vielä onko ratkaisu nykyrakentamisissa VARMASTI oikea! Näissä tuuletusratkaisuissa ei varmaan ole yhtä ja oikeaa ratkaisua mutta periaate on melestäni oikea. - asdasasdasdsad
saahan sitä maakosteutta yrittää haihdutta jollain salaojaputkilla...melko turhaa touhua.
- lastulevy
Tyhmä kysymys, mutta kysynpä vaan. Eli ovatko puurossilla varustetut talot kevyempiä, kuin maanvaraiselle perustettu? elikkä otetaanko perustamis suunnitelmassa huomioon talon paino?.
Sekin on itseäni mietityttänyt, kun käytetään kevyitä takkoja ja piippuja, ovatko nämä myös painoa varten?- s s
Perustuksissa pitää huomioida rakennuksen paino. Painon ja maapohjatietojen perusteella valitaan sopiva perustamistapa. Paalutus, antura, maanvarainen...
Takka ja piippu valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Kevyissä ei ole varaavaa ominaisuutta. Raskaammat vaati usin piipun ja takan kohdalle vahvennetun perustuksen.
Keskimäärin ainakin puurossitalot on maanvaraista kevyempiä neliöihin suhteutettuna koska kivitaloja ei tehdä puurossilla. Samanlaisen (latian yläpuoliset rakenteet) puutalon voi tehdä puurossilla tai maanvaraisella.
- T. Yytyväinen
Rossin voi tehdä lämpinäkin, eristeet vaan maata vasten. Ilmanvaihto talon ilmastointikoneella.
Meillä tällainen matala kellari ollut jo vuosia, on kuiva, sekä lämmin.
Miksi pitäisi kylmää tai kosteaa ilmaa työntää talon alle hallitsemattomasti, rahaa ei ainakaan säästy.- lastulevy
Millainen lisä energian kulutus tälläisessä on?. Onko tämä talotehtaan taloja vai omasuunnilmia?
- q wer
lastulevy kirjoitti:
Millainen lisä energian kulutus tälläisessä on?. Onko tämä talotehtaan taloja vai omasuunnilmia?
Merkittäviä lisäkustannuksia lämmitykseen tämän ei pitäisi tuoda. Tavoite on jopa pienentää kustannusta. Käytännössä ilmastointi ohjataan ensin kulkemaan katon rajasta lattian alla olevaan tilaan ja sieltä poistetaan katon läpi viedyllä putkella. Näin ilmastoinnin poistoilma lämmittää lattiaa ja hukkalämpöä syntyy vähemmän.
En ainakaan itse tiedä yhtään talotehdasta jolta löytyisi tälläistä ratkaisua valmiina listalta. Tilattua kyllä sellaisen saa. - lastulevy
q wer kirjoitti:
Merkittäviä lisäkustannuksia lämmitykseen tämän ei pitäisi tuoda. Tavoite on jopa pienentää kustannusta. Käytännössä ilmastointi ohjataan ensin kulkemaan katon rajasta lattian alla olevaan tilaan ja sieltä poistetaan katon läpi viedyllä putkella. Näin ilmastoinnin poistoilma lämmittää lattiaa ja hukkalämpöä syntyy vähemmän.
En ainakaan itse tiedä yhtään talotehdasta jolta löytyisi tälläistä ratkaisua valmiina listalta. Tilattua kyllä sellaisen saa.Niin onko tämä omasuunniteltu talo ja järjestelmä?,mistä moinen idea?
- Loimikujalta Liedost
lastulevy kirjoitti:
Niin onko tämä omasuunniteltu talo ja järjestelmä?,mistä moinen idea?
Lämmintä alapohjaa löytyy ainakin : Muurametaloilta, Jämerältä ja Malanderilta, eihän se ole kuin matala kellari, ei mitään erikoista.
Tietysti se on kuiva ja lämmin myös lattiastaan. - s s
Loimikujalta Liedost kirjoitti:
Lämmintä alapohjaa löytyy ainakin : Muurametaloilta, Jämerältä ja Malanderilta, eihän se ole kuin matala kellari, ei mitään erikoista.
Tietysti se on kuiva ja lämmin myös lattiastaan.Kellarina sitä ei välttämättä kannata käyttää. Pienet ja hyvin sijoitetut tavarat ei sinäänsä haittaa mutta jos liikaa tavaraa tulee niin ilmanvaihto voi häiriintyä
- kysymyksiäpohjasta
Loimikujalta Liedost kirjoitti:
Lämmintä alapohjaa löytyy ainakin : Muurametaloilta, Jämerältä ja Malanderilta, eihän se ole kuin matala kellari, ei mitään erikoista.
Tietysti se on kuiva ja lämmin myös lattiastaan.Ei taida olla vakiokamaa, mitähän maksaa lisäkustannus?? Entäs millaista ilmaa tai siis kuinka lämmintä sinne puhalletaan, kun eikös tuota ennen ole LTO? Ja tosiaan alapohjassa ei taida enään tuuletusta vain ulostuloilma ulos siis ja puhalletaanko se??
- ghdhnv
kysymyksiäpohjasta kirjoitti:
Ei taida olla vakiokamaa, mitähän maksaa lisäkustannus?? Entäs millaista ilmaa tai siis kuinka lämmintä sinne puhalletaan, kun eikös tuota ennen ole LTO? Ja tosiaan alapohjassa ei taida enään tuuletusta vain ulostuloilma ulos siis ja puhalletaanko se??
sinne puhalletaan katonrajasta kerätty huoneilma joka on siis noin 20 asteista. Tämä ilma hoitaa tuuletuksen ja ilma kierrätetään koneellisesti.
- kysymys,,,,,
ghdhnv kirjoitti:
sinne puhalletaan katonrajasta kerätty huoneilma joka on siis noin 20 asteista. Tämä ilma hoitaa tuuletuksen ja ilma kierrätetään koneellisesti.
Siis onko se siten, että kaikki poistoilma(talteenoton jälkeen)
puhalletaan alapohjaan ja sieltä vasta ulos katolle?....
Koska eikös muuten lämmön talteenotto ole kuitenkin pakollinen?
- Suunnittelija 41 v.
Nyt tulee liikaa virheellistä tietoa, kyllä lämmin poistoilma työnnetään lämmönvaihtimen läpi ulos, eikä missään nimessä alapohjaan.
Ne virheet tehtiin jo 80 luvulla, eikä pidä uusia.
Lämpö lämpimään alapohjaan tulee johtumalla välipohjan läpi, jossa käytetään hyvin ohutta eristettä, käytännössä lattiarakenteen laakerina.
Ilmanvaihdon tehot eivät ole lähellekkään sitä luokkaa, että niillä mitään lämmitettäisi, eikä ole tarkoituskaan.
Idea perustuu 1800 luvun rakenteisiin, jolloin lattiat kuivuivat lämmön vaikutuksesta ja rossipermannot olivat kuivia.
Energian säästämiseksi nyt eristetään sokkelipalkit ja maaperä hyvin ja ilmanvaihto hallitaan kuin kellarissa tai yleensäkin huonetilassa.
Suunnittelijana olen osallistunut useiden kohteiden seurantaan, sekä suunniteluun, yhtä hyvin toimii kuin oikein toteutettu kellarikin.- vähänkysymyksiä
Niin, että lattia eriste pienemmäksi ja sitten vasta sokkeli/maaperä eristetään??
Siis noinko??? Onko alapohjassa jonkinlainen ilmanvaihto? Entä mitä laki sanoo niistä eriste vahvuuksista? Entäs kun vasat on vahvat ja ne ei tuu täyteeneristettä? - 67make
Joo tuosta voisin kuulla myös enemmän?? ,
Onko kellään kokemusta urtsilla tehdystä alapohjasta? - 78poika
67make kirjoitti:
Joo tuosta voisin kuulla myös enemmän?? ,
Onko kellään kokemusta urtsilla tehdystä alapohjasta?Oliko Muurametaloilla tälläinen lämmintuulettuvaalapohja, mutta olikos siinä talon ilmastointi jotenkin pelissä?
- dhdehfdhhf
78poika kirjoitti:
Oliko Muurametaloilla tälläinen lämmintuulettuvaalapohja, mutta olikos siinä talon ilmastointi jotenkin pelissä?
- lastulevy
dhdehfdhhf kirjoitti:
Mutta, jos tehdään tällä tavalla tehdään alapohja, niin mitä mieltä olette lattialämmityksestä(kuinka paljon sitä tarvitaan)eikös tällä tavalla lattia ovat lämpimiä??
- 13+9
Taas tulee perustelluksi miksi suunnittelijoiden tulee olla alansa ammattilaisia.
- lastulevy
Nämä keskustelut täällä on lähinnä tälläisiä "kahvipöytä keskusteluja" enkä usko että täällä ohjeita jaetaan juuri sitä varten on suunnittelijat, muuten täällä tuntuu olevan hyvin juttuja ja varmasti seuraan näitä, sekin että millaisia ratkaisuja on olemassa olen myös kuullut täällä sellaisiakin siis kiitos kaikille;) myös raunon jutut ollut hyviä...
Tästä lämpöisestä ja tuulettuvasta alapohjasta voisin kuulla lisää, jos jollain on kokemusta ja tietämystä..
- monia
Keskustelijoita löytyy moneen lähtöön. Monenlaisia alapohja ratkaisujakin löytyy.
Summa sumaarum. ..tiiä häntä. - punainenmökki
Niin kertokaas nyt onko se puurossi kestävä, kun kyllähän niitä kuitenkin tehdään ja millä se saadaan tehtyä hyvin??
- tuulettuvaalapohja(
Itselläni on tälläinen vanha rintamamiestalo, jossa on osakseen puinentuulettuvaalapohja. Ongelmia oli ainakin siinä kun ei ollut salaojia mm. sadevesi nousi betonisokkelia pitkin ainakin luulen näin ja toisena oli välillä kostea ryömintätilan maapohja siten ehkä vaikutti myös ilmankosteuteen(ryomintätila on korkea n.1,6m).
Salaojien patolevyjen ja styroksien jälkeen tämä alapohja tuli paremmaksi kosteuden suhteen, tosin en tiedä onko muuten rossi kestävä ratkaisu, mutta luulen tämän talon olevan ainakin täten parempi....- Pekka Betoni
Puulattiaiset rossipermanto ei ole kestävä, betoninen merkittävästi parempi. Samoin on rungossakin.
Orgaaninen aines on kosteudelle arkaa, se lahoaa, mätänee ja homehtuu.
Puutalokauppiaat perustavat ajatuksensa hiilijalanjäljelle, homeita voi hengitellä jos hiilijalanjälki on pieni.
Puurossilla saadaan helpommin avaimet käteen parakkeja toteutettua ja lattiastakin perittyä katteet kotiin, siinä perusteet miksi tuuletettuja puurakenteisia perustuksia kyhätään.
- olikotällistä
Tuosta wanhan ajan rossista vielä, eli mahtoiko niissä olla sitä että niitä korjailtiin kuitenkin jossakin ajan jaksossa eli vasojenvaihtoa,kengitystä,purujen,turpeiden vaihtoa? että oliko tälläistä operaatiota???
- Hyvä huolto OK.
Erittäin monta kohtuullisesti toimivaa puurossia on pilattu lisäeristämällä ja siirtymällä sähkölämmitykseen. Ei ole tajuttu lämmön kuivaavaa vaikutusta.
Rakennuksen oleminen kylmänä pitkiä aikoja ei myöskään ole ollut eduksi.
Kaikkia rakennuksia on myös huolettava, siksi parhaat vanhat rakennukset ovat vielä jäljellä. Katonkin kun päästää vuotamaan on hyvinkin rakennettu talo äkkiä purkukunnossa.
Perustus ja perustaminen on myös niitä osioita talonrakennuksessa, joissa säästäminen voi olla kohtalokasta, niin rakennettaessa kuin huoltaessakin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1323827- 851895
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151741Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541402Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1241294VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu971260Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi371259- 701156
- 691033
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k102995