AQ 151C / 290SPA vetolaite. Poistin merivesipumpun siipipyörän, ruuvasin pumpun kannen takaisin paikalleen, irroitin kilvestä tulevan imuletkun ja kaadoin glykoolit letkusta sisään merivesipuolelle. Hämmästys oli suuri kun glykooli ei tullutkaan ulos pakoputkesta vaan kilven alareunassa olevan sinkin yläpolella olevista, kumiläpällä suojatuista kahdesta reiästä. Kaikki o.k?
Kysymys Volvotietäjille
31
6966
Vastaukset
- JOB
Se on normaalia, kilvenalalpuolella olevat läpät ovat myös "pakoputkia" niiden idea on siinä että pakokaasu tulee potkurin takaa peruutettaessa koska jos kaikki pakokaasu tulísi vetolaitteen takaa niin potkuri menettäisi pidon ilman takia. Joku osaa varmaan selittää paremmin. Itse ajan klygolit sisään astiasta konekäynnissä siipipyörä paikallaan ja vaihdan siipipyörän joka kevät.
- Ilmari K
Olen jo vuosia valuttanut glykolit Volvo-Pentaani merivesisuodattimen moottoriin johtavasta putkenpäästä, vaatii sopivan letkunpätkän siihen putkeen työnnettäväksi ja suppilon sen letkun toiseen päähän. Eipä tarvitse irroitella mitään letkuja.
- Ilmari K
Volvo-Pentassani siipipyörät kestävät hyvin. Käytän samaa siipipyörää arviolta 5 vuotta ja vaihdan, kun siipiin ilmaantuu ensimmäinen murtuma. Jos siipi murtuu irti, se löytyy merivesisuodattimesta eikä tuki mitään jäähdytysveden kulkukanavia. Merivesisuodatin kannattaa tällaisessa käytössä tarkastaa säännöllisesti. Jos siipipyörää kohtaa täydellinen tuho, lämpömittari ja mittariston hälytysääni varoittavat tilanteesta. Varasiipipyörä on tietenkin oltava aina mukana.
Edellisessä veneessäni siipipyörät olivat erittäin kapeita ja kestivät tuskin vuottakaan. Merivesisuodatintakaan ei ollut, joten siipien kappaleiden rassaaminen pakosarjan vesikanavista tuli tutuksi. - Tulentallaaja
Ilmari K kirjoitti:
Olen jo vuosia valuttanut glykolit Volvo-Pentaani merivesisuodattimen moottoriin johtavasta putkenpäästä, vaatii sopivan letkunpätkän siihen putkeen työnnettäväksi ja suppilon sen letkun toiseen päähän. Eipä tarvitse irroitella mitään letkuja.
Kuvaamallasi tavalla tehty merivesijärjestelmän pakkassuojaus vaikuttaa näppärältä. -Ongelma on siinä, että Volvo-Pentan ohjekirjassa neuvotaan imemään glykolit sisään pumpun alapuolelta. Onko jotenkin tehokkaampaa, vai mikä on syy ?
- Inssi
Tulentallaaja kirjoitti:
Kuvaamallasi tavalla tehty merivesijärjestelmän pakkassuojaus vaikuttaa näppärältä. -Ongelma on siinä, että Volvo-Pentan ohjekirjassa neuvotaan imemään glykolit sisään pumpun alapuolelta. Onko jotenkin tehokkaampaa, vai mikä on syy ?
On turvallisempaa antaa impellerin imeä nesteseos kuin syöttää sitä pudotuspaineella, koska silloin ei ole vaaraa nesteen joutumisesta sekoitusmutkasta sylinterin sisään. Pahinta olisi laittaa painevesiletku syöttämään esim. huuhteluvettä systeemiin. Näin on tuhottu moottoreita. Impelleri imee nestettä oikeassa suhteessa koneen pyörimisnopeuteen.
- Tulentallaaja
Inssi kirjoitti:
On turvallisempaa antaa impellerin imeä nesteseos kuin syöttää sitä pudotuspaineella, koska silloin ei ole vaaraa nesteen joutumisesta sekoitusmutkasta sylinterin sisään. Pahinta olisi laittaa painevesiletku syöttämään esim. huuhteluvettä systeemiin. Näin on tuhottu moottoreita. Impelleri imee nestettä oikeassa suhteessa koneen pyörimisnopeuteen.
vastauksesta.
- PJK
Tulentallaaja kirjoitti:
Kuvaamallasi tavalla tehty merivesijärjestelmän pakkassuojaus vaikuttaa näppärältä. -Ongelma on siinä, että Volvo-Pentan ohjekirjassa neuvotaan imemään glykolit sisään pumpun alapuolelta. Onko jotenkin tehokkaampaa, vai mikä on syy ?
Entisenä VP:n omistajana en pystynyt tekemään tuota imuhommaa; oli näet kiinteä putki. Jos merivesipumpun tulopuoli olisi ollut gummiputkea, se ei olisi ollut temppu eikä mikään.
- Ilmari K
Inssi kirjoitti:
On turvallisempaa antaa impellerin imeä nesteseos kuin syöttää sitä pudotuspaineella, koska silloin ei ole vaaraa nesteen joutumisesta sekoitusmutkasta sylinterin sisään. Pahinta olisi laittaa painevesiletku syöttämään esim. huuhteluvettä systeemiin. Näin on tuhottu moottoreita. Impelleri imee nestettä oikeassa suhteessa koneen pyörimisnopeuteen.
Kiitos selvityksestä. Onneksi pakosarjan rakenne on ollut sellainen, että kaadettu vesi on valunut esteettä pakoputkeen. Jos pakoputkessa olisi tukos, vaikkapa ne kumit kovit tiiviisti kiinni, voisi se vesi nousta sylinteriinkin. Koneen käydessä ulostulevat pakokaasut vielä estävät veden virtauksen sylinteriin.
- VolvoMan (kiitos kun joku v...
Eli glykolit pitää ajaa sisään aina näin:
Pakosarjasta ja öljynjäähdyttimistä avataan "huuhteluhanat", että saadaan merivedet pois. Hanat kiinni kun vettä ei enään tule.
Kone käyntiin maalla makeavedellä, sitä syötetään koneelle irrottamalla kumiletkunmutka vetolaitteen kilven ja moottorin putkien välistä, kuten nimim:"Talvihuolto" oli tehnyt.
MUTTA sitten impelleriä EI pidä irrottaa, vaan ajetaan makeavedet sisään koneeseen kun siellä ei enää ole merivesiä sotkeutumassa makeavesiin. TÄmän jälkeen taas tyhjennys, ja sitten glykolit sisälle IMPELLERIN avustamana. Glykolien jälkeen impelleri pois paikaltaan, ja glykolia sisään merivesisuodattimestakin, että merivesipumppukin täyttyy (tämä ei ole niin tärkeää).
Ja yleensä kun koneen käynnistää (VP koneet joissa trimmivetolaite, esim 290SP) niin vettä/glykolia ja pakokaasuja tulee yleensä ensin vain sieltä sinkkianodin vierestä, koska sielläkin on pakoaukot kuten joku kertoikin jo, eli ei hätää tästä. Pakokaasut rupeavat yleensä tulemaan vetolaitteen päästä vasta sitten kun kone on käynyt muutaman sekunnin, kun "pakopaineita" on muodostunut tarpeeksi.- Viiriäinen
Eikös ne koneeseen imetyt glykolit keväällä mene suoraan mereen/järveen? Taitaakin olla vähän hyshys hommia, kun glykolikin luokitellaan ongelmajätteeksi.
- VolvoMan (kiitos kun joku v...
Viiriäinen kirjoitti:
Eikös ne koneeseen imetyt glykolit keväällä mene suoraan mereen/järveen? Taitaakin olla vähän hyshys hommia, kun glykolikin luokitellaan ongelmajätteeksi.
Itse ainakin koekäytän konetta varmaan tunnin verran JOKA kevät, ennen vesillelaskua. Ainakin omasta mielestä on vähän riskialtista lähteä vaan kokeilemaan, että toimiikos se kone nyt sitten mereen asti.
Mutta saahan ne glykolit talteen, taas tässäkin tapauksessa, pistämällä astian pakosarjan ja öljynjähdyttimien tyhjennyshanojen alle, ja tyhjentämällä glykolit purkkiin, ENNEN käynnistystä. :) - JRxxx
...onko tuo merivesien poislasku hanojen kautta mielestäsi välttämätöntä? Minun tapani on ollut (manuaalin mukaisesti) vain käyttää konetta muutama minuutti niin, että se kumiletku imee sangosta, johon toinen letku syöttää makeaa vettä. Olen ymmärtänyt, että tällä tavoin merivesi huuhtoutuisi pois ihan yhtä hyvin? Toisin sanoen työvaiheet ovat:
1) letku irti kilven päästä ja sankoon
2) kone käyntiin n. viideksi minuutiksi
3) kone seis, sankoon tehdään glykoliseos
4) kone käyntiin siksi aikaa, kunnes sanko on imetty tyhjäksi.
Jos tuossa on mielestäsi jokin vakava puute, niin olisin kovasti kiinnostunut sen kuulemaan :)
Tuo pakoaukkojuttu oli minulle uutta, olen luullut, että ainoa kolo, josta (Volvon DP290-vetolaitteessa) pakokaasuja yms. tulee on siinä vetolaitteen vaakaevässä potkureiden yläpuolella. En ole koskaan voinut katsoa, koska koneen käydessä olen tietysti itse veneessä vahtimassa sitä vesisankoa... - VolvoMan (kiitos kun joku v...
JRxxx kirjoitti:
...onko tuo merivesien poislasku hanojen kautta mielestäsi välttämätöntä? Minun tapani on ollut (manuaalin mukaisesti) vain käyttää konetta muutama minuutti niin, että se kumiletku imee sangosta, johon toinen letku syöttää makeaa vettä. Olen ymmärtänyt, että tällä tavoin merivesi huuhtoutuisi pois ihan yhtä hyvin? Toisin sanoen työvaiheet ovat:
1) letku irti kilven päästä ja sankoon
2) kone käyntiin n. viideksi minuutiksi
3) kone seis, sankoon tehdään glykoliseos
4) kone käyntiin siksi aikaa, kunnes sanko on imetty tyhjäksi.
Jos tuossa on mielestäsi jokin vakava puute, niin olisin kovasti kiinnostunut sen kuulemaan :)
Tuo pakoaukkojuttu oli minulle uutta, olen luullut, että ainoa kolo, josta (Volvon DP290-vetolaitteessa) pakokaasuja yms. tulee on siinä vetolaitteen vaakaevässä potkureiden yläpuolella. En ole koskaan voinut katsoa, koska koneen käydessä olen tietysti itse veneessä vahtimassa sitä vesisankoa...Kyllä se noinkin käy hyvin, ei ole vakavia puutteita tuossa ideassa. Itse vaan otan varman päälle, kun on merivesijäähdytetty pakosarja (makeavesijäähdytetty kone kylläkin), ja pakosarja maksaa 1506,70e volvolla, ja sen jouduin heinäkuussa vaihtamaan edellisen omistajan jäljiltä.
Tässä omasta kilvestäni kuva jossa pakoaukko näkyy alhaalla keskellä:
http://koti.mbnet.fi/jecc/AQ171Amoottorinasennus/DSCF0003.JPG - JRxxx
VolvoMan (kiitos kun joku v... kirjoitti:
Kyllä se noinkin käy hyvin, ei ole vakavia puutteita tuossa ideassa. Itse vaan otan varman päälle, kun on merivesijäähdytetty pakosarja (makeavesijäähdytetty kone kylläkin), ja pakosarja maksaa 1506,70e volvolla, ja sen jouduin heinäkuussa vaihtamaan edellisen omistajan jäljiltä.
Tässä omasta kilvestäni kuva jossa pakoaukko näkyy alhaalla keskellä:
http://koti.mbnet.fi/jecc/AQ171Amoottorinasennus/DSCF0003.JPGEn muista, että omassani olisi tuollaista aukkoa. Vetolaite on kai 91-mallia, ellei jopa vähän vanhempi. Näyttäisi vähän, että tuo sinun on hieman erinäköinen hydrauliikankin suhteen.
- VolvoMan (kiitos kun joku v...
JRxxx kirjoitti:
En muista, että omassani olisi tuollaista aukkoa. Vetolaite on kai 91-mallia, ellei jopa vähän vanhempi. Näyttäisi vähän, että tuo sinun on hieman erinäköinen hydrauliikankin suhteen.
Kaikissa volvo pentan trimmivetolaitteissa 1982-1993 välillä ainakin pitäisi olla tällainen samankaltainen pakoaukko. Jopa uusimmissa DP-E ja DP-G vetolaitteissa oli tällainen, kun niitä tarkastelin. Ja kaverin AQAD41A -88 jossa 290DP vetolaite, on myös tasan samanlainen "systeemi", kuten kaikissa VP trimmivetolaitteissa jotka olen nähnyt.
Kilpi pitäisi olla 99% samanlainen kaikilta ulko-osin 1982-1993 välillä, riippumatta onko SP vai DP vetolaite. - JRxxx
VolvoMan (kiitos kun joku v... kirjoitti:
Kaikissa volvo pentan trimmivetolaitteissa 1982-1993 välillä ainakin pitäisi olla tällainen samankaltainen pakoaukko. Jopa uusimmissa DP-E ja DP-G vetolaitteissa oli tällainen, kun niitä tarkastelin. Ja kaverin AQAD41A -88 jossa 290DP vetolaite, on myös tasan samanlainen "systeemi", kuten kaikissa VP trimmivetolaitteissa jotka olen nähnyt.
Kilpi pitäisi olla 99% samanlainen kaikilta ulko-osin 1982-1993 välillä, riippumatta onko SP vai DP vetolaite....tutkia, kun menen telakalle seuraavan kerran. Voihan se olla, etten ole yksinkertaisesti kiinnittänyt huomiota tuohon aukkoon. Jos ymmärsin kuvan oikein, niin ko. aukko on palkeen ulkopuolella. Miten ihmeessä sitten on estetty se, ettei sitä kautta pääse vettä pakosarjaan ja edelleen sylintereihin?
Sinänsä tuo aukko taitaisi kyllä hiukan lohduttaa mieltäni. Katselin nimittäin palkeen ulkopuolisia glykolitippoja ja ajattelin, että "Voi prkl, pakopalje vuotaa..." No, kaksi kesää on nyt ajettu samoilla palkeilla, joten kai ne olisi ensi keväänä vaihtovalmiit kuitenkin. Mitä muuten suosittelisit itse vaihtoväliksi? - JRxxx
VolvoMan (kiitos kun joku v... kirjoitti:
Kaikissa volvo pentan trimmivetolaitteissa 1982-1993 välillä ainakin pitäisi olla tällainen samankaltainen pakoaukko. Jopa uusimmissa DP-E ja DP-G vetolaitteissa oli tällainen, kun niitä tarkastelin. Ja kaverin AQAD41A -88 jossa 290DP vetolaite, on myös tasan samanlainen "systeemi", kuten kaikissa VP trimmivetolaitteissa jotka olen nähnyt.
Kilpi pitäisi olla 99% samanlainen kaikilta ulko-osin 1982-1993 välillä, riippumatta onko SP vai DP vetolaite....unohtui kysyä, sattuuko sinulla olemaan ohjetta tai manuaalia siihen, miten palkeet vaihdetaan vetolaite "katkaisemalla"? Olen käsittänyt, että homman voi tehdä irrottamatta vetolaitetta kokonaan ja että se olisi peräti helpompaa niin. Itseäni vain on jotenkin arveluttanut ajatus sotkeentua liikaa vaihteistoon :)
- Ilmari K
JRxxx kirjoitti:
...unohtui kysyä, sattuuko sinulla olemaan ohjetta tai manuaalia siihen, miten palkeet vaihdetaan vetolaite "katkaisemalla"? Olen käsittänyt, että homman voi tehdä irrottamatta vetolaitetta kokonaan ja että se olisi peräti helpompaa niin. Itseäni vain on jotenkin arveluttanut ajatus sotkeentua liikaa vaihteistoon :)
Olen kerran vaihtanut palkeet "katkaisemalla" vetolaitteen. Ohjeita ei ollut ennalta eikä niitä paljon tarvittukkaan: kuusiopultit vain auki ja sitten sen vetolaitteen yläosan voi nostaa pois. Öljyt kannattaa tietenkin poistaa ennalta. Helppo oli palkeet vaihtaa. Alkoi kuitenkin arveluttaa, kuinka vesitiiviiksi liitoksen saa, kun en vaihtanut tiivistettä.
Myöhemmin olen vaihtanut palkeet normaalisti irroittamalla koko vetolaitteen. Hyvin tämäkin käy, kun on tullut rutiinia. Pakopalkeen päällevetoon olen käyttänyt ns. kikkatonkeja (leuat olen suojannut kankaalla, ettei kumiin tule vaurioita). Vaikea on muutoin saada tarvittavaa vetoa. - JRxxx
Ilmari K kirjoitti:
Olen kerran vaihtanut palkeet "katkaisemalla" vetolaitteen. Ohjeita ei ollut ennalta eikä niitä paljon tarvittukkaan: kuusiopultit vain auki ja sitten sen vetolaitteen yläosan voi nostaa pois. Öljyt kannattaa tietenkin poistaa ennalta. Helppo oli palkeet vaihtaa. Alkoi kuitenkin arveluttaa, kuinka vesitiiviiksi liitoksen saa, kun en vaihtanut tiivistettä.
Myöhemmin olen vaihtanut palkeet normaalisti irroittamalla koko vetolaitteen. Hyvin tämäkin käy, kun on tullut rutiinia. Pakopalkeen päällevetoon olen käyttänyt ns. kikkatonkeja (leuat olen suojannut kankaalla, ettei kumiin tule vaurioita). Vaikea on muutoin saada tarvittavaa vetoa.En tunne tuota "kikkatongit" termiä, tarkoittaako se ns. levityspihtejä (siis sellaisia, jotka ovat perusasennossa kiinni ja vääntö nimenomaan avaa leukoja) vai jotain muuta?
En saata muistaa, miten tuon itse viimeksi tein, ei minulla ainakaan työkalupakissa ollut kuin tavalliset tongit ja ns. papukaijapihdit. Suurin riesa oli saranatappien saanti "ulos" ja sitten itse vetolaitteen nostelu. Näkyvät pajoilla käyttävän eräänlaisia kärryjä, joissa on valmis teline, sellainen olisi kätevä mutta tuntuu vähän turhalta rakentaa harvahkon tarpeen vuoksi.
Toinen kysymys tuli tuosta mieleen: jos palkeiden vaihdon tekee tuolla katkaisukonstilla, niin eikös siinä voisi samoin tein täyttää sen alaosan valmiiksi öljyllä? Nopeutuisi ehkä se valuttelu hiukan verrattuna siihen, että kaiken 2,7 litraa kaataa täyttöaukon kautta. - JRxxx
Ilmari K kirjoitti:
Olen kerran vaihtanut palkeet "katkaisemalla" vetolaitteen. Ohjeita ei ollut ennalta eikä niitä paljon tarvittukkaan: kuusiopultit vain auki ja sitten sen vetolaitteen yläosan voi nostaa pois. Öljyt kannattaa tietenkin poistaa ennalta. Helppo oli palkeet vaihtaa. Alkoi kuitenkin arveluttaa, kuinka vesitiiviiksi liitoksen saa, kun en vaihtanut tiivistettä.
Myöhemmin olen vaihtanut palkeet normaalisti irroittamalla koko vetolaitteen. Hyvin tämäkin käy, kun on tullut rutiinia. Pakopalkeen päällevetoon olen käyttänyt ns. kikkatonkeja (leuat olen suojannut kankaalla, ettei kumiin tule vaurioita). Vaikea on muutoin saada tarvittavaa vetoa....vielä se, että eikö se katkaisukonsti todellakaan vaadi mitään muuta tarkkuutta hammaspyörien välyksiä yms ajatellen? Että kunhan vain pultinreikiin sopii?
- Ilmari K
JRxxx kirjoitti:
...vielä se, että eikö se katkaisukonsti todellakaan vaadi mitään muuta tarkkuutta hammaspyörien välyksiä yms ajatellen? Että kunhan vain pultinreikiin sopii?
Kikkatongeilla tarkoitin papukaijapihtejä. Eivät taida nämä nimitykset olla oikein vakiintuneita. Niillä saa hyvän otteen palkeen reunasta.
Kun sen perävetolaitteen katkaiseen, ei siinä muistaakseni ole muuta kuin se pystyakseli, joka ei vaadi erityisempää kohdistusta kokoamisvaiheessa. Ts. kun yläosa menee paikalleen, ja pultinreiät on kohdallaan, kaiken pitäisi olla OK. - VolvoMan (kiitos kun joku v...
JRxxx kirjoitti:
...tutkia, kun menen telakalle seuraavan kerran. Voihan se olla, etten ole yksinkertaisesti kiinnittänyt huomiota tuohon aukkoon. Jos ymmärsin kuvan oikein, niin ko. aukko on palkeen ulkopuolella. Miten ihmeessä sitten on estetty se, ettei sitä kautta pääse vettä pakosarjaan ja edelleen sylintereihin?
Sinänsä tuo aukko taitaisi kyllä hiukan lohduttaa mieltäni. Katselin nimittäin palkeen ulkopuolisia glykolitippoja ja ajattelin, että "Voi prkl, pakopalje vuotaa..." No, kaksi kesää on nyt ajettu samoilla palkeilla, joten kai ne olisi ensi keväänä vaihtovalmiit kuitenkin. Mitä muuten suosittelisit itse vaihtoväliksi?Jep, kyllä se pakoaukko pitäisi sieltä pakopalkeen alareunan ja kilven sinkkianodin välistä löytyä, kilven alareunasta. Pakoaukot (niitä on itseasiassa 2kpl 20mm reikiä) peittää kumiläppä (2x5cm) jonka tehtävänä on juuri estää veden tunkeutumisen koneeseen.
Pakopalkeen "glykolivuodosta" ei kannata huolestua, pakopalkeen alareunassa ON 3-4mm reikä, joka on tarkoitettu siihen, että palje valuu tyhjäksi, kun veneen nostaa ylös maille. ELi ei huolta siitä.
VETONIVELEN palje, öljyt ja sinkkianodit vaihdetaan VIIMEISTÄÄN 3 vuoden välein merivedessä. Etenkin vetonivelen palje on TODELLA tärkeä vaihtaa, koska 3 vuoden jälkeen se on KIVIKOVA (=halkeaa -> vetonivel ja laakerit rikki). Pakopalje ja vesiletku kilveltä vetolaitteella riittää vaihtaa 7-10 vuoden välein, tai jos ovat rikkoontuneet.
Pakopaljetta en ehkä vaihtaisi ennenkun rikkoutuu, koska siitä on lähinnä vain meluhaittaa. Jäähdytysvesiletkun hajoaminen ilmenee useimmiten koneen kuumenemisena.
Volvo suosittelee 2 vuoden vaihtoväliä vetonivelen palkeelle, ja 3 vuotta on EHDOTON MAKSIMI merivedessä, EI 4:ää vuotta!!!!!
Järvivedestä ei kokemuksia, mutta uskoisin että samaan suuntaan ovat arvot.
Sitten vetonivelen paleen vaihto-operaatiosta. Itse vaihdan sen aina vetolaitteen irrottamalla, koska samalla tulee putsattua KOKO vetolaite ja myös kilpi "sieltä välistä".
Mutta "katkaiseminen":kin on vaihtoehto, ei ole mitenkään kauhean "riskaltista", koska siellä ei ole kun yksi O-rengas vetolaitteen ylävaihteiston ja keskiosan välissä, ja laakereiden alla muutama välilevy. Ja kuten "Ilmari K" mainitsi, öljyt ulos ensin, muuten tulee pitkin paikkoja.
Palkeita ja letkuja vaihtaessa kannattaa käyttää vaseliinia, niin menee helpommin paikalleen. Pakopalje menee parhaiten paikalleen kun ensin kiinnittää sen kilven päästä, ja vetolaite kannattaa nostaa "puolitiehen", ja sitten vetolaitteeseen kiinni. Kaveri on hyvä olla avuksi, vetämässä pakopaljetta. - Sinkkuprop
VolvoMan (kiitos kun joku v... kirjoitti:
Jep, kyllä se pakoaukko pitäisi sieltä pakopalkeen alareunan ja kilven sinkkianodin välistä löytyä, kilven alareunasta. Pakoaukot (niitä on itseasiassa 2kpl 20mm reikiä) peittää kumiläppä (2x5cm) jonka tehtävänä on juuri estää veden tunkeutumisen koneeseen.
Pakopalkeen "glykolivuodosta" ei kannata huolestua, pakopalkeen alareunassa ON 3-4mm reikä, joka on tarkoitettu siihen, että palje valuu tyhjäksi, kun veneen nostaa ylös maille. ELi ei huolta siitä.
VETONIVELEN palje, öljyt ja sinkkianodit vaihdetaan VIIMEISTÄÄN 3 vuoden välein merivedessä. Etenkin vetonivelen palje on TODELLA tärkeä vaihtaa, koska 3 vuoden jälkeen se on KIVIKOVA (=halkeaa -> vetonivel ja laakerit rikki). Pakopalje ja vesiletku kilveltä vetolaitteella riittää vaihtaa 7-10 vuoden välein, tai jos ovat rikkoontuneet.
Pakopaljetta en ehkä vaihtaisi ennenkun rikkoutuu, koska siitä on lähinnä vain meluhaittaa. Jäähdytysvesiletkun hajoaminen ilmenee useimmiten koneen kuumenemisena.
Volvo suosittelee 2 vuoden vaihtoväliä vetonivelen palkeelle, ja 3 vuotta on EHDOTON MAKSIMI merivedessä, EI 4:ää vuotta!!!!!
Järvivedestä ei kokemuksia, mutta uskoisin että samaan suuntaan ovat arvot.
Sitten vetonivelen paleen vaihto-operaatiosta. Itse vaihdan sen aina vetolaitteen irrottamalla, koska samalla tulee putsattua KOKO vetolaite ja myös kilpi "sieltä välistä".
Mutta "katkaiseminen":kin on vaihtoehto, ei ole mitenkään kauhean "riskaltista", koska siellä ei ole kun yksi O-rengas vetolaitteen ylävaihteiston ja keskiosan välissä, ja laakereiden alla muutama välilevy. Ja kuten "Ilmari K" mainitsi, öljyt ulos ensin, muuten tulee pitkin paikkoja.
Palkeita ja letkuja vaihtaessa kannattaa käyttää vaseliinia, niin menee helpommin paikalleen. Pakopalje menee parhaiten paikalleen kun ensin kiinnittää sen kilven päästä, ja vetolaite kannattaa nostaa "puolitiehen", ja sitten vetolaitteeseen kiinni. Kaveri on hyvä olla avuksi, vetämässä pakopaljetta.on oikeanlaista SP290 vetariin?
- VolvoMan (kiitos kun joku v...
Sinkkuprop kirjoitti:
on oikeanlaista SP290 vetariin?
290SP vetolaitteeseen pistetään aina sitä öljyä mitä siellä ennen on ollut. Eli joko 80W90, 75W90 synteettistä tai 10W40 MINERAALI öljyä.
Raskaassa ajossa (esim iso vene 1500kg->, tai V8 kone) mieluummin 80W90 tai 75W90. R4 ja V6 koneilla ja pienellä veneellä pärjää hyvin 10W40 öljyillä.
Itse olen omani ajanut 10W40 mineraaliöljyillä, ja hyvin toimii. Muutama kaveri käyttänyt 80W90 synteettisiä, ja hyvin toimii.
DP vetolaitteisiin AINA POIKKEUKSETTA 80W90 tai 75W90 synteettiset!!! - Haja
VolvoMan (kiitos kun joku v... kirjoitti:
290SP vetolaitteeseen pistetään aina sitä öljyä mitä siellä ennen on ollut. Eli joko 80W90, 75W90 synteettistä tai 10W40 MINERAALI öljyä.
Raskaassa ajossa (esim iso vene 1500kg->, tai V8 kone) mieluummin 80W90 tai 75W90. R4 ja V6 koneilla ja pienellä veneellä pärjää hyvin 10W40 öljyillä.
Itse olen omani ajanut 10W40 mineraaliöljyillä, ja hyvin toimii. Muutama kaveri käyttänyt 80W90 synteettisiä, ja hyvin toimii.
DP vetolaitteisiin AINA POIKKEUKSETTA 80W90 tai 75W90 synteettiset!!!Kuulemma vanhemmat kytkinkartiot eivät kestäisi synteettistä vaihteistoöljyä. Jos kartio vaihdettu hiljattain niin voi laittaa myös synteettistä vaihteistoöljyä.
Vanhemmissa vetareissa varsinkin SP malleissa käytetään samaa kuin moottorissakin ja DP malleissa vaihteistoöljyä ja uudella kytkimellä varustetuissa voi käyttää myös synteettistä. Raskaissa veneissä DP vetarissa pitäisi käyttää synteettistä, koska rattaiden pintapaineet ovat niin kovat, että tavalliset öljyt eivät pysy kosketuspinnoilla. Synteettisten voitelukyky on parempi kovissa pintapaineissa. - VolvoMan (kiitos kun joku v...
Haja kirjoitti:
Kuulemma vanhemmat kytkinkartiot eivät kestäisi synteettistä vaihteistoöljyä. Jos kartio vaihdettu hiljattain niin voi laittaa myös synteettistä vaihteistoöljyä.
Vanhemmissa vetareissa varsinkin SP malleissa käytetään samaa kuin moottorissakin ja DP malleissa vaihteistoöljyä ja uudella kytkimellä varustetuissa voi käyttää myös synteettistä. Raskaissa veneissä DP vetarissa pitäisi käyttää synteettistä, koska rattaiden pintapaineet ovat niin kovat, että tavalliset öljyt eivät pysy kosketuspinnoilla. Synteettisten voitelukyky on parempi kovissa pintapaineissa.Juu, siitä kytkimestä, kokemuksia hajonneista kytkimistä on ollut täällä enimmäkseen 290SP ja 290DP vetolaitteista, molemmat jotka tiedän hajonneen ovat olleet 1987-1988 mallisia, siis 290 vetolaitteita, EI "uusikuorisia" kuten SP-A, DP-A. Ja molemmissa oli kylläkin 80W90 synteettiset, koska ovat isoissa veneissä, eli tässä tapauksessa oli "pakko" olla 80W90 öljyt.
Kevyessä käytössä kytkinkartio harvemmin kuluu loppuun, mutta on tällaisiakin tapahtunut.
Mutta edelleen suosittelen synteettisiä 80W90 ja 75W90 öljyjä RASKAASEEN käyttöön, juuri sen kovemman pintapainekeston takia, jonka "Haja" mainitsi. - JRxxx
VolvoMan (kiitos kun joku v... kirjoitti:
Juu, siitä kytkimestä, kokemuksia hajonneista kytkimistä on ollut täällä enimmäkseen 290SP ja 290DP vetolaitteista, molemmat jotka tiedän hajonneen ovat olleet 1987-1988 mallisia, siis 290 vetolaitteita, EI "uusikuorisia" kuten SP-A, DP-A. Ja molemmissa oli kylläkin 80W90 synteettiset, koska ovat isoissa veneissä, eli tässä tapauksessa oli "pakko" olla 80W90 öljyt.
Kevyessä käytössä kytkinkartio harvemmin kuluu loppuun, mutta on tällaisiakin tapahtunut.
Mutta edelleen suosittelen synteettisiä 80W90 ja 75W90 öljyjä RASKAASEEN käyttöön, juuri sen kovemman pintapainekeston takia, jonka "Haja" mainitsi.Taas heräsi uteliaisuuteni: yli 1500 kg veneisiin viitattiin "raskaana" käyttönä. Tämä tuskin pätee itse koneisiin yhtäläisesti, vai onko TAMD41 "raskaassa käytössä", kun vene painaa n. 3000 kg (perimätiedon mukaan, mitään punnitustietoa minulla ei siitä ole)?
- AriT
VolvoMan (kiitos kun joku v... kirjoitti:
290SP vetolaitteeseen pistetään aina sitä öljyä mitä siellä ennen on ollut. Eli joko 80W90, 75W90 synteettistä tai 10W40 MINERAALI öljyä.
Raskaassa ajossa (esim iso vene 1500kg->, tai V8 kone) mieluummin 80W90 tai 75W90. R4 ja V6 koneilla ja pienellä veneellä pärjää hyvin 10W40 öljyillä.
Itse olen omani ajanut 10W40 mineraaliöljyillä, ja hyvin toimii. Muutama kaveri käyttänyt 80W90 synteettisiä, ja hyvin toimii.
DP vetolaitteisiin AINA POIKKEUKSETTA 80W90 tai 75W90 synteettiset!!!Mistähän tämä tieto synteettisen äöljyn sopivuudesta _kaikkiin_ VP DP vetareihin on peräisin? Itse luotan ehdottomasti valmistajan suosituksiin kuten omankin vetolaitteen (VP DP-A vm. -88, kone VP AQAQ41 200 hp, vene n. 3500 kg) kohdalla eli _mineraaliöljyt_ 80W90 API GL-5 (muistaakseni). Maahahantuojan ja paikallisen asiaaa tuntevan huollon mukaan synteettinen öly sopii vain niihin VP vetolaitteisiin, jotka on suunniteltu sitä käyttämään. DP:n kohdalla siis mallin valmistusvuosikin vaikuttaa asiaan.
Uskoisin, että valmistaja tietää asian ja osaa suositella parhaiten toimivan ja soveltuvan valmistamiinsa laitteisiin. - VolvoMan (kiitos kun joku v...
JRxxx kirjoitti:
Taas heräsi uteliaisuuteni: yli 1500 kg veneisiin viitattiin "raskaana" käyttönä. Tämä tuskin pätee itse koneisiin yhtäläisesti, vai onko TAMD41 "raskaassa käytössä", kun vene painaa n. 3000 kg (perimätiedon mukaan, mitään punnitustietoa minulla ei siitä ole)?
No tietenkin nyt painotin vetolaitteille raskasta käyttöä, koska tässä aiheessa käsiteltiin nimenomaan vain vetolaitteita suurimmaksi osaksi. :)
- Ilmari K
JRxxx kirjoitti:
En tunne tuota "kikkatongit" termiä, tarkoittaako se ns. levityspihtejä (siis sellaisia, jotka ovat perusasennossa kiinni ja vääntö nimenomaan avaa leukoja) vai jotain muuta?
En saata muistaa, miten tuon itse viimeksi tein, ei minulla ainakaan työkalupakissa ollut kuin tavalliset tongit ja ns. papukaijapihdit. Suurin riesa oli saranatappien saanti "ulos" ja sitten itse vetolaitteen nostelu. Näkyvät pajoilla käyttävän eräänlaisia kärryjä, joissa on valmis teline, sellainen olisi kätevä mutta tuntuu vähän turhalta rakentaa harvahkon tarpeen vuoksi.
Toinen kysymys tuli tuosta mieleen: jos palkeiden vaihdon tekee tuolla katkaisukonstilla, niin eikös siinä voisi samoin tein täyttää sen alaosan valmiiksi öljyllä? Nopeutuisi ehkä se valuttelu hiukan verrattuna siihen, että kaiken 2,7 litraa kaataa täyttöaukon kautta.Parhaiten perävetolaitteeseen saa öljyt sisään pumpulla tyhjennysaukon kautta. Minulla on sellainen mekaaninen pumppu, joka imee suoraan ölypullosta tai mistä tahansa astiasta, ja painaa sitten tyhjennysaukkoon ruuvatun letkun kautta vetolaitteeseen. On helppo ja nopea toimenpide. Ainoa ongelma on saada öljyn pinta tarkalleen mittatikun ylämerkkiin.
Toisaalta ei tuo öljymäärä taida niin kovin tarkka olla: korjaamolla oli unohtunut täytöstä viimeinen litra pois, ja hyvin toimi koko kesän vajaalla öljymäärällä. Maahantuojan asiantuntijoiden mukaan voitelu toimii, vaikka litra öljyä puuttuisikin (!).
- simo
Viittiskö joku viel kertoo voinko nukkua talviuneni rauhassa. Käytin ensin koneen kuumaksi ja sitten tyhjensin roput.
Käytin pakkasnesteet sisään korvalappujen kautta vetolaitteesta ja sitten kaadoin letkuista pakosarjaan niin paljon, että kilvestä lorotti ylimääräiset pois.
kone on 431 eli 205hv kutonen ja vetolaite dp 290.
Ei kait sitä vettä menny väärii paikkoihin tai jääny jonnekin menemättä?
Vetolaitteen öljyistä sen verran, et yx liike neuvoi laittaa moottori öljyy ja sano, et volvos käytetää sitä aina. Toisessa sanottiin et sinne kuuluu 75/90 ja sitä sit laitoinkin. Laitoin perän täyteen öljyy kun ajattelin että joka paikka olis öljys meinasin kevääl sit laskee ylim. pois. Ei kai se tarvi talvella mitää laajenemis tilaa, ettei halkea? Alko vaa huolestuttaa näin jälkeepäin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6427882Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4362157Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2272065- 1431648
Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511220Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251192Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule951063Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65827Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill6709Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.54696