http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Urmas
Heikki Urmas (15. kesäkuuta 1935 Koski Tl – 16. heinäkuuta 2013 Helsinki[1]) oli suomalainen lentokapteeni ja kauppatieteiden tohtori. Urmas aloitti työuransa liikennelentäjänä Finnairin palveluksessa, opiskeli kauppatieteitä työn ohella ja suoritti tohtorin tutkinnon vuonna 1976. Hän toimi opettajana muun muassa Helsingin kauppakorkeakoulussa ja oli myös Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön rehtorina.[2]
Teoksessaan Raadolliset toverit ja vallan väärinkäyttäjät Urmas väittää, että SDP:n johtohahmot Kalevi Sorsa ja Mauno Koivisto olivat KGB:n palveluksessa[3]. Urmas väittää myös vakiintuneen historiankirjoituksen vastaisesti Neuvostoliiton tukeneen Koivistoa Kekkosen seuraajaksi Ahti Karjalaisen sijaan. Urmas kertoo perustavansa tietonsa ay-johtajien Jaakko Rantasen ja Olavi Järvelän, Keijo Liinamaan ja Suomen Pankin johtajan Päiviö Hetemäen muistioihin sekä heidän kanssa käymiinsä keskusteluihin.[4]
Hetemäen elämäkerran kirjoittaja Jukka Tarkka sanoo, ettei ole kertaakaan törmännyt Urmaksen nimeen.[4]
Urmas on myös väittänyt seminaarissaan syyskuussa 2011 Koiviston kanssa presidenttiehdokkuudesta kilpailleiden Väinö Leskisen ja Paul Paavelan tulleen murhatuiksi samoin kuin Keijo Liinamaan, jonka Urmas sanoo paljastaneen hänelle kyseisen salaliiton.[5]
Heikki Urmas (15. kesäkuuta 1935 Koski Tl – 16. heinäkuuta 2013 Helsinki[1]) oli suomalainen lentokapteeni ja kauppatieteiden tohtori. Urmas aloitti työuransa liikennelentäjänä Finnairin palveluksessa, opiskeli kauppatieteitä työn ohella ja suoritti tohtorin tutkinnon vuonna 1976. Hän toimi opettajana muun muassa Helsingin kauppakorkeakoulussa ja oli myös Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön rehtorina.[2]
Teoksessaan Raadolliset toverit ja vallan väärinkäyttäjät Urmas väittää, että SDP:n johtohahmot Kalevi Sorsa ja Mauno Koivisto olivat KGB:n palveluksessa[3]. Urmas väittää myös vakiintuneen historiankirjoituksen vastaisesti Neuvostoliiton tukeneen Koivistoa Kekkosen seuraajaksi Ahti Karjalaisen sijaan. Urmas kertoo perustavansa tietonsa ay-johtajien Jaakko Rantasen ja Olavi Järvelän, Keijo Liinamaan ja Suomen Pankin johtajan Päiviö Hetemäen muistioihin sekä heidän kanssa käymiinsä keskusteluihin.[4]
Hetemäen elämäkerran kirjoittaja Jukka Tarkka sanoo, ettei ole kertaakaan törmännyt Urmaksen nimeen.[4]
Urmas on myös väittänyt seminaarissaan syyskuussa 2011 Koiviston kanssa presidenttiehdokkuudesta kilpailleiden Väinö Leskisen ja Paul Paavelan tulleen murhatuiksi samoin kuin Keijo Liinamaan, jonka Urmas sanoo paljastaneen hänelle kyseisen salaliiton.[5]
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://arhikuittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152065-lauri-torni-suomenruotsalaisten-ss-orja
että hän sopi natsien kanssa jo 1935 "Suomen laajentamisesta", suomalaisten sitomisesta Saksan tuhoamissotaan ja intoili sodan sytyttämisestä.
Vaikka tiesi juutalaispuhdistuksesta ja rotupuhdistusideologiasta.
Kaikki historiaa lukeneet tietävät, että Mannerheim lupasi 1919 hyökätä Ranskan rahoilla Pietariin. Mutta löysät menivät housuun.
Kuten meni 1943 myös löysät housuun, kun Mannerheim oli pakottanut suomalaiset miehet rajan yli hyökkäyssotaan vastoin lakia teloitusuhkauksilla - ja tajusi lopulta Saksan häviävän.
Mutta muuttuuko suomalaisten natsiystävyden hehkuttajien poliittiinen historiantulkinta, syy-seurusten tulkinta yhä selkeämmästä ideologisen historian ja hyökkäysvimman paljastumisesta?
Ei.
Sillä natsien ymmärtäjissä kysymys on ideologiasta ja valheellisesta identiteetistä eikä syyllisyyttä halua ymmärretä kun suomalaiset ovat tottuneet itsetuhoisesti samaistumaan eliittiin ja sokeuteen masokistisesti.
Typerä ja totteleva kansa kulkee taas tuhoa kohti eliitin euroideologiassa - taas vain Saksan hyväksi saksalaisten pankkien taloussodassa.
"Kaikki historiaa lukeneet tietävät, että Mannerheim lupasi 1919 hyökätä Ranskan rahoilla Pietariin."
Sehän oli itse asiassa hyvä ajatus. Venäjän vapauttaminen bolševikeista olisi päässyt vauhtiin. Venäjä olisi syntynyt uudelleen vallankumouksen kurimuksesta jo 1920-luvun vaihteessa eikä vasta meidän päivinämme Putinin aikana.
"Mutta löysät menivät housuun."
Niin - Suomen hallituksella, josta ei löytynyt ymmärrystä operaation maailmanhistorialliselle tärkeydelle. Mannerheim, suuren keisarikunnan kasvatti ja suurten mittojen mies, kyllä ymmärsi täysin kuinka ratkaisevasta asiasta oli kysymys. Suomalaisten henkiselle ahdasmielisyydelle ja ainaiselle sammakkoperspektiiville Mannerheim ei kuitenkaan voinut mitään.
"Kuten meni 1943 myös löysät housuun, kun Mannerheim oli pakottanut suomalaiset miehet rajan yli hyökkäyssotaan vastoin lakia teloitusuhkauksilla - ja tajusi lopulta Saksan häviävän."
Mannerheim alkoi menettää uskoaan Saksan voittoon kylläkin jo vuoden 1941 loppuun mennessä. Eipä silti, oli kokeneelta sotilaalta ja valtiomieheltä paha virhe joutua kesällä 1941 suursuomalaisen ideologian pauloihin.
"Typerä ja totteleva kansa kulkee taas tuhoa kohti eliitin euroideologiassa - taas vain Saksan hyväksi saksalaisten pankkien taloussodassa."
Suomessa on pitkä historiallinen perinne itsenäisyyden luovuttamisella pois Saksalle: Wilhelm II:n Saksan keisarikunnalle, Hitlerin natsi-Saksalle, Merkelin EU-Saksalle... Nykyjohto jatkaa Suomessa Svinhufvudin, Paasikiven, Kivimäen ja Wittingin jalanjäljissä.
"Sehän oli itse asiassa hyvä ajatus. Venäjän vapauttaminen bolševikeista olisi päässyt vauhtiin."
Jaloilleen päästyään valkoinen, imperialistinen Venäjä olisi kiittänyt Mannerheimia ja vallannut Suomen takaisin itselleen. Ei sittenkään hyvä ajatus.