RKP on hieno suomalainen isänmaallinen puolue, ei separastinen, ei suomalaisuuden vastainen, vaan rakentava, yhteistyökykyinen puolue, joka vaikeina aikoina on asettunut vaikeidenkin hallituskoaliitioiden tueksi, tukemaan suomalaista päätöksentekoa, suomalaista kielipolitiikkaa suomenkielisten puolueiden riidellessä keskenään, niin ettei niiden kesken ole sopua löytynyt.
RKP edustaa suomalaisuutta ja myös suomenkielisten etua ajattelevana sen parhaassa merkityksessä, se on näyttö suomalaisten suvaitsevaisuudesta kielivähemmistöjään kohtaan kuten pääväestön kieltä kohtaan, se on näyttö siitä miten suomalaisessa yhteiskunnassa pieni kieli- ja kulttuurivähemmistö pystyy sopeutumaan valtaväestöön ja toimimaan sen osana, ei repien, vaan rakentaen.
Ruotsinkieliset ovat mainioita ihmisiä ja mainioita suomalaisia.
Olisi hienoa jos Suomea edustaisi seuraavassakin hallituksessa pari ruotsinkielistä.
RKP edustaa suomalaisuutta ja myös suomenkielisten etua ajattelevana sen parhaassa merkityksessä, se on näyttö suomalaisten suvaitsevaisuudesta kielivähemmistöjään kohtaan kuten pääväestön kieltä kohtaan, se on näyttö siitä miten suomalaisessa yhteiskunnassa pieni kieli- ja kulttuurivähemmistö pystyy sopeutumaan valtaväestöön ja toimimaan sen osana, ei repien, vaan rakentaen.
Ruotsinkieliset ovat mainioita ihmisiä ja mainioita suomalaisia.
Olisi hienoa jos Suomea edustaisi seuraavassakin hallituksessa pari ruotsinkielistä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oliko tämä sarkasmia.. Kuitenkin hyvin pähkinänkuoressa tuli Se, mitä rkp nimenomaan EI edusta.
"Nylander sanoi sen, minkä kaikki ovat tienneet jo ennestään: pakkoruotsia lukeneita suomenkielisiä tarvitaan palvelemaan ruotsinkielisiä, joille tietenkin koulutusetujen ja kielikiintiöitten avulla kelpaavat vain hyväpalkkaiset ammatit. Ahvenanmaalla on vain kymmenesosa manner-Suomen ruotsinkielisten määrästä, mutta siellä riittää omaa väkeä myös palveluamatteihin, niin ettei tarvitse pyytää suomenkielisiä pilaamaan heidän idylliään"..
Samakaiku on askelten.
Taustaksi sopii ottaa Kokkolan maaseurakunnan suomalaisen kansakoulun synty. Siihen tutustuessa käy selville, mitenkä kunnan ruotsinkieliset viranomaiset ovat kaikin keinoin koettaneet vastustaa suomalaisen kansakoulun perustamista, kuinka he ovat pitkittäneet sitä kymmenisen vuoden ajan kylmästi sivuuttaen voimassaolevan lain määräykset, sekä kuinka he ovat kunnan varoista maksaneet ne sakot, joihin maaherra ja korkein hallinto-oikeus heidät tuomitsi. Samalla kävisi siitä selville, että heidät ovat taltuttaneet vain äärimmäisen suuret uhkasakot, niin suuret että niitten määrällä olisi silloin kun koulua alettiin vaatia, rakennettu koko koulu. Tämä koulu saatiin pystyyn muutama vuosi sitten.
Vaikkakin Kokkolan maaseurakunnan suomalaisen kansakoulun alkuvaiheista on jo kulunut lähemmä kaksikymmentä vuotta, näyttää viranomaisten siellä ja silloin käyttämä tapa kelpaavan vielä nykypäivinäkin esimerkiksi ruotsalaisilla paikkakunnilla.
.. ruotsalaiset viranomaiset yrittävät haalia suomalaisia lapsia ruotsalaisiin kansakouluihin, kunta pakotetaan sakkojen uhalla perustamaan suomalaisille koulu, ei annettuja päätöksiä totella. Niistä valitetaan tarkotuksella voittaa aikaa ja sillä tavalla estää suomalaisilta lapsilta mahdollisuus saada suomenkielistä kansakouluopetusta. Ruotsalaisten kuntain viranomaiset, jotka riitelevät kuntain varoilla, tietävät kestävänsä kamppailussa kauemmin kuin vähävaraiset suomalaiset maanviljelijät ja työmiehet.
Tällaisia tapauksia on ollut kaksi, Lapväärtin Härkmeren piirin ja Maalahden koulut. Vaasan läänin maaherra on antamillaan päätöksillä velvoittanut juurimainitut kunnat perustamaan suomalaisille niiden anomat koulut. Koulut määrättiin suurten uhkasakkojen varassa avattaviksi nyt kulumassa olevan syyslukukauden alusta. Mutta sitä eivät nämä kunnat ole kuitenkaan tehneet, vaan ovat valittaneet maaherran päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asia tulee viipymään luultavasti noin vuoden ajan. Sikäli kuin ruotsalaisten menettelytapoja tunnetaan, tulee asia kehittymään edelleen, siten, että kunnat maksavat sen uhkasakon, minkä korkein, hallinto-oikeus heille määrää, eivätkä siis rakenna koulua. Sen jälkeen on suomalaisten jätettävä maaherralle uusi anomus. Maaherra määrää uuden uhkasakon, mutta siitä valitetaan taasen korkeimpaan, hallinto-oikeuteen. Ja tätä menettelyä jatketaan Kokkolan maaseurakunnan tavoin aina siihen saakka, kun uhkasakot alkavat olla kunnan verovelvollisia liian suuresti rasittavia. Mutta siihen mennessä on voitettu aikaa ainakin noin viitisen vuotta.
Innostuksesta, mikä on ilmennyt Mustasaaressa siinä kolkassa, joka rajoittuu Laihian pitäjään.
Kun pidettiin mahdottomana yhä suuremmaksi kasvavan lapsiluvun sijoittamista ruotsalaisiin kansakouluihin, ja kun Mustasaaren kunta kieltäytyi suorittamasta Laihian kunnalle lasten koulunkäynnistä Laihialla johtuvia kustannuksia, ruvettiin kuvittelemaan oman koulun saantia. Kun tätä tarkotusta varten ei ollut penniäkään rahaa, näytti asia suoraan sanoen mahdottomalta. Mutta kun koululle voitiin, saada suoja erään kunnassa asuvan suomalaisen maanviljelijän omistamasta latorakennuksesta, jonka toiseen päähän oli rakennettu kaksi tilapäishuonetta, katsottiin kuitenkin koulun alkaminen mahdollisuuksien rajoissa olevaksi. Pulpetit hankittiin siten, että kukin talo otti valmistaakseen yhden sellaisen. Ja kun kouluun saatiin vielä vaatimaton pöytä opettajattarelle sekä neliömetrin suuruinen musta taulu ja vaatimaton harmooni, alettiin koulu syyslukukaudella v. 1925. Oppilaat sekä opettajatar ovat kaikki olleet sangen innostuneita, ja vanhempien ihmisten innostusta kuvaa parhaiten se, kun mainitsee, että ensimmäiseen joulujuhlaan oli kerääntynyt noin 150 henkilöä. Näistä mahtui vain pieni osa koulun sangen pieniin huoneisiin.
Ilman erikoisen suurta innostusta ei koulu olisi voinut toimia, vaikka sillä olisi ollut käytettävissään paljonkin varoja. Mustasaaren ruotsalaiset asukkaat ovat koettaneet nimittäin tehdä kaikkensa voidakseen vaikeuttaa lasten ja opettajattaren kulkua koululle. Kun ennen käytetyt polut suljettiin, täytyi kouluun menijöitten kulkea osa matkasta Laihian ja Mustasaaren pitäjien välistä metsärajaa myöden. Tällaiset ovat olot koululla edelleenkin, mutta on innostus koulunkäyntiin ja sen pystyssäpitämiseen samanlainen kuin ennenkin.
"Nylander sanoi sen, minkä kaikki ovat tienneet jo ennestään: pakkoruotsia lukeneita suomenkielisiä tarvitaan palvelemaan ruotsinkielisiä, joille tietenkin koulutusetujen ja kielikiintiöitten avulla kelpaavat vain hyväpalkkaiset ammatit. Ahvenanmaalla on vain kymmenesosa manner-Suomen ruotsinkielisten määrästä, mutta siellä riittää omaa väkeä myös palveluamatteihin, niin ettei tarvitse pyytää suomenkielisiä pilaamaan heidän idylliään".
RKPja surut ovat kieroilleet koko olemassaolonsa ajan, ensin estivät suomenkielisiltä koulunkäynnin, suomeksi käännetty katekimus oli ainoa.
Estivät suomenkielisten peruskoulujen hakkimisen, ja nyt pakkoruotsin lehmäkaupoilla, kutensanottu likainen suomenruotsalaisuus on voimassa vielä tänään. Lahjottujen puolue johtajien vuoksi.
Sanoi Ankka mitä hyvänsä.
"Nylander sanoi sen, minkä kaikki ovat tienneet jo ennestään: pakkoruotsia lukeneita suomenkielisiä tarvitaan palvelemaan ruotsinkielisiä, joille tietenkin koulutusetujen ja kielikiintiöitten avulla kelpaavat vain hyväpalkkaiset ammatit. Ahvenanmaalla on vain kymmenesosa manner-Suomen ruotsinkielisten määrästä, mutta siellä riittää omaa väkeä myös palveluamatteihin, niin ettei tarvitse pyytää suomenkielisiä pilaamaan heidän idylliään".