ehkä olisi parasta
muuttaa lukio sellaiseksi, että sen päätavoite 1. olisi tutustuttaa oppilaat yliopistoaineisiin ja 2. ja he saisivat taitoa tuleviin pääsykokeisiin 3. antaa yliopistomaailmassa osaamisresurssia. 4. antaa kielitaitoa. 5. antaa suomen kielen perustaitoa.
enkku pakollisena kaikille
kaikille pakollinen pieni äidinkielen perusosaaminen ja suomi, jos on ulkomaalainen, myös suomi ruotsinkielisille
kaikille pakolliset yleisopinnot, joista valitaan osa
osaan niistä syvennytään tarkemmin (nämä aineet eivät välttämättä ole ollenkaan samanlaisia, koska ei esim. vättämättä halua lukea yliopistossa muuta kuin jotain ainetta ja vahvasti uskoo sen lähitieteiden jonkinlaiseen huonouteen)
ja osasta edellisestä mennään lopullisille linjoille
lukio ei olisi pakollinen yliopistoon pääsemiseksi, vaan niin kuin alussa sanoin,
se auttaa ja tutustuttaa yliopistoaineisiin
muuttaa lukio sellaiseksi, että sen päätavoite 1. olisi tutustuttaa oppilaat yliopistoaineisiin ja 2. ja he saisivat taitoa tuleviin pääsykokeisiin 3. antaa yliopistomaailmassa osaamisresurssia. 4. antaa kielitaitoa. 5. antaa suomen kielen perustaitoa.
enkku pakollisena kaikille
kaikille pakollinen pieni äidinkielen perusosaaminen ja suomi, jos on ulkomaalainen, myös suomi ruotsinkielisille
kaikille pakolliset yleisopinnot, joista valitaan osa
osaan niistä syvennytään tarkemmin (nämä aineet eivät välttämättä ole ollenkaan samanlaisia, koska ei esim. vättämättä halua lukea yliopistossa muuta kuin jotain ainetta ja vahvasti uskoo sen lähitieteiden jonkinlaiseen huonouteen)
ja osasta edellisestä mennään lopullisille linjoille
lukio ei olisi pakollinen yliopistoon pääsemiseksi, vaan niin kuin alussa sanoin,
se auttaa ja tutustuttaa yliopistoaineisiin
Vastaukset 7
Vanhimmat
lisään vielä, että matikan lukeminen antaa lapselleen geneettisesti matemaattista osaamista, siksi sen lukeminen kannattaa, jos ei lue sitä, osaamisemme siinä hiipuu.
muutan esitystäni niin rahan säästämiseksi:
yleisopinnot ovat kaikille pakollisia, enkkua on paljon vaikka 11 kurssia, koska siten voidaan keskittää tunneille enemmän oppilaita ja enkku on hyödyllistä
suomen kieltä olisi yksi kurssi, koska tieteessäkin sisältö ratkaisee, ei kieliopillinen muoto, jos sitä ei ole yhtään, kyllä suomen kielen taitomme hupenee.
lainsäädännössä ja byrokratiassa virkamiesten pitää osata se taitavasti, mutta virkamies melkein aina ymmärtää vähemmän siinä taitavaa ehkä.
yleisopinnoista, joita olisi yksi
kakkosvaiheessa olisi yksi jatkokurssi per aine per aine, että kursseja riittää lopullisille linjoille, matikalle, enkulle, suomenkielelle.
kolmannen vaiheen linjoissa luettaisiin kaikki kyseisten aineiden kurssit
saatettaisiin ehkä tehdä julkisen puolen toimesta erisuuruisia kolmannen vaiheen linjoja ja myös mitä suuremmasta määrästä valitaan vähän kursseja, sitä enemmän rahaa kuluu lukiorakenteisiin
voisi ehkä järjestää joka toinen vuosi jotain kursseja, mutta se tosin myös kuluttaa opettajaresursseja kuten pakkomuutolla ehkä. ja onhan lomautus kuluttavaa kun ei tule tuloa.
kurssirakenne
75 kurssia yht.
30 yleisopintoa
kakkosvaiheessa 8 yhden kurssin jatkokurssia
1 kurssit suomea
9 kurssia enkkua
27 kolmannen vaiheen kurssia
esim.
jos ottaa matikan pitkänä se vie 8-10 kurssia matikalle 2 ensimmäistä kurssia, kun pakollisia kursseja siinä olisi 10 ja ekstrakursseja siihen 2, jäljelle jää 17-19 kolmannen vaiheen kurssia alun kurssien määrät niille, jos ottaa fysiikan, se vie nykyisellään 6 samalla tavalla kuin äsken jne.
yleisopinnot ei kannata olla noin hajalllaan, koska opettaja on kiinnostunut ehkä harvoista aineista, eli niitä pitää tiivistää korkeammaksi kokonaisuudeksi ja myös siten säästetään, kun tulee nopeammin suurempia kurssikokonaisuuksia, eli ne tukee määrällään myöhempiä opintoja.
taas tuli uusiksi rakenne,
75 kurssia 31 pakollista
syventävää kurssia 75, eli
yhteensä on 106 kurssia, joista pakollisia on 31 ja lopuista valitaan 44
aineet, joita on neljätoista
fysiikka 8 kurssia 1 pakollinen 7 syventävää
lyhyt matikka pakollisia 8 kurssia määrä E syventäviä
pitkä matikka pakollisia 10 kurssia 2 syventävää
kemia 6 kurssia 1 pakollinen 5 syventäviä
oikeustiede 5 kurssia 1 pakollinen 4 syventäviä
luonnonmaantiede 6 kurssia 1 pakollinen 5 syventäviä
aluetiede ja julkisjohtaminen 7 kurssia 2 pakollinen 5 syventäviä
kulttuurimaantiede 6 kurssia 1 pakollinen 5 syventäviä
lääketiede ja terveystiede 6 kurssia 2 pakollinen 4 syventäviä
englanti 11 kurssia 11 pakollista
saksa 9 kurssia 0 pakollinen 9 syventäviä
ranska 9 kurssia 0 pakollinen 9 syventäviä
suomen kieli 3 kurssia 3 pakollinen
matemaattinen logiikka 4 kurssia 0 pakollinen 4 syventäviä
vastaväitän ensimmäisiin viesteihin niin, että kakkosvaihetta eli pientä syventymistä aineisiin ei ole, vaan valitut linjat luetaan loppuun asti, yksi linja voi olla tynkämittainen. näin tehden saadaan ainekeskittymistä enemmän ja mahdollisuus tynkälinjaan on kompromissi jokotai- ajattelulle.
terveys ja lääketieteen 2 pakollista kurssia voisi yhdistää yhdeksi johdantokurssiksi.
voisi ottaa yhden tai kaksi, joista toinen olisi pakollinen opinto-ohjauskurssia, joissa kuvailtaisiin yliopistoaineita esim. itse lyhyesti määritellen, sanoen ja otteita artikkeleista tai kokonaisia artikkeleita. opinto-ohjauksessa myös valaistaisiin lukion integroitumisesta jatko-opintoihin, eli esim. englannin asema, työnteon asema, eri aineiden tärkeys toisten aineiden tukemisessa. oppilaat saisivat itse ehdottaa tiedeainetuutoroinnista. oppilaat voisivat itse yliopiskella opinto-ohjaajien tarjontaa.
toisaalta huolehtiminen aineen jatkamisessa tai sen lukematta olemisessa tuottaa turhaa jäykkyyttä, eli saakoon he vapaasti lukea opintojaan.
yo-arvosanat ja lukion päättötodistuksen arvosanat vanhenevat ainakin fysiikassa, matikassa, kemiassa kun he unohtavat taitojaan, eli parempi olisi järjestää kaikille heille pääsykokeet ja lukioarvosanat antaisivat vain vähän lisäpisteitä, jotta motivaatio lukiossa säilyisi.
toisaalta he jotka pärjäsivät hienosti yhdessä aineessa, he eivät saa tässä mallissa mahdollisuutta riittävästi. olisiko ratkaisu järjestää heille lisäpääsykokeet, joista saa maksimissaan saman määrän pisteitä kuin todistuspisteillä toinen ryhmä. näissä lisäkokeissa kysyttäisiin suunnilleen samoja asioita kuin lukiossa, jota ryhmä 1 on lukenut.
tarkoitin ryhmän 2 olevan heitä, jotka eivät pärjänneet lukiossa kovinkaan hienosti.